
Euroalueen talous pakitti historiallisen paljon – ekonomistit arvelevat talouskuopan syvenevän
EU:n tilastoviranomainen Eurostat julkaisi ennakkotietoja euroalueen talouskasvu- ja inflaatioluvuista ensi kertaa koronaepidemian vuoksi tehtyjen eristystoimien jälkeen. Bruttokansantuote sukelsi jopa finanssikriisiä rajummin. Lisäksi kuluttajahintojen kasvu tyrehtyi. Suomessa kuluttajahinnat jopa laskivat muutaman muun euromaan ohella.
Ennakkotietojen mukaan euroalueen talous supistui vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana peräti 3,8 prosenttia. Lukemien hurjuutta alleviivaa se, että monessa euromaassa pandemian vuoksi tehdyt eristystoimet alkoivat maaliskuun aikana.
Esimerkiksi Espanjassa hallitus käynnisti tiukat eristystoimet vasta 14.3. eli tilastoitoajasta eristys koski vain noin kahta viikkoa. Tämän vuoksi huhtikuun ajan kestäneet eristystoimet noteerataan tilastoissa myöhemmin.
Kaksi isoa euromaata taantumaan
Kaksi suurta euromaata vajosi taantumaan. Ranskan ja Italian taloudet supistuivat myös viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tämän vuoden alun mollivoittoisen alun vuoksi maat ovat teknisesti taantumassa.
Taantuma määritellään bruttokansantuotteen supistuttua kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana. Italiassa taantuma on jo neljäs hieman reilun kymmenen vuoden aikana.
Kuluttajahintojen kasvu hyytyi
Kuluttajahinnat tilastoidaan kuukausitasolla. Maaliskuussa ne nousivat vuoden takaisesta 0,4 prosenttia. Euroopan keskuspankki EKP tavoittelee hieman alle kahden prosentin vuotuista inflaatiota.
Hinnat putosivat ennen kaikkea energian hintojen romahduttua 9,6 prosenttia. Sen sijaan ruoan, alkoholin ja tupakan hinnat nousivat 3,6 prosenttia viime vuoden maaliskuulta. Palvelujen hintojen vuotuinen kasvuvauhti oli 1,2 prosenttia.
Muutamassa euromaassa tilastoitiin jopa yleisen hintatason laskua. Suomessa, Sloveniassa, Luxemburgissa, Kyproksella, Espanjan ja Kreikan kuluttajahinnat putosivat. Tämä kielii kysynnän romahduksesta.
EKP hankki hyvät tarkkailuasetelmat
EKP ilmoitti rahapoliittisessa kokouksessaan pysyvänsä valppaana. Keskuspankki ei ilmoittanut suurista rahapoliittisista toimista. EKP kertoi luotottavansa liikepankkeja miinus yhden prosentin korolla. Lisäksi uusi PELTRO-pankkiohjelmassa luottoa tarjotaan -0,25 prosentin korolla. Käytännössä keskuspankki maksaa liikepankeille siitä, jos nämä suostuvat lainaamaan siltä rahaa.
Sijoittajat eivät usko tällaisen lainaohjelmien purevuuteen. Sijoittajat odottivat ilmoitusta laajenevasta arvopaperien osto-ohjelmasta. EKP on kertonut aiemmin ostavansa jopa roskalainaluokkaisia velkakirjoja.
Euroopan keskeiset osakeindeksit laskivat hieman yli kaksi prosenttia huhtikuun päätteeksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU teki sen taas: nilkuttaa rampana ja työntää vaikeat kysymykset huomiseksi – Italia hiilenä: Ilman yhteisvastuuta sopimukset kaatuvat

Vihriälältä shokkiehdotus: osa EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista muutettaisiin perpetuaaleiksi – ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: ”On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Italian ja Saksan lainakorkojen ero kasvoi kriittiselle tasolle

Suomi velkaantuu ennennäkemätöntä vauhtia, maa putoamassa pois Euroopan keskikastista – PS-talousraati puntaroi: Tuleeko koronakriisistä pelkkä veruke kasvattaa EU-jäsenvaltioiden yhteisvastuuta?

Eurooppa-neuvostolla tiedossa rankka kokous: Eteläiset maat haluavat suoria tukirahoja, pohjoiset maat eivät innostu edes luottotuista

Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta

Karlsruhen päätös ilahduttaa valituksen tehneitä – EKP voi joutua leikkimään tulella

PS-edustajat Puisto ja Vallin ärähtävät: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmassa ei katsota riittävän pitkälle, vaan heittäydytään EKP:n käsivarsille
Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Vigelius vaatii Ylelle suursiivousta: ”Sata miljoonaa euroa pois hömppäviihteestä ja takaisin ydintehtäviin”
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Wolt-kuskina työskennellyt Intiasta vuonna 2021 opiskelemaan tullut mies tuomittiin lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














