Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kritisoi hallituksen talousohjelmaa. Hän kirjoitti Uuden Suomen Puheenvuoroon, että ministeriöt saattavat joutua miljardileikkausten alle.
Tuomas Malinen sanoo hallituksen talousohjelman nojaavan pitkälti toiveajatteluun. Hän muistuttaa, että 1990-luvun laman iskettyä Suomen bruttokansantuote putosi reippaasti.
Malinen arvelee, että osapuilleen samanoloinen häiriö saattaisi iskeä nykyisessä talousympäristössä.
Hallitus joutunee hurjaan velkaelvytykseen
Malisen kirjoitus antaa ymmärtää, ettei maailmantalous ole niin ruusuisessa kunnossa kuin mitä hallituksen arviot ovat. Suomen talous voi painua ankaraan taantumaan tai jopa lamaan.
Lääkkeeksi hallitusohjelman lupaukset huomioiden on tarjolla vain reipas velkaantuminen. Velkaisuusasteemme voisi revetä kertaheitolla yli EU:n talouskurisääntöjen mukaisten rajojen.
Malinen arvelee, että velkaa voidaan joutua ottamaan jopa 20 miljardin euron verran uuden taantuman iskiessä. Hän ruotii hallitusohjelman kirjauksia kovin sanoin.
– Näillä kirjailuilla tuskin tahdotaan sanoa muuta kuin että taantumaan vastataan velkaantumalla, Malinen sivaltaa.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) on varautunut epäsuotuiseen talouskehitykseen miljardilla eurolla. Malisen mukaan määrä on riittämätön.
Vaalikauden loppuun mennessä Suomen valtionvelka voi kasvaa jopa yli 60 miljardilla eurolla.
Oma valuutta auttoi 90-luvun koettelemuksista
Malinen tuo esille 90-luvun laman, joka kesti kolme vuotta. Taloutemme toipuminen helpottui Malisen mukaan omasta valuutasta, jonka devalvoituminen helpotti vientiteollisuutta.
Nyt tätä vaihtoehtoa ei ole tarjolla yhteisvaluutan vuoksi.
Malinen huomioi myös eurokriisin jälkeen koetun alhaisen talouskasvun ajan. Hän muistuttaa, että olemme pysyneet pinnalla käytännössä velkaelvytyksen avulla.
– Suuri ongelma myös on, että Suomi on ajamassa taantumaan velkaelvytyksessä. Tätä ei käsittääkseni ole tapahtunut koskaan, Malinen kirjoittaa.
Taantuma ei ainakaan laske velanottotarvetta.
Malinen huomauttaa, että Suomen reipas velkaantuminen voi johtaa samoihin ongelmiin kuin joihin Kreikka joutui maan ajauduttua ulos markkinarahoituksesta. Käytännössä kukaan ei ollut valmis lainaamaan Kreikalle rahaa mistään hinnasta.
– Ajaisiko Suomen valtava lisävelkaantuminen silloin Suomen Kreikan tilanteeseen, jossa markkinarahoitus katkeaisi? Malinen kysyy.
Maksukyvyttömyyskin voi uhata
Malisen sanat vaikuttavat hyvin lohduttomilta. Hän ei pidä Suomen ajautumista maksukyvyttömäksi mahdottomana.
– Vaikka Rinteen hallitus selviäisi tulevasta taantumasta/lamasta ajamatta Suomea maksukyvyttömyyteen, se on talousohjelmansa ja maailmantalouden näkymien valossa jättämässä seuraavalle hallitukselle musertavan velkataakan, Hän kirjoittaa.
Tulevat sukupolvet joutuisivat kiristämään vyötä ennennäkemättömällä tavalla vain siksi, ettei yksi hallitus vaalinut taloudenpitoa silloin kun olisi pitänyt.
Henri Alakylä