EU:n tilastoviranomainen Eurostat julkaisi ennakkotietoja euroalueen talouskasvu- ja inflaatioluvuista ensi kertaa koronaepidemian vuoksi tehtyjen eristystoimien jälkeen. Bruttokansantuote sukelsi jopa finanssikriisiä rajummin. Lisäksi kuluttajahintojen kasvu tyrehtyi. Suomessa kuluttajahinnat jopa laskivat muutaman muun euromaan ohella.
Ennakkotietojen mukaan euroalueen talous supistui vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana peräti 3,8 prosenttia. Lukemien hurjuutta alleviivaa se, että monessa euromaassa pandemian vuoksi tehdyt eristystoimet alkoivat maaliskuun aikana.
Esimerkiksi Espanjassa hallitus käynnisti tiukat eristystoimet vasta 14.3. eli tilastoitoajasta eristys koski vain noin kahta viikkoa. Tämän vuoksi huhtikuun ajan kestäneet eristystoimet noteerataan tilastoissa myöhemmin.
Kaksi isoa euromaata taantumaan
Kaksi suurta euromaata vajosi taantumaan. Ranskan ja Italian taloudet supistuivat myös viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tämän vuoden alun mollivoittoisen alun vuoksi maat ovat teknisesti taantumassa.
Taantuma määritellään bruttokansantuotteen supistuttua kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana. Italiassa taantuma on jo neljäs hieman reilun kymmenen vuoden aikana.
Kuluttajahintojen kasvu hyytyi
Kuluttajahinnat tilastoidaan kuukausitasolla. Maaliskuussa ne nousivat vuoden takaisesta 0,4 prosenttia. Euroopan keskuspankki EKP tavoittelee hieman alle kahden prosentin vuotuista inflaatiota.
Hinnat putosivat ennen kaikkea energian hintojen romahduttua 9,6 prosenttia. Sen sijaan ruoan, alkoholin ja tupakan hinnat nousivat 3,6 prosenttia viime vuoden maaliskuulta. Palvelujen hintojen vuotuinen kasvuvauhti oli 1,2 prosenttia.
Muutamassa euromaassa tilastoitiin jopa yleisen hintatason laskua. Suomessa, Sloveniassa, Luxemburgissa, Kyproksella, Espanjan ja Kreikan kuluttajahinnat putosivat. Tämä kielii kysynnän romahduksesta.
EKP hankki hyvät tarkkailuasetelmat
EKP ilmoitti rahapoliittisessa kokouksessaan pysyvänsä valppaana. Keskuspankki ei ilmoittanut suurista rahapoliittisista toimista. EKP kertoi luotottavansa liikepankkeja miinus yhden prosentin korolla. Lisäksi uusi PELTRO-pankkiohjelmassa luottoa tarjotaan -0,25 prosentin korolla. Käytännössä keskuspankki maksaa liikepankeille siitä, jos nämä suostuvat lainaamaan siltä rahaa.
Sijoittajat eivät usko tällaisen lainaohjelmien purevuuteen. Sijoittajat odottivat ilmoitusta laajenevasta arvopaperien osto-ohjelmasta. EKP on kertonut aiemmin ostavansa jopa roskalainaluokkaisia velkakirjoja.
Euroopan keskeiset osakeindeksit laskivat hieman yli kaksi prosenttia huhtikuun päätteeksi.
Henri Alakylä