Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Junnila toppuuttelee ”sakset seis” -vaatimuksia pahenevassa taloustilanteessa: ”Ennemmin pitäisi siirtyä saksista raivaussahaan

SDP vaatii yhteisöveron alennuksen perumista – ideologiaa vai verotuloja?

Hallitus ehdottaa kattoa koppikorvauksille

STEA-avustuksiin tulossa uusia leikkauksia kehysriihessä – hallitus kiristää taas järjestöjen rahoitusta

Yrittäjät tyytyväisiä Purran ajamaan YEL-korjaukseen – monilla eläkemaksu jatkossa pienenee

Purra: Kehysriihen kasvu- ja työllisyystoimista jo alustava sopu, yrittäjien eläkemaksuihin tulossa helpotusta

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä 50 uutta norminpurkuehdotusta – Junnila: ”Juuri sellaista norminpurkua, jota suomalaiset yritykset ja työntekijät tarvitsevat”

Elinkeinoministeri Puisto kritisoi luvitusta: Hankkeiden hyödyt on huomioitava päätöksenteossa

Vigelius: Suomen ei tule olla loppusijoituspaikka maailman työttömille ja rikollisille

Lindtmanin resepti asuntokaupalle: Väärä diagnoosi, väärä lääke

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Kolumni: Kaikki tietää

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Saksan keskuspankki

Saksan keskuspankin (Bundesbank) uusi johtaja Joachim Nagel vaatii EKP:tä nostamaan rahapolitiikan ohjauskorkoa. Inflaation kiihtymiseen on tarve <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/inflation-bundesbankchef-joachim-nagel-rechnet-mit-deutlich-ueber-vier-prozent-inflation-a-02007af3-01a1-467b-a120-6bbacafd676a">reagoida nopeasti</a>.

Bundesbank arvioi Saksan inflaation olevan tänä vuonna yli neljä prosenttia. Viime vuonna inflaatio oli 3,2 prosenttia. EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio keskipitkällä ajalla kahdessa prosentissa. Jos korkoa ei nosteta ajoissa, saattavat kustannukset taloudelle tulla suuriksi.
Joachim Nagel ehdottaa myös EKP:n arvopapereiden netto-ostojen lopettamista. EKP on ostanut valtavasti jäsenvaltioiden ja yritysten joukkovelkakirjoja. Ostojen avulla on pidetty valtioiden lainojen korot ennätyksellisen alhaalla. Myös tämä on kiihdyttänyt inflaatiota.
Asuntovelallisten syytä varautua
Yhdysvaltain keskuspankin FED:n arvioidaan nostavan ohjauskorkoa jo maaliskuussa. Myös Hollannin keskuspankin johtaja Klaus Knot on vaatinut EKP:tä nostamaan korkoa. Knot edustaa EKP:n neuvostossa haukkamaista linjaa. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on ollut koron noston suhteen varsin varovainen.
Myös monet ekonomistit ovat Saksassa arvostelleet EKP:n hidastelua rahapolitiikan kiristämisessä. Saksassa on oltu aina herkkiä inflaation kiihtymiselle. Saksassa on talletuksia henkeä kohden eniten euromaista. Asuntovelallisten on syytä varautua myös Suomessa koron nousuun tänä vuonna.
&nbsp;

Saksan keskuspankin uusi johtaja vaatii Euroopan keskuspankkia nostamaan korkoa – myös Suomessa syytä varautua korkojen nousuun

Karlsruhessa sijaitsevan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/saksan-perustuslakituomioistuin-maiski-maralla-ratilla-eu-tuomioistuinta-saksan-keskuspankki-voi-joutua-irtaantumaan-elvytysohjelmasta/">Saksan perustuslakituomioistuimen linjaus</a> viime tiistaina jakaa mielipiteitä. EKP:n arvopaperiostoista valituksen tehneet juhlivat. EKP:ssa ei sen sijaan haluta tunnustaa Karlsruhen päätöstä. Saksan parlamentin vakuuttelu voi jäädä EKP:n suurimman kriitikon käsiin.

