Alhainen syntyvyys on koko Eurooppaa koskettava ilmiö. Éva Horváth tarkastelee ajatuspaja Suomen Perustan raportissa Perhepolitiikka ja syntyvyys Unkarissa harjoitettavaa perhepolitiikkaa, jolla on onnistuttu kääntämään syntyvyyden trendi siten, että kokonaishedelmällisyysluvun kasvu maassa oli suurin kaikista EU-maista vuosien 2010 ja 2019 välisellä jaksolla.

Suomessa sen sijaan tapahtui samalla ajanjaksolla suurin syntyvyyden lasku kaikista EU-maista, kun syntyvyys laski 28 prosenttia. Tästä syystä on mielenkiintoista vertailla Unkarin, Suomen ja muiden EU-maiden väestöllisiä tunnuslukuja. On tärkeää huomata, että yksikään edellä mainituista maista ei saavuta väestön luonnolliseen uusiutumiseen vaadittua syntyvyyttä.

Raportissa esitellään Unkarissa harjoitettuja perhepoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat edistäneet syntyvyyden kasvua. Suomalaista perhepolitiikkaa kehitettäessä on hyvä tuntea Unkarissa saadut kokemukset syntyvyyden tukemisesta ja arvioida sitä, voitaisiinko joitain näistä politiikkatoimista hyödyntää myös Suomessa.

Lapsiperheitä tuetaan verotuksella

Väestön luonnollinen uusiutuminen loppuu ja väestön määrä kääntyy laskuun, kun syntyvyys laskee alle 2,1 lapseen naista kohden. Syntyvyys on kaikkialla Euroopassa alle tämän uusiutumisluvun. Eurooppalaisista maista Unkarissa syntyvyys on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten. Syntyvyyden lasku on taas ollut samalla ajanjaksolla nopeinta Suomessa.

Unkarissa syntyvyyden nousuun on vaikuttanut valtion määrätietoinen politiikka lapsiperheiden tukemiseksi. Unkarilainen perhepolitiikka on sisältänyt monenlaisia instrumentteja kodinperustamisavustuksista verovähennyksiin ja tuettuihin lainoihin.

Raportti on luettavissa Suomen Perustan verkkosivuilla.

SUOMEN UUTISET