– Toivoisin, että perussuomalaisten kannatusnousu johtaisi siihen, että muut puolueet lopulta ryhtyisivät kuuntelemaan perussuomalaisia, ja mitä asiaa meillä on. Perussuomalaisten on aika terävöittää linjaa entisestään ja jatkaa työtä suomalaisten hyväksi, kansanedustaja Sakari Puisto sanoo.

Tamperelainen Sakari Puisto nousi toisella yrittämällään eduskuntaan. Puistolle antoi tukensa 4 837 äänestäjää ja äänimäärä kasvoi parillatuhannella vuoden 2015 eduskuntavaaleista.

– Tiesin kyllä, että läpimeno oli mahdollista, mutta tulos ja äänimäärä oli silti melkoinen yllätys. Taakse jäi jopa useampia valtakunnallisesti tunnettuja nimiä.

Puistolle vaalikevät oli erityisen intensiivinen ja välillä myös melko raskas, sillä hän työskenteli aiemmin perussuomalaisten poliittisena suunnittelijana puoluetoimistolla. Hän oli siis mukana suunnittelemassa perussuomalaisten ohjelmia ja oma vaalikampanja kulki ohessa.

Puolueen teemat puhuttelivat kansaa

Puiston mukaan perussuomalaisten keskeiset vaaliteemat osuivatkin hyvin kohdalleen, mistä kertoo myös vaalitulos.

-Perussuomalaisten keskeiset teemat – maahanmuuton kiristäminen, realistinen ilmastopolitiikka ja talouskysymykset – puhuttelivat kansaa. Sanoisin, että äänestäjät ovat kiinnostuneita myös esimerkiksi koulutussektorin asioista, ja siinä meillä onkin erityisen hyvä ohjelma.

– Myös puheenjohtajamme Jussi Halla-ahon onnistuneet esiintymiset television suorissa vaalitenteissä varmistivat sen, ettei perussuomalaisten viestiä pystytty jättämään enää pimentoon, kuten joskus aiemmin on ehkä käynyt, Puisto toteaa.

Tutkijataustasta on etua eduskunnassa

Puisto on koulutukseltaan filosofian tohtori fysiikan alalta. Hän on valmistunut Cambridgen yliopistosta ja tehnyt myös maailmalla uraa sekä tutkijana että asiantuntijatehtävissä yksityissektorilla.

– Tutkijatausta antaa hyvät eväät ainakin siihen, että pystyy omaksumaan suuriakin tietomääriä lyhyessä ajassa ja erottamaan olennaiset asiat epäolennaisista. Monissa asioissa pääsee siis nopeasti ytimeen kiinni.

Olennaisen löytäminen korostuu erityisesti valiokuntatyössä lakiesitysten käsittelyssä. Esitysten todellinen vaikutus saattaa olla jotain aivan muuta kuin mitä julkisuuteen on kerrottu.

– Lakien todelliset tavoitteet ovat löydettävissä lainvalmisteluasiakirjoista, jos niitä osaa etsiä. Poliittinen tahtotila löytyy sieltä.

Raskaita asioita valiokuntien pöydillä

Puisto on perustuslakivaliokunnassa, talousvaliokunnassa sekä myös ulkoasiainvaliokunnassa, eli hän sai painavat ja merkittävät valiokuntapaikat.

Perustuslakivaliokunta valvoo lakiesitysten perustuslainmukaisuutta ja kuulee tehtävässään perustuslakiasiantuntijoita. Asiat ovat raskaita ja materiaalia kertyy paljon.

– Perustuslakivaliokunta käsittelee asioita oikeastaan kaikilta politiikan osa-alueilta. Valiokunnassa jo heti ensimmäisenä päivänä, järjestäytymiskokouksen jälkeen meillä oli taas tuntia myöhemmin kokous, jossa käsiteltiin Euroopan vakausmekanismia. Pöydälle tuotiin noin kymmenen senttiä paksu nippu paperia. Seuraavana aamuna oli uusi kokous, jossa asia käsiteltiin loppuun.

