Saksan perustuslakituomioistuin linjasi, että maan valtiopäivien ja Saksan keskuspankin tulee vetäytyä EKP:n arvopaperien osto-ohjelmasta, ellei EKP pysty kolmen kuukauden sisällä avaamaan läpinäkyvästi ohjelmansa taloudellisia vaikutuksia. Perustuslakituomioistuin ei kuitenkaan voinut linjata sitä, onko ohjelma jäsenmaiden suoraa budjettirahoitusta.

Saksan perustuslakituomioistuin vastaanotti noin 1 750 saksalaisen ekonomistin ja lakimiehen valituksen vuonna 2015 EKP:n arvopaperien osto-ohjelmasta. Perustuslakituomioistuin halusi EU-tuomioistuimen käyvän läpi valituksen.

Vuonna 2018 EU-tuomioistuin ei nähnyt EKP:n elvytysohjelmassa mitään väärää ja palautti mielipiteensä Saksan perustuslakituomioistuimelle. Saksan perustuslakituomioistuin kuitenkin torppasi EKP:n ohjelman. Sen mukaan EKP on ylittänyt toimivaltuudensa. EKP:n tehtävä on pitää euroalueen inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa.

Sodanjulistus EU-tuomioistuimelle

Saksalaisen taloustutkimuslaitos Ifo-instituutin johtaja Clemens Fuest piti perustuslakituomioistuimen päätöstä ”sodanjulistuksena” EU-tuomioistuimelle.

Yhteisvastuulle on Saksassa rajut poliittiset esteet. Linjauksen myötä yhteisvastuu sai myös laillisuusongelman.

EKP:n entinen varajohtaja Vítor Constâncio kirjoitti, että EKP:n pandemiaohjelma (PEPP) joutuu välittömästi saksalaisten hampaisiin. PEPP-ohjelmassa on EKP:n vuosia harjoittamaa elvytysohjelmaakin vähemmän rajoituksia. EKP on esittänyt, että se voisi luopua keskuspankin pääoma-avaimen suhteessa suoritetuista arvopaperiostoista.

Pohja pois ilman Saksan luottokorttia

EKP:n elvytysohjelmilta putoaa pohja pois, mikäli Saksan Bundesbank ei ole mukana EKP:n ostoissa. EKP on ostanut yli 2 200 miljardin euron edestä arvopapereita elvytysohjelmansa aikana.

EKP pystynee vakuuttamaan elvytysohjelmansa merkityksen, mutta se saattaa joutua tekemään rajoituksia pandemiaohjelmaansa. Tuomioistuin ei ottanut linjauksessaan kantaa PEPP-ohjelmaan.

Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz totesi Bundebankin voivan jatkaa elvytysohjelmaa seuraavan kolmen kuukauden aikana.

EU ei ole liittovaltio

Saksan perustuslakituomioistuin katsoi voivansa tyrmätä EU-tuomioistuimen linjan siitä syystä, että perustuslakituomioistuin katsoi EU:n jäsenmaiden olevan Lissabonin sopimuksesta huolimatta ”sopimuksien isäntä”.

Tämä tarkoittaa sitä, että ilman liittovaltiorakennetta EU-tuomioistuin ei ohita perustuslakituomioistuimen päätöksiä.

Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta.

Henri Alakylä