

LEHTIKUVA
Keskuspankit voivat luhistua
Keskuspankit ovat olleet finanssikriisistä lähtien markkinoiden herkeämättömässä seurannassa. Talouden huonot uutiset, kuten heikko talouskasvu, epäsuotuisa työllisyyskehitys ja valmistusteollisuuden vaikeudet, ovat olleet markkinoille varsinaista ilosanomaa.
Tämä nurinkurinen tilanne on muodostunut, koska keskuspankit ovat lähteneet ennennäkemättömään elvytykseen. Samasta syystä ne ovat vaarassa kadota, kirjoittaa kotimainen talousanalyysiyhtiö GnS Economics.
Keskuspankit ovat kuin mitä tahansa pankkeja kahdella erolla. Ensiksi ne saavat tuloja rahanluontioikeutensa turvin. Tämä tulo on rahan fyysisen kustannuksen ja rahan nimellisarvon erotus. Toiseksi niitä ei koske keskeinen kirjanpitosääntö, jonka mukaan pankki tarvitsee pääomaa tappioiden kuittaamiseen.
Keskuspankki voi mistä muusta yhtiöstä poiketen toimia negatiivisella pääomalla, mutta tällä on yleensä vakavat seuraukset. Zimbabwen keskuspankki kaatui hyperinflaatioon, mutta luhistuminen voi kohdata suuria länsimaisiakin keskuspankkeja. Keskeinen syy luhistumiseen on niiden taseisiin ostetut arvopaperit.
Negatiivinen pääoma
Suurten keskuspankkien taseissa on tuhansien miljardien velkakirjat. Velkakirjojen hinnat ovat nousseet pilviin ostojen myötä. Tämä merkitsee samalla yleisen korkotason laskua.
Velkakirjojen massiivinen määrä merkitsee myös sitä, että niiden arvo voi laskea epäsuotuisassa kehityksessä. Tämä merkitsee tappioita ja tappiota kuitataan pääomalla. Mikä tahansa muu yhtiö ajautuisi konkurssiin pääoman loputtua, mikäli yhtiö ei onnistu hankkimaan riittävästi uutta pääomaa.
Keskuspankki on kuitenkin poikkeus, koska se voi ”printata rahaa” ja saada rahanluontituloa. Keskuspankin taseissa on vain niin mittavat määrät velkakirjoja, että suurten tappioiden rahoittaminen rahanluontitulolla johtaa armottomasti rivakkaan inflaatioon.
Tämä on johtanut niin 1920-luvun Saksassa kuin 2010-luvun Zimbabwessa koko rahajärjestelmän luhistumiseen. Keskuspankkien uskottavuus joutuu vaakalaudalle, jos markkinat arvelevat keskuspankin suoltavan rahaa vain tappioidensa kuittaamiseen.
Keskuspankkeja voidaan pääomittaa
Keskuspankit voivat muiden yhtiöiden tavoin haalia lisää pääomaa. Tämä merkitsee pääomitusta.
Jälleen kerran ongelmaksi voi muodostua pääomituksen tarve eli suuruus. Vaikka keskuspankkien taseissa olevat velkakirjat tuskin menettävät kokonaan arvoaan, niin pääomitustarve voi markkinaromahduksessa nousta siltikin tuhansiin miljardeihin maailmanlaajuisesti.
Tämän kokoluokan pääomitus on mitä ilmeisimmin poliittisesti täysin mahdotonta. Satojen miljardien pääomitus on sekin hyvin vaikeasti selitettävä tapahtuma turhautuneille ja raivostuneille äänestäjille.
Vastuuttomat keskuspankit
Hallitukset voivat joutua katsomaan keskuspankin luhistumista sivusta liian suuren pääomitustarpeen vuoksi. Keskuspankki menee konkurssiin. Kaatuneen keskuspankin valuutta-alue määrittää uuden rahan ja kenties pystyttää uuden keskuspankin aloittamaan puhtaalta pöydältä.
GnS Econimics kirjoittaa, etteivät keskuspankit välttämättä selviä vastuuttomasta keskuspankkipolitiikasta. Yhtiön mukaan ne tuhosivat pääomamarkkinoiden hinnanmuodostuksen tällä vuosikymmenellä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kiina piti velkaelvytyksellään maailmantaloutta 10 vuotta pystyssä – juhlat ovat päättyneet

Bloomberg: Eurooppalaisyritykset kieltäytyvät jopa ultrahuokeasta velkarahasta surkeiden tuottonäkymien vuoksi

”Japanisaatio” leviämässä Eurooppaan deflaatio uhkaa jo aneemista talouskasvua

Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää