Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että kaikissa ilmastopoliittisissa ratkaisuissa on tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia läpi koko ketjun – eikä mitään ratkaisuja pidä tehdä ideologisista syistä.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Sakari Puisto esitteli Työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten tänään julkaistua ympäristö- ja energiapoliittista ohjelmaa, jota on valmisteltu keväästä saakka.

– Perussuomalaisen ympäristö- ja energiapolitiikan lähtökohta on se, suomalainen luonto on korvaamaton. Meillä on kauniit järvet ja metsät, puhdas ilma ja lähiluonto, mikä on maailman mittakaavassa hyvin etuoikeutettu ja ainutlaatuinen asuinympäristö. Tämän ymmärtää viimeistään silloin, kun lähtee Suomesta pois pidemmäksi aikaa.

– Näemme myös, että luonnonvarojemme, kuten metsien, veden ja mineraalien ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan, koska maailmassa on resurssiniukkuutta. Kansallisvarallisuus on siis pidettävä omissa käsissä. Aito luontosuhde on suomalaisuuskasvatusta parhaimmillaan ja vastavoima luonnosta vieraantuneille aatteille.

Perussuomalaisten mielestä suomalainen ympäristöosaaminen on saatava paremmin käyttöön.

– Meillä on paljon teknologista osaamista, mitä voisimme viedä ja hyödyntää entistä paremmin. Esimerkiksi Kiinassa, missä itse olen asunut, on valtava tarve vesiteknologialle ja erilaisille älykkäille ratkaisuille, Puisto kertoo.

Suomi ei ole ilmastopahis

Perussuomalaisten ohjelmassa esitetään, että ilmastopolitiikassa taakanjaon epäkohdat on korjattava

– Suomi ei ole ilmastopahis. Keskeistä siis on se, että suurimmat saastuttajat saadaan mukaan talkoisiin. Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen on samalla hyvää ilmastopolitiikkaa, jonka pitää nimenomaan perustua teknilliseen ja taloudelliseen realismiin.

Energia- ja ilmastopolitiikan kaikissa ratkaisuissa on tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia läpi koko ketjun, joten ideologisista syistä ei pidä tehdä tehottomia tai jopa vahingollisia ratkaisuja.

– Haluamme korostaa, että ilmastonmuutos on järjestelmätason ongelma, joka on ratkaistava ensisijaisesti energiatuotannon ja maailmantalouden järjestelmätason muutoksilla. Voimme kuitenkin toimia hyvänä esimerkkinä modernista yhteiskunnasta joka sovittaa fiksusti yhteen taloudelliset ja ympäristölliset näkökulmat, Puisto kertoo.

Asumisen ja liikkumisen kustannuksia ei voi enää nostaa

Puisto painottaa, että on tärkeää pitää esillä niitä asioita, jotka voimakkaimmin lisäävät globaaleja päästöjä.

– Näitä ovat maailman väestöräjähdys, fossiilisten polttoaineiden nopea käytön kasvu kehittyvissä maissa ja teollisuuden siirtyminen runsaasti fossiilista energiaa käyttäviin kehittyviin maihin, joista tavarat sitten rahdataan öljyn voimalla muualle maailmaan.

– Varoittava esimerkki on Saksa, joka tehnyt periaatepäätöksen luopua sekä ydinvoimasta että kivihiilestä. Tämä epärealistinen tavoite on johtanut siihen, että Saksassa on jouduttu lisäämään runsaasti hiilivoiman käyttöä.

Niin kutsutun energiakäänteen jälkeen energian hinta on noussut, mutta päästöt ovat pysyneet korkealla.

– Myös realiteetit on aina pidettävä mielessä, kuten se, että Suomen olosuhteissa lämmittäminen yksinkertaisesti kuluttaa paljon energiaa ja maan sisäiset etäisyydet ovat pitkät. Ratkaisuna ei voi olla se, että kaikesta asumisesta tehdään kalliimpaa, jolloin veronmaksajan kustannettavaksi jäävät paitsi kalliimmat asumiskustannukset, myös alati kohoavat asumistukikustannukset.

