

DALL-E AI
Toimitus suosittelee
Viikon 19/2024 luetuin
Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista
Wall Street Journal -lehti raportoi suurten amerikkalaisfirmojen siivonneen monimuotoisuusagendoja vuosikertomuksistaan. Identiteettipoliittinen intoilu levisi 2020-luvun alussa räjähdysmäisesti länsimaisessa korporaatiomaailmassa. Siinä, missä vuoden 2022 vuosikertomukset komeilivat yleviä monimuotoisuustavoitteita, vuoden 2023 tuoreita raportteja on siistitty varovaisemmiksi ja käsitteiltään vähemmän woke-henkisiksi. Esimerkiksi suoria viittauksia rotuihin on poistettu kokonaan. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt huomioivat nyt kiisteltyjen agendojen saamaa kritiikkiä ja juridisia riskejä.
”1,2 miljardin dollarin budjetti varattuna ”monimuotoiseen” yritystoimintaan. Tavoitteena tuplata mustien ja latinoiden johtajuus. Enemmän rekrytointeja mustan väestön suosimista korkeakouluista.”
Nämä ovat esimerkkejä yritysten vuosikertomuksissa julistetuista monimuotoisuustavoitteista parin vuoden takaa. Nyt ne ovat kadonneet.
Arvovaltainen amerikkalainen talouslehti Wall Street Journal kirjoittaa, että yhä useampi yritys on muuttanut suhtautumistaan monimuotoisuutta ja inkluusiota ajavaan DEI-liikkeeseen (diversity, equity, inclusion).
DEI-liike levisi länsimaisessa yritysmaailmassa räjähdysmäisesti 2020-luvun alussa. Viattomalta kuulostavien ihanteiden takana oli kiistanalaisempi identiteettipoliittinen agenda. Se julisti intersektionaalista feminismiä ja ”antirasismia”. Vasemmistohenkistä aatemaailmaa ujutettiin yritysmaailmaan yhtäällä yhteiskuntavastuun nimissä, toisaalta tuottavuuden nimissä.
Idean nimissä yritykset ajoivat kiintiöitä erilaisille vähemmistöille, ohjasivat tukea kansalaisliikkeisiin ja avasivat ovensa aktivismille sekä yhtiöiden sisäiselle cancel-kulttuurille. Yhtiöt palkkasivat monimuotoisuusasiantuntijoita, järjestivät aiheeseen liittyviä uudelleenkoulutuksia ja alkoivat kontrolloimaan puhetta. Yritysten panostukset olivat mittavia, ja wokesta tuli suurta bisnestä. Maailmalla ilmiöstä alettiin puhumaan ”woke-kapitalismina”.
Viime kuukausina liike on kohdannut entistä ankarampia takaiskuja. Talven aikana nähdyt skandaalit kuten Harvard-kohu ja Googlen woke-tekoäly kiristivät suuren yleisön suhtautumista identiteettipolitiikkaan. DEI-liikkeen ajama ihmisten lokerointi ja erityiskohtelu ovat törmänneet myös lainsäädännöllisiin esteisiin. Tämän lisäksi DEI-liikettä on kritisoitu myös organisaatioiden politisoimisesta, ja sen taloudelliset hyödyt on kyseenalaistettu.
Aiempina vuosina DEI-agendaa rummutettiin vetoamalla raportteihin, joiden mukaan monimuotoisuus lisäisi yritysten kannattavuutta. Aikaisemmin huhtikuussa Suomen Uutiset kirjoitti amerikkalaisprofessorien tuoreesta tutkimuksesta, joka tyrmäsi edellä mainitut raportit.
Wall Street Journalin mukaan tällä hetkellä yrityksistä on tullut entistä varovaisempia DEI-liikkeen agendaa kohtaan. Vuosien 2022 ja 2023 vuosikertomusten vertailu paljastaa, että yritysten viesti monimuotoisuudesta on muuttunut äkillisesti. Jotkut yhtiöt lyhensivät tai poistivat kokonaan monimuotoisuuteen liittyviä kuvauksiaan. Toiset taas siivosivat yksittäisiä ilmaisuja, joissa viitattiin rotuihin tai vähemmistökiintiöihin.
Esimerkiksi yli 100 000 henkilöä työllistävä tavarataloketju Kohl poisti monimuotoisuusviittauksensa kokonaan. Aiemmin Kohl ilmoitti tavoitteekseen kehittää ”monimuotoisia johtajia”. Nyt yhtiö kertoo pyrkivänsä kehittämään ihan vain ”johtajia”. Kansainvälinen pelikauppa GameStop puolestaan poisti maininnan ”diversiteetistä ja inkluusiosta” osana henkilöstöhallinnon filosofiaansa.