Hallituksessa menossa alkuhymistelyvaihe

Puisto on käyttänyt eduskunnassa jo viisi puheenvuoroa. Kesäkuussa hän kysyi sisäministeri Maria Ohisalolta, millä tavalla turvapaikkaprosessi säilyttää uskottavuutensa ja pysyy hallinnassa, kun hallitus väläyttää mahdollisuutta siirtää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä työlupajärjestelmän kautta työmarkkinoille.

– Ministeri Ohisalo vastasi, että turvapaikan saamisen edellytysten tutkinta pitäisi tehdä alkuvaiheessa perusteellisemmin, mutta hän ei oikeastaan vastannut varsinaiseen kysymykseeni. Todellisuudessa järjestely sekoittaisi turvapaikkamenettelyn lopullisesti ja leikkaisi pois ne vähätkin uskottavuuden rippeet, mitä enää on jäljellä.

– Vihreillä ja sosialidemokraateilla on ideologiset syyt, miksi he haluavat avata lisää työmahdollisuuksia kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Toisaalta kyse voi hyvin olla myös realismin tajun puutteesta, mihin päätös johtaisi. Käsitykseni mukaan sisäministeriössä kuitenkin vastustetaan hallituksen suunnitelmaa, Puisto sanoo.

Hallituspuolueiden erimielisyydet hallitusohjelman sisällöstä ja linjauksista ovat nousseet esille viime aikoina.

– Nyt hallituksessa on meneillään alkuhymistelyvaihe, joten hallituksen todellinen yhteistyökyky punnitaan vasta myöhemmin. Jännitteitä on nähtävissä jo nyt, Puisto sanoo.

Viherverot syövät palkansaajan ostovoimaa

Puiston eräänä vaaliteemana oli ostovoiman ja yksityisomistuksen vahvistaminen. Puisto korostaa, että ostovoimaiset kotitaloudet ja yritykset ovat edellytys toimivalle markkinataloudella ja laajemmin kansalaisten hyvinvoinnille.

Puisto harmitteleekin, että Antti Rinteen johtama vasemmistohallitus on päinvastoin heikentämässä yksityisomistuksen suojaa.

– Hallitus on tuomassa pöytään uusia viherveroja sekä muita veronkorotuksia, joita tosin pyritään vähättelemään erilaisissa puheenvuoroissa. Kuitenkin tilanne suomalaisen kotitalouden ostovoiman kannalta on jo nyt heikko.

– Jos ajatellaan ihan tavallista keskituloista palkansaajaa, niin ei hänelle jää palkastaan paljon käteen verojen ja pakollisten asumis- ja elinkustannusten jälkeen. Se on surullista, Puisto sanoo.

Hallitusohjelmaan tutustunut Puisto kuvailee, että kokonaisuus on ”toiveiden tynnyri” johon kaikki puolueet ovat tuoneet mukaan omasta mielestään kivoja asioita.

– Ohjelma ei oikein sovi tähän maailmantilanteeseen, se on väärässä vireessä tehty. Vaikka hallitus lupaa kaikille kaikkea kivaa, ohjelmassa ei ole otettu huomioon taloudellisia riskejä eikä sitä, että monet asiat ovat tehtyjen virheratkaisujen vuoksi kehittymässä huonompaan suuntaan. Hallitus vain lapioi, joka puolelle veronmaksajien rahaa ja toivoo, että siitä seuraisi jotain hyvää.

Kantasuomalaiset vähenemässä

Poliitikoilla on seuraavien vuosien aikana edessään isoja haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyökykyä ja näkemystä. Puisto nostaa ensinnä esille, että Suomen väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla.

– Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu. Moni ei edes ymmärrä, millainen muutos on parhaillaan käynnissä, vaikka se on ihan todellista. Kantasuomalaisten syntyvyys on laskussa, ja samaan aikaan kehitysmaista tänne tulleiden syntyvyys on huomattava.

