

LEHTIKUVA
Keskuspankit voivat luhistua
Keskuspankit ovat olleet finanssikriisistä lähtien markkinoiden herkeämättömässä seurannassa. Talouden huonot uutiset, kuten heikko talouskasvu, epäsuotuisa työllisyyskehitys ja valmistusteollisuuden vaikeudet, ovat olleet markkinoille varsinaista ilosanomaa.
Tämä nurinkurinen tilanne on muodostunut, koska keskuspankit ovat lähteneet ennennäkemättömään elvytykseen. Samasta syystä ne ovat vaarassa kadota, kirjoittaa kotimainen talousanalyysiyhtiö GnS Economics.
Keskuspankit ovat kuin mitä tahansa pankkeja kahdella erolla. Ensiksi ne saavat tuloja rahanluontioikeutensa turvin. Tämä tulo on rahan fyysisen kustannuksen ja rahan nimellisarvon erotus. Toiseksi niitä ei koske keskeinen kirjanpitosääntö, jonka mukaan pankki tarvitsee pääomaa tappioiden kuittaamiseen.
Keskuspankki voi mistä muusta yhtiöstä poiketen toimia negatiivisella pääomalla, mutta tällä on yleensä vakavat seuraukset. Zimbabwen keskuspankki kaatui hyperinflaatioon, mutta luhistuminen voi kohdata suuria länsimaisiakin keskuspankkeja. Keskeinen syy luhistumiseen on niiden taseisiin ostetut arvopaperit.
Negatiivinen pääoma
Suurten keskuspankkien taseissa on tuhansien miljardien velkakirjat. Velkakirjojen hinnat ovat nousseet pilviin ostojen myötä. Tämä merkitsee samalla yleisen korkotason laskua.
Velkakirjojen massiivinen määrä merkitsee myös sitä, että niiden arvo voi laskea epäsuotuisassa kehityksessä. Tämä merkitsee tappioita ja tappiota kuitataan pääomalla. Mikä tahansa muu yhtiö ajautuisi konkurssiin pääoman loputtua, mikäli yhtiö ei onnistu hankkimaan riittävästi uutta pääomaa.
Keskuspankki on kuitenkin poikkeus, koska se voi ”printata rahaa” ja saada rahanluontituloa. Keskuspankin taseissa on vain niin mittavat määrät velkakirjoja, että suurten tappioiden rahoittaminen rahanluontitulolla johtaa armottomasti rivakkaan inflaatioon.
Tämä on johtanut niin 1920-luvun Saksassa kuin 2010-luvun Zimbabwessa koko rahajärjestelmän luhistumiseen. Keskuspankkien uskottavuus joutuu vaakalaudalle, jos markkinat arvelevat keskuspankin suoltavan rahaa vain tappioidensa kuittaamiseen.
Keskuspankkeja voidaan pääomittaa
Keskuspankit voivat muiden yhtiöiden tavoin haalia lisää pääomaa. Tämä merkitsee pääomitusta.
Jälleen kerran ongelmaksi voi muodostua pääomituksen tarve eli suuruus. Vaikka keskuspankkien taseissa olevat velkakirjat tuskin menettävät kokonaan arvoaan, niin pääomitustarve voi markkinaromahduksessa nousta siltikin tuhansiin miljardeihin maailmanlaajuisesti.
Tämän kokoluokan pääomitus on mitä ilmeisimmin poliittisesti täysin mahdotonta. Satojen miljardien pääomitus on sekin hyvin vaikeasti selitettävä tapahtuma turhautuneille ja raivostuneille äänestäjille.
Vastuuttomat keskuspankit
Hallitukset voivat joutua katsomaan keskuspankin luhistumista sivusta liian suuren pääomitustarpeen vuoksi. Keskuspankki menee konkurssiin. Kaatuneen keskuspankin valuutta-alue määrittää uuden rahan ja kenties pystyttää uuden keskuspankin aloittamaan puhtaalta pöydältä.
GnS Econimics kirjoittaa, etteivät keskuspankit välttämättä selviä vastuuttomasta keskuspankkipolitiikasta. Yhtiön mukaan ne tuhosivat pääomamarkkinoiden hinnanmuodostuksen tällä vuosikymmenellä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kiina piti velkaelvytyksellään maailmantaloutta 10 vuotta pystyssä – juhlat ovat päättyneet

Bloomberg: Eurooppalaisyritykset kieltäytyvät jopa ultrahuokeasta velkarahasta surkeiden tuottonäkymien vuoksi

”Japanisaatio” leviämässä Eurooppaan deflaatio uhkaa jo aneemista talouskasvua

Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Rydmanilta lisää vettä Kiukaalle – ministeri kieltäytyy tapaamasta ”lobbaria, joka vuotaa kaiken medialle”
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

Vihreät syyttää hallitusta sateenkaari-ihmisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuneista järjestöleikkauksista – Lehtinen: ”Kaksisuuntainen kotoutuminen” ei kuulu valtion ydintehtäviin
Vihreät julkaisi omalla somekanavallaan kuvan, jossa he syyttivät hallitusta järjestöavustusten leikkaamisesta vähemmistöiltä, sateenkaari-ihmisiltä, perheiltä ja maahanmuuttajilta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