Ohjelmistoyhtiö UiPath kutsui aikaisemmin DEI-periaatteita ”yhtiön bisnesprioriteetiksi ja moraaliseksi velvollisuudeksi”. Nyt yhtiö on korvannut lähestymistapansa DEI:hin ”keinoksi luoda ympäristö, jossa jokainen voi olla huoletta oma itsensä, kehittyä urallaan, ansaita kilpailukykyisesti sekä saada mahdollisuuksia haastaa itseään ja tehdä parhaansa”.
Suuryhtiöiden virallisista asiakirjoista välittyy viesti, että yritykset joutuvat tasapainoilemaan kriittisen maalaisjärjen ja laajalle levinneen vasemmistohenkisen woke-intoilun välillä.
Viime vuonna Yhdysvaltain korkein oikeus kielsi yliopistoja suosimasta tiettyjä hakijoita etnisyytensä perusteella. Päätös kirvoitti jyrkkiä julistuksia yritysmaailman suuntaan sekä oikealta että vasemmalta. Republikaaneja edustavat lakimiehet kirjoittivat liikevaihdon perusteella sadalle maan suurimmalle yhtiölle vetoomuksen. He varoittivat käyttämästä rodullisia perusteita rekrytoinneissa ja ylentämispolitiikassa. Vastaavasti demokraattitaustaiset lakimiehet lähestyivät samoja yhtiöitä ja peräänkuuluttivat rodullisen erityiskohtelun tarpeellisuutta ”syrjinnän vastustamiseksi”.
Kansainvälisen finanssitalo Morningstarin analyytikko Lindsay Stewart kertoo, että yhtiöt ovat päivittäneet arvioitaan DEI-käytäntöihin liittyvistä poliittisista riskeistä. Yliopistomaailmaa koskeva erityiskohtelun kielto ei kosketa yritysmaailmaa suoraan. Se toimi kuitenkin herätyksenä, joka auttoi hahmottamaan DEI-agendan luonteen useammalta kantilta ja kriittisemmin.
Asenneilmapiirin muutosta ajaa olennaisesti pelko juridisista ongelmista. Wisconsinissa toimivan Laki ja vapaus -instituutin asiantuntija Dan Lennington huomauttaa, että yritykset ovat nyt haluttomampia tekemään suoria viittauksia rotuihin.
Vaikka yhtiöt ovat vähentäneet keulimistaan monimuotoisuusjulistuksilla, se ei kuitenkaan ole johtanut koko DEI-toiminnasta luopumiseen. Tuoreimpien julkisten tietojen valossa yhtiöt ovat pikemminkin luopuneet tarkoista monimuotoisuustavoitteistaan. Wisconsinin yliopiston laskentatoimen professori Ivy Feng arvioi, että tämä vähentää yhtiöiden riskiä joutua ulkopuolisen syynäyksen kohteeksi ja tikun nokkaan julkisuudessa.
Yhtiöiden kasvava varovaisuus turhaa riskinottoa kohtaan näkyy yleisemmin ideologisten agendojen siivoamisena ja paluuna perinteisempään tasa-arvokäsitykseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Lindsay Stewart Dan Lennington Ivy Feng Wall Street Journal DEI Korporaatiot inkluusio diversiteetti Woke intersektionaalinen feminismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nyt se on akateemisesti todistettu: intersektionaalisuus on pseudotiedettä

Tietovuoto paljasti skandaalin: Terveydenhuollon auktoriteetti tuputti transhoitoja alaikäisille viis veisaten erittäin vakavista terveydellisistä sivuvaikutuksista

Intomieliset woke-hyvikset rakensivat rotuihin perustuvan etuoikeusjärjestelmän – lopputulos on käsittämätön sekasotku, joka törmää nyt kiviseinään

Dosentti Ari Helo lyttää woken ja intersektionaalisuuden: ”pseudotiedettä”

Maailmankuulu konsulttijätti väitti pitkään DEI:n lisäävän yritysten kannattavuutta – uusi tutkimus tyrmää väitteen, joka oli woken kovinta ydintä

Tyrmistys leviää Ivan Puopolon ohjelman paljastuksista – Yle on puhunut pötyä

”KVG” tulossa tiensä päähän – tekoäly haastaa vanhat hakukoneet
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.