Järkeviä ja kustannustehokkaita ilmastotoimia

Ilmastotoimia on suunniteltava järkevästi ja kustannustehokkaasti.

– Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen on elinehto. Maailman mittakaavassa keskeistä on saada suurimmat saastuttajat mukaan ilmastopolitiikkaan, sillä niiden osalta tehty ympäristöinvestointi tuottaa suurimman tuloksen.

– Nyt ilmastosopimuksia toteutetaan maanosien välisesti nurinkurisesti siten, että siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa edullisempia, edellytetään minimaalisia päästövähennyksiä. Vastaavasti siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia, vaaditaan maksimaalisia vähennyksiä. Myös epäsuhtaa ilmastorahastoissa on korjattava.

Suomen hiilipäästöt henkilöä kohden ovat eurooppalaista keskitasoa vaikka meillä on suuri lämmitystarve, ja pitkät etäisyydet.

– Lisäksi Suomessa on runsaasti energiaintensiivistä teollisuutta, kuten paperi- ja metalliteollisuutta, joiden tuotteet menevät suurelta osalta vientiin.

Aikaan sidottujen lupausten suhteen, kuten fossiilisista polttoaineista luopumiseen määräaikaan mennessä täytyy olla kriittinen.

– Jos tavoitteita halutaan asettaa, on parasta ilmoittaa ne kasvihuonekaasupäästöjen vähennysmäärinä, ja jättää keinot valittaviksi sen mukaan, mikä on edullisinta ja kannattavinta, Puisto sanoo.

Sähkön siirtohinnoittelun oltava kohtuullista

Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että EU:n sisäisen taakanjaon epäkohdat on korjattava. EU:n ulkopuolelta tulevalle tuonnille perussuomalaiset kannattaa ilmastotullia.

– Kannatamme ominaispäästöjärjestelmää, jossa sovitaan sektorikohtaiset rajat, jossa ylittävästä toiminnasta maksetaan sakkomaksuja.

Energiapolitiikassa perussuomalaiset kannattaa monipuolista, hajautettua ja omavaraista energiatuotantoa

– Kotitalouksien sähköveroja tulee laskea EU:n minimitasolle, Ruotsin tapaan. Sähkön siirtohinnoittelu on pidettävä kohtuudessa. Tärkeää on myös se, että verkkoyhtiöt pidetään kotimaisessa omistuksessa.

Perussuomalaiset kannattaa ydinvoimaa Suomen sähkön perustuotannon selkärankana.

– Olemme myös myönteisiä uusille teknologiamahdollisuuksille ydinvoiman suhteen, kuten pienvoimaloille. Energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen kannattaa panostaa. On tärkeää muistaa se, että poliitikot eivät aina tiedä parhaita ratkaisua, vaan usein erilaiset innovaatiot syntyvät paikallistasolla.

Liikenteen toimiin tarvitaan järkeä

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa autoilu etenkin haja-asutusalueilla ja maaseudulla on usein välttämätöntä. Perussuomalaiset kannattaa autoveron laskemista alemmaksi, jolloin samalla saadaan uudistettua autokantaa.

– Olemme myös kritisoineet biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta, eli että sitä ei pitäisi tehdä muita EU-maita korkeammin tai aikaisemmin.

Mitä sähköautoihin tulee, Puisto muistuttaa, etteivät myöskään sähköautot ole täysin päästöttömiä.

– Vaikka sähköautoilla ei ole paikallispäästöjä, muita päästövaikutuksia saattaa olla. Lisäksi tällaisten autojen tuotannossa ja akkuteollisuudessa tarvitaan erilaisia metalleja kuten kobolttia ja nikkeliä. Kuitenkin sähköautot ovat tulevaisuutta, ja myös me haluamme olla siinä mukana, eli perussuomalaiset kannattaa täyssähköautojen vapauttamista arvonlisäverosta.

SUOMEN UUTISET