

MATTI MATIKAINEN
Purra eduskunnan ilmastotyöryhmän linjauksista: Suomi haluaa taas tehdä enemmän kuin muut – kustannukset lankeavat pieni- ja keskituloisille
Poliittinen suunnittelija Riikka Purra kertoi Työmiehen tuumaustunnilla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kokoon kutsumasta eduskuntapuolueiden yhteisestä ilmastotyöryhmästä ja syistä, jotka johtivat alkuviikosta perussuomalaisten irtautumiseen neuvotteluista.
Riikka Purra toteaa perussuomalaisten näkemyksen olleen alusta asti se, että olisi järkevämpää sopia konkreettisista, vaikkakin sitten pienimuotoisista askelmerkeistä, jotka ottavat huomioon sekä Suomen edun että globaalin mittakaavan.
Tämä ei kuitenkaan ollut muun työryhmän näkemys.
– Muut puolueet halusivat sopia mahdollisimman kovia tavoitetasoja, joihin ”kaikki sitoutuvat” – ilman että mistään keinoista saavuttaa nuo tavoitteet on tietoa, yhteisymmärryksestä puhumattakaan.
Utopistisia tavoitteita
Tällaisia tavoitetasoja Purran mukaan ovat esimerkiksi kokonaishiilineutraaliuden ja -hiilinegatiivisuuden saavuttaminen tiettyyn vuoteen mennessä, liikenteen päästöttömyys tiettyyn vuoteen mennessä ja Suomen päästöjen vähennystaso suhteessa EU:n tavoitetasoon.
– Tavoitetasot on määritetty Suomen Ilmastopaneelin eli siis asiantuntijatiedon pohjalta. Suomi haluaa olla EU:ta ”kunnianhimoisempi”. Muut puolueet kokoontuvat tänään Sipilän johdolla noin kello 13, joten varmasti pian kuulette näistä tavoitteista tarkemmin. Joka tapauksessa ne ovat utopistisia juuri siksi, että niihin pääsemisestä tai pääsemisen hinnasta ja maksajista ei ole mitään käsitystä, Purra sanoo.
Asiantuntijat eivät mieti tavoitteiden maksajaa
Purra huomauttaa, että ilmastoasiantuntijoiden tehtävänä ei ole miettiä, mistä raha saadaan, millä joku tavoite oikeasti saavutetaan, kuka sen maksaa tai edes sitä, paljonko se maksaa.
– Ilmastoasiantuntijat eivät myöskään voi ottaa kantaa siihen, mitä jonkun maan kannattaa tehdä, mikäli muut maat tekevät tietyllä tavalla. Kyllä se jää – tai sen pitäisi jäädä – poliitikoille.
– On järjetöntä, että Suomi seisoo rinta rottingilla taas etulinjassa ja tekee enemmän kuin muut. Tämä on typerää myös ilmaston kannalta, koska totta kai päästöjä pitäisi vähentää siellä, missä se on kaikkein eniten tarpeen.
Myös Ilmastopaneeli myöntää, että taistelu ilmastonmuutoksen torjumiseksi voitetaan vain, jos suuret saastuttajat vähentävät päästöjään.
Suomi vähensi jo eniten päästöjään
Suomi vähensi hiilipäästöjään viime vuonna lähes kuusi prosenttia, eli eniten kaikista EU-jäsenvaltioista. Maailman mittakaavassa Suomen osuus hiilipäästöistä on vain promillen luokkaa.
– Miksi Suomen reilun promillen päästöillään pitää olla kaikkein kunnianhimoisin Teollisuutemme ja vientisektorimme ovat energiaintensiivisiä, maan välimatkat pitkiä ja sää kylmä. Yhtälö ei toimi.
Asuminen ja liikkuminen yhä kalliimpaa
Elämisen ja liikkumisen kallistuminen kohdistuu pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin.
– Autoilu on yhä kalliimpaa, asuminen on yhä kalliimpaa, eläminen on yhä kalliimpaa. Kustannukset kohdistuvat ennen muuta pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin. Kaikkialla Suomessa, mutta erityisesti maakunnissa asuvien arkeen, Purra kertoo linjausten seurauksista suomalaisille.
– Vasemmistopuolueet halusivat linjauksiin mukaan kohdan, jossa sanotaan, että kansallinen ilmastopaketti pitää tehdä oikeudenmukaisesti. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että tarvitaan yhä enemmän rahaa. Ensin tekemään nämä teollisuutta, kuluttajaa ja veronmaksajaa rokottavat päätökset ja sitten uudelleen kompensoimaan niiden ihmisille aiheuttamat kustannukset. Rahaa liikkuu. Vaikutukset ovat valtavia.
Suomen vetäydyttävä ilmastorahastosta
Perussuomalaiset vaatii, että Suomen on vetäydyttävä myös ilmastorahastosta, mikäli Kiina ja Intia eivät osallistu siihen yhdenvertaisina maksajina.
– On käsittämätöntä niin kilpailukyvyn, maailmankaupan kuin ympäristönkin kannalta, että maailman suurin kansantalous saa surutta rakentaa edelleen uusia kivihiilivoimaloita kaiken muun kilpailuedun ja ylivallan ohella.
– Ja täällä mietitään, että kyllä kainuulaisen perheen pitää hankkia sähköauto tai maailma ei pelastu, Purra hämmästelee.
Suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko
Perussuomalaiset pyrkivät lähestymään asioita realistisesti ja moralisoimatta.
– Globaalin ympäristön hoitaminen edellyttää juuri siitä, mitä me peräänkuulutamme muutenkin. Ensinnäkin radikaalia kansallisvaltion arvonpalautusta ja uudenlaista talouden paradigmaa, jossa mahtavana juttuna ei nähdä sitä, että ihmiset siirtyvät kehitysmaista tänne ja teollisuus täältä sinne, jossa sitten tavaraa tuotetaan halvalla, huonoissa työoloissa, saastuttaen – ja sitten kuskataan laivalla tänne, jossa suoranainen ihmisoikeus on ostaa sitä halvalla.
– Me olemme sitä mieltä, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko, ja jokaisen valtion tärkein tehtävä on huolehtia niin omien kansalaistensa hyvinvoinnista kuin ympäristöstäkin, Purra painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ympäristö- ja energiapolitiikka ilmastotyöryhmä kotimainen teollisuus päästöt Autoilu Riikka Purra Suomi Juha Sipilä perussuomalaiset Asuminen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset lähtevät yhteisistä ilmastoneuvotteluista: ”Tavoitteet ovat utopistisia eikä kukaan puhu maksajista”

PS: Suomalaisten valitsemien päättäjien on puolustettava kotimaamme ja kansalaistemme etua

Puheenjohtaja Halla-aho: EU:n ilmastopolitiikka on itsepetosta

Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on julkaistu

PS: Kotitalouksien sähköveroja laskettava EU:n minimitasolle

Putkonen: Perussuomalaiset ovat ainoita, jotka taistelevat suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta – ”SDP petti duunarit olemalla vihreämpi kuin vihreät itse”

Kenen hartioille ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset kasataan? Halla-aho puolusti puheenjohtajien paneelissa lähiruokaa ja duunariperheen oikeutta lomalentoon

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet – Reijonen: ”Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?”
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat
Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