Noin viisi vuotta sitten suuri joukko saksalaisia ekonomisteja, professoreita ja politiikkoja valitti Karlsruheen EKP:n elvytysohjelmasta. Aiemmilla kerroilla Saksan perustuslakia valvovat tuomarit olivat taipuneet EKP:n toimien taakse tietyin reunaehdoin. EKP rajasi itse elvytysohjelmaansa.
Eurokriisi ei ole kuitenkaan taittunut. Inflaatio ei ole piristynyt. Eurooppalaiset pankit ovat suurimmaksi osaksi edelleen ahdingossa. Talouskasvu on jäänyt verrokkimaiden jalkoihin.
Valituksen tehneet yllättyivät
Aiempien kaatuneiden valitusten jälkeen tiistain linjaus <a href="https://www.ft.com/content/8a92ad59-50de-4907-bf65-4086960ac161">hämmästytti</a> valituksen tehneitä.
– Yllätyin päätöksen selkeydestä, lakimies ja entinen kansanedustaja Peter Gauweiler kertoi Financial Timesille.
– Arvelimme valituksemme kaatuvan hienovaraisesti, taloustieteen professori ja Saksan vaihtoehtopuolue AfD:n perustaja Bernd Lucke totesi.
Talous muumioituu
Saksalaisten korkea säästämisaste rapautuu nollakorkojen myötä ja monet elinkelvottomat ja kilpailukyvyttömät yritykset horjuvat zombien lailla kiinni markkinaosuuksissaan. Elinvoimaisille yrityksille ei muodostu jalansijaa.
Saksan ex-liittokansleri Konrad Adenauerin lapsenlapsi Patrick Adenauer oli yksi valituksen allekirjoittajista. Adenauer on liikemiehenä katsellut tuskautuneena EKP:n rahapolitiikan seurauksia.
– Jos raha ei maksa mitään, talous muumioituu. Näin käy läpi Euroopan, Adenauer selvittää.
– Me emme ole euroskeptikoita, me olemme perin eurooppalaisia. Mutta me tarvitsemme tasapuolisia mahdollisuuksia, emme tasapuolista rahanjakoa, hän jatkaa.
EU-tuomioistuimen kriitikot heräävät
Karlsruhen päätös voimaannutti myös Puolan ja Unkarin. Maat ovat olleet törmäyskurssilla EU-tuomioistuimen kanssa. Luxemburgilaisen tuomioistuimen mukaan Puola ja Unkari rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.
EKP:n ilmoittama 750 miljardin euron pandemian elvytysohjelma joutunee sekin Karlsruhen tuomareiden tarkasteltavaksi. Valituksen tehneet saksalaiset katsovat, että uusi ohjelma on samoin perusteluin ristiriidassa Saksan perustuslain kanssa.
EKP ei halua alistua
Karlsruhe vaati EKP:lta perusteluja elvytysohjelmalle kolmen kuukauden sisään. Ilman hyväksyttävää vastausta Saksan tulisi irtaantua EKP:n taseen täyttävästä elvytyksestä.
EKP ei kuitenkaan halua itse antaa vastausta, koska samalla se tulisi tunnustaneeksi olevansa <a href="https://uk.reuters.com/article/us-ecb-policy-germany/german-lawmakers-turn-sights-on-bundesbank-to-get-to-ecb-idUKKBN22J2G9">alisteinen Saksan perustuslaille</a>. EKP:n mukaan he vastaavat vain Euroopan parlamentille.
Jonkinlainen vastaus pitäisi antaa. Katseet kääntyvät kohti Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmanniin. Asemansa vuoksi Weidmann on mukana laatimassa EKP:n rahapolitiikkaa. Weidmann voisi siten vastata Saksan liittopäiville EKP:n puolesta.
&#8221;Nein zu alles&#8221;
EKP:n ex-pääjohtaja Mario Draghi on usein kutsunut Weidmannia liikanimellä herra &#8221;Nein zu alles&#8221;, mikä tarkoittaa &#8221;ei kaikkeen&#8221;. Weidmann on vastustanut arvopaperien osto-ohjelmia ja kepeää rahapolitiikkaa jo <a href="https://www.zeit.de/wirtschaft/2015-01/jens-weidmann-bundesbank-ezb-draghi/komplettansicht">vuosien ajan</a>.
Vuosien vastustuksen jälkeen Weidmann voi tuskin kääntää kelkkaansa ja alkaa ylistää kritiikittä EKP:n rahapoliittisia toimia.
On huomattava, että vastauksen sisällöstä riippumatta päätös elvytysohjelmaan osallistumisen jatkamisesta makaa lopulta Saksan liittopäivien harteilla. EKP:n toimien siunaava päätös vaatisi kaikesta huolimatta hyvin herkkää tasapainoilua. Jos myötäsukainen päätös irtoaa heppoisin perustein, ajautunee Saksa perustuslailliseen kriisiin.
Ohjelman täysi tyrmays ajaisi euroalueen kriisiin. Ehkä ääripäiden väliltä Saksan liittopäivillä haetaan jonkinlaista kompromissia. Sellainen voi vaatia EKP:lta rajoituksia esimerkiksi ohjelmien koon tai tasapuolisuuden suhteen.
Sellainen tuskin ilahduttaa markkinoita – ja euroalue jatkaisi aneemisen talouskasvun, hiipivän yhteisvastuun ja kasvavien sisäisten riitojen tiellä.

Karlsruhen päätös ilahduttaa valituksen tehneitä – EKP voi joutua leikkimään tulella