Erilaiset internetin keskustelualustat voivat edistää yhteisöllisyyttä, mutta niiden varjopuolena on kaikukammioiden syntyminen ja ääriajattelu. Kaikukammiolla viitataan eristyneeseen ympäristöön, jossa käyttäjät kohtaavat vain sellaista tietoa tai mielipiteitä, jotka heijastavat ja vahvistavat heidän omia asenteitaan ja käsityksiään.
Vihapuhetutkijat eivät ole kiinnittäneet huomiota feministiseen miesvihaan
Kansainvälisen psykologian verkkolehti PsyPostin tuore artikkeli kertoo, että tavanomaisesti tutkijat ja sisällönvalvojat ovat keskittyneet lähes yksipuolisesti misogyniaan, eli naisiin kohdistuvaan vihaan ja ennakkoluuloihin. Suoraviivainen haku akateemisista tietokannoista viimeisen kahden vuosikymmenen ajalta paljastaa jopa satojatuhansia tutkimuksia, joissa on tarkasteltu verkossa esiintyvää misogyniaa.
Sen sijaan misandriaan, eli miehiin kohdistuvaan vihaan tai ennakkoluuloihin on kiinnitetty huomattavasti vähemmän huomiota akateemisessa tutkimuksessa. Miesvihaa käsitteleviä tutkimuksia alkoi ylipäätään ilmestyä vasta vuoden 2014 paikkeilla, eikä niiden määrä vertaudu tänäkään päivänä naisvihaan liittyvään tutkimukseen. Tieteellisessä ymmärryksessä digitaalisesta häirinnästä on siis yhä miehen mentävä aukko.
Tuore tutkimus paikkaa aukkoa vihapuheen tutkimuksessa
Calabrian yliopiston ja Italian kansallisen tutkimusneuvoston tutkija Erica Coppolillo käynnisti hankkeen tästä katveeseen jääneestä aiheesta. Hänen tieteellinen tutkimuksensa julkaistiin viime vuonna Scientific Reports -journaalissa.
Coppolillo halusi selvittää, onko sekä mies- että naisasioihin keskittyneiden yhteisöjen välillä systemaattisia eroja. Hänen tavoitteenaan oli tutkia, muuttaako vihamielisyyden luonnetta se, minkä sukupuolen edustajat olivat kulloinkin äänessä. Toisin sanoen, onko kyse äärimmäisten verkkoympäristöjen yleisestä myrkyllisyydestä, vai onko vihanlietsonnan dynamiikka sukupuolittunutta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin internetin keskustelualusta Redditiä. Se pitää sisällään tuhansia aihekohtaisista subreddit-yhteisöjä, joissa käyttäjät julkaisevat päivityksiä ja kommentoivat toisiaan. Aineistoksi valittiin neljä sukupuolikysymyksissä jyrkästi profiloitunutta keskustelualuetta: kaksi miesvihamieliseksi ja kaksi naisvihamieliseksi tulkittua yhteisöä. Näistä toinen radikaalifeministinen ryhmä ja yksi incel-yhteisö oli myöhemmin poistettu alustalta vihapuheen vuoksi. Tutkimuksen analyysi perustui vuosina 2016-2022 julkaistuihin päivityksiin ja kommentteihin. Aineistoa rajattiin siten, että mukaan jäivät vain tekstit, joissa viitattiin selvästi joko miehiin tai naisiin.
Tutkija vertaili ensin yhteisöjen kieltä laskennallisen tekstianalyysin avulla tarkastelemalla yleisimpiä sanoja puhdistetusta aineistosta. Tulokset osoittivat, että ryhmien sanasto oli yllättävän samankaltaista.
Tämän jälkeen sisältöjen aggressiivisuutta arvioitiin edistyneellä tekoälymallilla. Analyysi osoitti, ettei valtaosa sisällöstä ollut aggressiivista missään neljässä yhteisössä. Lähes jokaisessa näkyi kaksihuippuinen jakauma: suuri määrä harmittomia viestejä ja pienempi joukko erittäin aggressiivisia viestejä. Naisvihamielisissä ryhmissä äärimmäisen aggressiivisen sisällön huippu oli hieman korkeampi kuin miesvihamielisissä ryhmissä, mutta kokonaisuutena jakaumat muistuttivat paljon toisiaan.
Tunneanalyysissa taas havaittiin, että kaikissa yhteisöissä hallitsevin tunne oli viha, ja toiseksi yleisin suuttumus. Tämä viittaa siihen, että kielteinen tunneilmasto oli laajasti samankaltainen ryhmien välillä.
Yhteisöjen välillä hahmottui enemmän eroja, kun ilmaistuja tunteita tarkasteltiin yksittäisten käyttäjien tasolla – eikä vain yksittäisissä viesteissä. Tällöin valtavirtaisemmassa feministisessä yhteisössä esiintyi eniten käyttäjävetoista vihaa. Seuraavaksi eniten käyttäjävetoista vihaa esiintyi radikaalifeministisessä ja miesten oikeuksia ajavassa ryhmässä. Incel-yhteisössä korostuivat enemmän surulliset tunteet, ja radikaalifeministisessä ryhmässä puolestaan pelko.
Lopuksi Coppolillo analysoi myös keskusteluverkostojen rakennetta. Käyttäjät mallinnettiin pisteinä, ja heidän välistä vuorovaikutustaan havainnoitiin yhteyksinä. Tällöin pystyttiin mittaamaan esimerkiksi sitä, kuinka yhteisöt jakautuivat alaryhmiin, ja kuinka pitkiä viestiketjuja niiden sisällä syntyi.
Tarkemmassa analyysissä paljastui, etteivät verkostorakenteet mukailleet sukupuolirajoja. Valtavirran feministiryhmän rakenteelliset piirteet muistuttivat miesten oikeuksia ajavan ryhmän piirteitä, ja vastaavasti incel-yhteisön keskusteluverkosto muistutti radikaalifeminististä verkostoa.
Käytetyt analyysityökalut saattavat toisinaan tulkita internet-slangia tai sarkasmia väärin, mikä voi tuoda tuloksiin pientä epävarmuutta. Lisäksi on tärkeää muistaa, että löydökset ovat sidoksissa analysoituihin Reddit-yhteisöihin. On mahdollista, että keskustelujen sisällöt ja niiden dynamiikka voivat vaihdella muilla alustoilla kuten Facebookissa tai videonjakoalustoilla.
Löydökset pakottavat katsomaan ilmiötä uudelleen
Verkostorakenteiden analyysin perusteella voidaan sanoa, että vihapuheen kohde ei määritä sitä, miten verkkoyhteisö organisoituu. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen löydökset viittaavat siihen, että miehiä vihaamaan omistautuneilla naisvetoisilla verkkoyhteisöillä on samanlaisia käyttäytymismalleja ja kielellisiä piirteitä kuin naisia vihaavilla yhteisöillä.
Sukupuoleen perustuva vihanlietsonta on siis laaja ilmiö, joka on tyypillinen aggressiivisille internetin keskustelualueille riippumatta siitä, kumpaan sukupuoleen viha kohdistuu.
PsyPost -lehden artikkeli ehdottaa, että internetin sisällönvalvonnan tulisi puuttua kaikkeen vihapuheeseen neutraalisti. Alustat voisivat siirtyä kohti universaaleja toimenpiteitä haitallisen käyttäytymisen hillitsemiseksi. Miehiin kohdistuvan vihamielisyyden tunnistaminen naisvihamielisyyden veroiseksi ongelmaksi voisi johtaa sujuvampiin ja turvallisempiin internet-keskusteluihin.