

LEHTIKUVA
FT: Euroopan asuntomarkkinoiden pelätään ylikuumenevan pandemian keskellä
Euroopan ja muun läntisen maailman talouden arvellaan painuvan uuteen taantumaan pandemiarajoitusten vuoksi. Työttömyyden kasvu ja elinkeinoelämän rajoitukset eivät näy odotetulla tavalla asuntojen hinnoissa. Ne ovat kiihtyvässä nousussa, Financial Times uutisoi.
OECD-maiden asuntojen hinnat ovat nousemassa neljä prosenttia vuodessa ja vauhti on hurjempaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ekonomistit arvioivat euroalueen talouden supistuvan yli kaksi prosenttia vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä pandemian hillitsemiseksi tehtyjen rajoitustoimien vuoksi.
Yhtälö huolettaa ekonomisteja.
– Pandemia ei ole millään lailla hyvä uutinen, eikä se auta asuntomarkkinoita, UBS:n ekonomisti Matthias Holzhey sanoo FT:lle.
Ennätyksellinen taantuma
Vuoden alussa maailmantalous painui syvimpään taantumaan sitten maailmansotien. Siitä huolimatta asuntojen hinnat nousivat kiihtyvällä vauhdilla OECD:n tietojen mukaan.
Eri maiden hallitukset ovat työstäneet suuria tukipaketteja lomautetuille tai irtisanotuille kansalaisille. Samaan aikaan keskuspankit pitävät luottojen korot mahdollisimman alhaalla.
Näiden tekijöiden vuoksi raha on siirtynyt asuntomarkkinoille. Hintatason kestävyys on kysymysmerkki.
Puoli-ilmaista lainarahaa
Saksassa 10 vuoden kiinnelainan voi saada 0,6 prosentin korolla. Jotkut pankit ovat valmiita myöntämään koko asunnon hinnan luottona.
Kiinteistöalaa tämä ei huoleta. Alalla arvellaan, että sijoituksia vaihdetaan jatkossa kiinteistöihin.
Kaikki eivät kuitenkaan näe asiaa samalla tavalla. EKP:n pankkivalvontaosaston johtaja Andrea Enria varoittaa, että europankkien hoitamattomien luottojen määrä voi kasvaa 1 400 miljardiin euroon. Se peittoaisi alleen niin finanssi- kuin eurokriisinkin aikaiset lukemat.
EKP:n viimeisimmän tilaston mukaan pankit ovatkin siirtäneet asuntoluottojalan kaasulta jarrulle. Keskuspankin vakavan pandemiavaihtoehdon näkymien toteutuessa asuntomarkkinat voivat kääntyä pudotukseen.
– Nyt on aika myydä kiinteistöjä, Holzhey toteaa.
Kaupungilta maalle
Pandemia on muokannut työelämää myös siten, että töitä pyritään tekemään mahdollisimman paljon etätöinä kotoa käsin. Kaupunkien kohoavat asuntojen hinnat ovat saaneet aikaiseksi myös toisenlaisen muuttoliikkeen. Maaseudulta saa tilavampia koteja, eikä etätyöskentely juuri rajoita työntekoa.
Pariisin asuntojen hinnat laskivat syyskuussa puoli prosenttia. Sulkutoimien aikana jopa viidennes pariisilaisista lähti etätöihin maaseudulle.
– Tästä herää kysymys: olemmeko valmiita siihen, että Pariisin väkiluku putoaisi 20 prosentilla? ekonomisti Pierre Madec kysyy.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”

Halla-aho varoitti osan Suomesta muuttuvan asuinkelvottomaksi vihervasemmiston ilmastopolitiikan vuoksi, opetusministeri Li Andersson vastasi asiattomuuksilla: ”p*skapuhetta”

Sdp käänsi takkinsa: Lisää veroja omakotitaloasujille

Perussuomalaiset: Hallituksen verohelpotukset täyttä sumutusta – kaikki verotetaan takaisin

Bundesbankin johtaja Weidmann: EKP ei voi korvata poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjunnassa
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.














