

LEHTIKUVA
Joe Biden luopui ehdokkuudestaan – republikaanit vaativat eroamaan myös presidentin tehtävästä
Presidentti Biden on odotetusti luopunut ehdokkuudestaan tulevissa vaaleissa. Hän on ilmoittanut kannattavansa varapresidenttiään demokraattien uudeksi presidenttiehdokkaaksi, mutta virallinen nimitys tapahtuu vasta puoluekokouksessa, eikä Kamala Harrisin ehdokkuus ole varma. Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson on vaatinut Bidenia eroamaan myös presidentin tehtävästä saman tien.
Yhdysvaltain istuva presidentti Joe Biden on odotetusti luopunut ehdokkuudestaan kakkoskaudelle. Biden ilmoitti asiasta eilen sunnuntaina X-somessa (ent. Twitter). Se, että Biden ei ilmoittanut luopumisestaan pitämällä lehdistötilaisuuden tai lähettämällä lehdistötiedotteen osoittaa miten tärkeä media Elon Muskin omistamasta X:stä on tullut.
Bidenin luopumista on uumoiltu ja ennakoitu jo pitkään. Katastrofaalisesti menneen vaaliväittelyn jälkeen se oli vain ajan kysymys. Väittelyn jälkeen loputkin demokraattien johtohahmot menettivät uskonsa Bidenin mahdollisuuksiin ja alkoivat vaatia häntä luopumaan kisasta. Myös valtamedia, joka vielä hetki sitten piti Bidenia täysin pätevänä toimimaan presidenttinä ja ehdokkaana käänsi kelkkansa täysin ja alkoi raportoida Bidenin henkisten kykyjen heikkenemisestä.
Biden tukee Harrisia presidentiksi
Ilmoitettuaan luopumisestaan Biden antoi tukensa varapresidentti Kamala Harrisin presidenttiehdokkuudelle. Hän on jopa vaihtanut virallisen X-profiilinsa taustakuvan ”Harris presidentiksi” -logoon.
Ei ole kuitenkaan laisinkaan varmaa, että Kamala Harrisista, 59, tulee Donald Trumpin vastaehdokas. Virallisesti demokraattipuolue valitsee ehdokkaan puoluekokouksessaan 19–21. elokuuta. Harrisin sijasta presidenttiehdokkaaksi voi nousta joku demokraattikuvernööreistä, kuten Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom, 56, tai Michiganin kuvernööri Gretchen Whitmer, 52.
Epädemokraattinen valinta
Demokratian kanssa demokraattipuolueen ehdokasvalinnalla ei ole enää mitään tekemistä. Joe Biden sai puolueen esivaaleissa 87 prosenttia äänistä. Yksikään toinen esivaaleihin osallistunut demokraatti ei pääse enää mukaan kisaan presidenttiehdokasta valittaessa, vaan ehdokas tulee olemaan puolue-eliitin valitsema.
Kongressin edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson (rep) kritisoi demokraattien epädemokraattisuutta kovin sanoin.
– Demokraattipuolue pakotti oman ehdokkaansa luopumaan vain reilut sata päivää ennen vaaleja, Johnson kirjoittaa.
– Mitätöimällä niiden yli 14 miljoonan amerikkalaisen äänet, jotka valitsivat Joe Bidenin demokraattipuolueen presidenttiehdokkaaksi, itse itsensä ”demokratian puolueeksi” nimittänyt puolue on osoittanut olevansa jotain aivan muuta.
Puhemies Mike Johnson on myös sitä mieltä, että jos Biden ei ole kunnossa pyrkiäkseen presidentiksi, hänen ei pitäisi myöskään toimia presidenttinä. Johnson vaatii Bidenia eroamaan presidentin tehtävästä välittömästi.
Harrisin suosio jopa heikompi kuin Bidenin
Bidenin tuesta huolimatta Kamala Harrisin presidenttiehdokkuus ei ole puoluekokouksessa kuulutettu. Paljon riippuu siitä, saako Harris tukea muilta demokraattien johtohahmoilta.
Useimpien kannatuskyselyjen mukaan Kamala Harris häviäisi vaaleissa Donald Trumpille suunnilleen samoin numeroin kuin Joe Biden. Yksikään gallup ei kuitenkaan kerro äänestäjien mielipidettä nyt kun Harrisin ehdokkuus on tullut konkreettisemmaksi.
Harrisin suoriutuminen varapresidenttinä ei ollut kovin vakuuttava. Kamala Harris oli esimerkiksi vastuussa etelärajan laittoman maahantulon ”juurisyiden” ratkaisemisesta. Hän ei saanut tehtyä asian hyväksi yhtään mitään.
Ensimmäinen musta nainen varapresidenttinä
Koska kyse on Yhdysvaltain vaaleista, ihonvärillä ja identiteetillä on suuri merkitys. Kamala Harris oli ensimmäinen musta nainen varapresidenttinä. Hänen toivottiin auttavan Bideniä voittamaan mustien ääniä. Kaikki mustat eivät kuitenkaan välttämättä arvosta sitä tiukkaa rangaistuskäytäntöä, jota Harris yleisenä syyttäjänä työskennellessään ajoi.
Suomen mediassa Harrisiin viitataan yleensä ”värillisenä” tai ”tummaihoisena”. Intiassa syntyneen äidin ja Jamaikalla syntyneen isän tytär identifioituu kuitenkin itse mustaksi, vaikka hänen vanhempansa erosivat jo varhain ja Harris jäi hinduäitinsä kasvatettavaksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Gretchen Whitmer Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024 X Mike Johnson Gavin Newsom Joe Biden Kamala Harris Elon Musk Donald Trump Twitter
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Bidenin esiintyminen oli katastrofi – omatkaan eivät enää usko presidentin haaveisiin jatkokaudesta

Jopa CNN myöntää: Bidenin henkisten kykyjen heikkenemisestä olisi voitu raportoida paremminkin

Trump valitsi varapresidenttiehdokkaakseen J.D. Vancen – media pelottelee ”painajaisella Euroopalle”

Trump voitonpuheessaan: Muuri ylös ja energian hinta alas – ”vihreästä huijauksesta” luovuttava

Biden puhui ”demokratian pelastamisesta”- aikoo puuttua korkeimman oikeuden toimintaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.