Karlsruhessa sijaitsevan Saksan perustuslakituomioistuimen linjaus viime tiistaina jakaa mielipiteitä. EKP:n arvopaperiostoista valituksen tehneet juhlivat. EKP:ssa ei sen sijaan haluta tunnustaa Karlsruhen päätöstä. Saksan parlamentin vakuuttelu voi jäädä EKP:n suurimman kriitikon käsiin.

Noin viisi vuotta sitten suuri joukko saksalaisia ekonomisteja, professoreita ja politiikkoja valitti Karlsruheen EKP:n elvytysohjelmasta. Aiemmilla kerroilla Saksan perustuslakia valvovat tuomarit olivat taipuneet EKP:n toimien taakse tietyin reunaehdoin. EKP rajasi itse elvytysohjelmaansa.

Eurokriisi ei ole kuitenkaan taittunut. Inflaatio ei ole piristynyt. Eurooppalaiset pankit ovat suurimmaksi osaksi edelleen ahdingossa. Talouskasvu on jäänyt verrokkimaiden jalkoihin.

Valituksen tehneet yllättyivät

Aiempien kaatuneiden valitusten jälkeen tiistain linjaus hämmästytti valituksen tehneitä.

– Yllätyin päätöksen selkeydestä, lakimies ja entinen kansanedustaja Peter Gauweiler kertoi Financial Timesille.

– Arvelimme valituksemme kaatuvan hienovaraisesti, taloustieteen professori ja Saksan vaihtoehtopuolue AfD:n perustaja Bernd Lucke totesi.

Talous muumioituu

Saksalaisten korkea säästämisaste rapautuu nollakorkojen myötä ja monet elinkelvottomat ja kilpailukyvyttömät yritykset horjuvat zombien lailla kiinni markkinaosuuksissaan. Elinvoimaisille yrityksille ei muodostu jalansijaa.

Saksan ex-liittokansleri Konrad Adenauerin lapsenlapsi Patrick Adenauer oli yksi valituksen allekirjoittajista. Adenauer on liikemiehenä katsellut tuskautuneena EKP:n rahapolitiikan seurauksia.

– Jos raha ei maksa mitään, talous muumioituu. Näin käy läpi Euroopan, Adenauer selvittää.

– Me emme ole euroskeptikoita, me olemme perin eurooppalaisia. Mutta me tarvitsemme tasapuolisia mahdollisuuksia, emme tasapuolista rahanjakoa, hän jatkaa.

EU-tuomioistuimen kriitikot heräävät

Karlsruhen päätös voimaannutti myös Puolan ja Unkarin. Maat ovat olleet törmäyskurssilla EU-tuomioistuimen kanssa. Luxemburgilaisen tuomioistuimen mukaan Puola ja Unkari rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.

EKP:n ilmoittama 750 miljardin euron pandemian elvytysohjelma joutunee sekin Karlsruhen tuomareiden tarkasteltavaksi. Valituksen tehneet saksalaiset katsovat, että uusi ohjelma on samoin perusteluin ristiriidassa Saksan perustuslain kanssa.

EKP ei halua alistua

Karlsruhe vaati EKP:lta perusteluja elvytysohjelmalle kolmen kuukauden sisään. Ilman hyväksyttävää vastausta Saksan tulisi irtaantua EKP:n taseen täyttävästä elvytyksestä.

EKP ei kuitenkaan halua itse antaa vastausta, koska samalla se tulisi tunnustaneeksi olevansa alisteinen Saksan perustuslaille. EKP:n mukaan he vastaavat vain Euroopan parlamentille.

Jonkinlainen vastaus pitäisi antaa. Katseet kääntyvät kohti Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmanniin. Asemansa vuoksi Weidmann on mukana laatimassa EKP:n rahapolitiikkaa. Weidmann voisi siten vastata Saksan liittopäiville EKP:n puolesta.

”Nein zu alles”

EKP:n ex-pääjohtaja Mario Draghi on usein kutsunut Weidmannia liikanimellä herra ”Nein zu alles”, mikä tarkoittaa ”ei kaikkeen”. Weidmann on vastustanut arvopaperien osto-ohjelmia ja kepeää rahapolitiikkaa jo vuosien ajan.

Vuosien vastustuksen jälkeen Weidmann voi tuskin kääntää kelkkaansa ja alkaa ylistää kritiikittä EKP:n rahapoliittisia toimia.

On huomattava, että vastauksen sisällöstä riippumatta päätös elvytysohjelmaan osallistumisen jatkamisesta makaa lopulta Saksan liittopäivien harteilla. EKP:n toimien siunaava päätös vaatisi kaikesta huolimatta hyvin herkkää tasapainoilua. Jos myötäsukainen päätös irtoaa heppoisin perustein, ajautunee Saksa perustuslailliseen kriisiin.

Ohjelman täysi tyrmays ajaisi euroalueen kriisiin. Ehkä ääripäiden väliltä Saksan liittopäivillä haetaan jonkinlaista kompromissia. Sellainen voi vaatia EKP:lta rajoituksia esimerkiksi ohjelmien koon tai tasapuolisuuden suhteen.

Sellainen tuskin ilahduttaa markkinoita – ja euroalue jatkaisi aneemisen talouskasvun, hiipivän yhteisvastuun ja kasvavien sisäisten riitojen tiellä.

Henri Alakylä