LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena, sillä Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja pysyvästi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, kansainväliset jännitteet, hybridivaikuttaminen sekä teknologian nopea kehitys näkyvät nyt vahvasti myös Suomen sisäisessä turvallisuudessa.
Kansanedustaja Mira Nieminen korostaa, että nykyisessä tilanteessa ulkoista ja sisäistä turvallisuutta ei voida enää erottaa toisistaan.
– Kokonaisturvallisuuden ajattelu on Suomelle välttämätöntä. Turvallisuus ei tarkoita vain rajojen valvontaa tai viranomaisten toimintaa kriisitilanteissa, vaan myös sitä, että ihmiset kokevat arjessaan turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja luottamusta yhteiskuntaan, Nieminen toteaa.
Nieminen painottaa, että Suomen vahvuuksia ovat edelleen vahva oikeusvaltio, toimiva demokratia ja korkea luottamus viranomaisiin. Hänen mukaansa nämä eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, vaan niitä on puolustettava jatkuvasti.
Selonteossa nostetaan esiin useita kasvavia turvallisuusuhkia, kuten vakava nuoriso- ja jengirikollisuus, järjestäytynyt rikollisuus, laiton maahantulo, vihamielinen informaatiovaikuttaminen sekä terrorismin uhka. Niemisen mukaan turvallisuusviranomaisten toimintakyvystä ei voida tinkiä.
– Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin, pelastustoimen ja hätäkeskusten merkitys korostuu kaikissa tilanteissa. Turvallisuus on yksi valtion tärkeimmistä tehtävistä, ja viranomaisilla on oltava riittävät resurssit, ajantasaiset toimivaltuudet ja mahdollisuus tehokkaaseen tiedonvaihtoon, Nieminen sanoo.
Nieminen nostaa esiin myös yhteiskunnallisen polarisaation ja eriarvoistumisen vaikutukset turvallisuuteen. Hänen mukaansa syrjäytyminen ja alueiden eriytyminen voivat lisätä rikollisuutta ja heikentää yhteiskuntarauhaa.
– Ruotsin kehitys osoittaa, mitä tapahtuu, jos ongelmiin ei puututa ajoissa. Suomessa samaa virhettä ei saa tehdä. Turvallisuutta on rakennettava myös ennaltaehkäisevästi huolehtimalla lasten ja nuorten hyvinvoinnista, kouluturvallisuudesta ja syrjäytymisen ehkäisystä, Nieminen painottaa.
Teknologian kehitys tuo turvallisuuteen myös uusia uhkia. Droonit, kyberuhat ja hybridivaikuttamisen eri muodot edellyttävät viranomaisilta jatkuvaa osaamisen ja suorituskyvyn kehittämistä.
– Sisäisen turvallisuuden tärkein tavoite on säilyttää Suomi luottamuksen yhteiskuntana, jossa ihmiset voivat elää turvallisesti kaikissa oloissa. Turvallisuutta ei rakenneta vasta kriisin aikana, vaan joka päivä ennakoivasti ja määrätietoisesti, Nieminen toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Jyväskylän kaupunginvaltuuston enemmistö torjui perussuomalaisten esityksen, jolla olisi pyritty turvaamaan kansallinen turvallisuus ja sähkön riittävyys Jyväskylän datakeskushankkeessa. Kokoomuksen, keskustan ja SDP:n muodostama enemmistö kaatoi järkevän ponnen murskaluvuin 42–18.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee SDP:n päätöstä olla tukematta nopeutettuna toteutettavaa perustuslain muutosta, jolla vahvistettaisiin viranomaisten mahdollisuuksia torjua vakavaa rikollisuutta, hybridiuhkia ja kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia.
Suomen turvallisuustilanne on muuttunut tavalla, joka vaikuttaa konkreettisesti suomalaisten arkeen. Venäjä käy jo neljättä vuotta julmaa valloitus- ja hävityssotaansa Ukrainassa. Venäjä muodostaa suurimman turvallisuusuhan Suomelle ja koko Euroopalle. Perussuomalaiset korostaa, että nykyajassa tärkeintä on ymmärrys uhista, luottamus liittolaisiin ja usko siihen, että Suomi kykenee turvaamaan paikkansa myös muuttuvassa maailmassa.
Lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä lainsäätäjien on varmistettava, että lapsen oikeus suojeluun, hyvään hoitoon ja hyvinvointiin toteutuu kaikissa tilanteissa, vaativat kansanedustajat Kaisa Garedew (ps.) ja Helena Marttila (sd.). Kansanedustajien jättämä toimenpidealoite esittää uuden velvoittavan avohuollon palveluportaan luomista vapaaehtoisten tukitoimien ja huostaanoton väliin.
Perussuomalaiset katsoo, että Venäjän muuttunut toiminta ja terrorismin kitkentä ovat painavia syitä muuttaa perustuslakia. Ehdotetut lakimuutokset eivät luo kanavaa tavan kansalaisten kyttäämiseen, vaan mahdollistavat tiedon hankkimisen yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan rikollisuuden torjumista varten.
Viikon suosituimmat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
Ympäri Euroopan havahdutaan siihen tosiasiaan, että mahdottomaksi osoittautuneen maahanmuuttajien kotouttamisen nielemät resurssit voidaan käyttää paremminkin - nimittäin paluumuuton kannustimiin.
Lue lisää
Lue lisää