– Lisäksi turvapaikanhakujärjestelmän kautta maahan saapuu jatkuvasti uutta väkeä. Tällä menolla väestörakenteen muutos tulee olemaan dramaattinen seuraavan parinkymmenen vuoden aikana, Puisto varoittaa.

Maailmantalouden aaltoliikkeet tuntuvat nopeasti myös Suomessa, koska maamme talous on täysin riippuvainen vientiteollisuudesta. Useiden ekonomistien mukaan seuraava taantuma on tulossa jo muutaman vuoden sisällä.

Puiston mukaan kyseessä voi olla normaali laskusuhdanne tai mahdollisesti jopa isompi kriisi.

– Myös kauppasodissa piilee riskejä. Esimerkkejä on nähty aivan äskettäin, Puisto toteaa ja viittaa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin erimielisyyksiin EU-jäsenvaltioiden ja Kiinan kanssa.

Järkevää ilmastopolitiikkaa

Ilmastopolitiikka vaikuttaa tulevaisuudessa jokaisen elämään. Puisto toteaa, että ilmastoasioissa Suomen kannattaa jatkaa nykyisellä järkilinjalla, eikä lähteä tekemään uudistuksia ideologisista syistä.

– Täytyy pitää mielessä, mikä on mahdollista tehdä ja toisaalta mikä on järkevää. Ilmastopolitiikassa keskeistä on vaikuttavuus. Kunnioitetaan siis jatkossakin luontoa, panostetaan puhtaaseen teollisuustuotantoon, mutta ollaan samalla realisteja.

– Meidän ei pidä tehdä huonoja päätöksiä jotka ovat kalliita, mutta joilla ei kuitenkaan ole merkitystä ilmaston kannalta. Sama raha voitaisiin käyttää fiksumminkin, Puisto sanoo.

Perussuomalaisten kannatus aiheuttaa liikehdintää

Helsingin Sanomien äskettäin julkistamassa kannatusmittauksessa perussuomalaisten kannatus on noussut jo 20,7 prosenttiin, joten perussuomalaiset on nyt Suomen suosituin puolue.

Puisto sanoo, että vanhojen puolueiden olisi viimeistään nyt syytä lopettaa perussuomalaisten aliarviointi.

– Toivoisin, että perussuomalaisten kannatusnousu johtaisi siihen, että muut puolueet lopulta ryhtyisivät kuuntelemaan perussuomalaisia, ja mitä asiaa meillä on. Meidän perussuomalaisten ei kuitenkaan pidä missään nimessä tuudittautua siihen ajatukseen, että korkea kannatus on taattu. Paremminkin nyt on syytä skarpata, terävöittää linjaa entisestään ja jatkaa kovaa työtä suomalaisten hyväksi.

Myös europarlamentaarikko Laura Huhtasaari on aiemmin todennut, että muiden puolueiden pitäisi nyt nimenomaan kuunnella perussuomalaisia. Huhtasaari pitää tärkeänä, että muut puolueet omaksuisivat perussuomalaisia arvoja.

Puisto arvioi, että hallituksessa seurataan tarkkaan perussuomalaisten kannatuksen kasvua.

– Perussuomalaisten suosio näkyy myös opposition dynamiikassa. Selvästi huomaa, että perussuomalaisten kannatusnousu ja linjaukset ovat aiheuttaneet liikehdintää ainakin kokoomuksen sisällä. Kokoomuksesta on tullut käytännössä vallanjakopuolue. Jos kokoomus oli vielä aiemmin koti, uskonto ja isänmaa –puolue, niin sitä se ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Nyt kokoomus näyttää olevan säikähtänyt, onko heillä enää sellaista identiteettiä, mikä perussuomalaisilla hyvin vahvasti on, Puisto sanoo

SUOMEN UUTISET