Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Wall Street Journal -lehti raportoi suurten amerikkalaisfirmojen siivonneen monimuotoisuusagendoja vuosikertomuksistaan. Identiteettipoliittinen intoilu levisi 2020-luvun alussa räjähdysmäisesti länsimaisessa korporaatiomaailmassa. Siinä, missä vuoden 2022 vuosikertomukset komeilivat yleviä monimuotoisuustavoitteita, vuoden 2023 tuoreita raportteja on siistitty varovaisemmiksi ja käsitteiltään vähemmän woke-henkisiksi. Esimerkiksi suoria viittauksia rotuihin on poistettu kokonaan. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt huomioivat nyt kiisteltyjen agendojen saamaa kritiikkiä ja juridisia riskejä.

“1,2 miljardin dollarin budjetti varattuna “monimuotoiseen” yritystoimintaan. Tavoitteena tuplata mustien ja latinoiden johtajuus. Enemmän rekrytointeja mustan väestön suosimista korkeakouluista.”

Nämä ovat esimerkkejä yritysten vuosikertomuksissa julistetuista monimuotoisuustavoitteista parin vuoden takaa. Nyt ne ovat kadonneet.

Arvovaltainen amerikkalainen talouslehti Wall Street Journal kirjoittaa, että yhä useampi yritys on muuttanut suhtautumistaan monimuotoisuutta ja inkluusiota ajavaan DEI-liikkeeseen (diversity, equity, inclusion).

DEI-liike levisi länsimaisessa yritysmaailmassa räjähdysmäisesti 2020-luvun alussa. Viattomalta kuulostavien ihanteiden takana oli kiistanalaisempi identiteettipoliittinen agenda. Se julisti intersektionaalista feminismiä ja “antirasismia”. Vasemmistohenkistä aatemaailmaa ujutettiin yritysmaailmaan yhtäällä yhteiskuntavastuun nimissä, toisaalta tuottavuuden nimissä.

Idean nimissä yritykset ajoivat kiintiöitä erilaisille vähemmistöille, ohjasivat tukea kansalaisliikkeisiin ja avasivat ovensa aktivismille sekä yhtiöiden sisäiselle cancel-kulttuurille. Yhtiöt palkkasivat monimuotoisuusasiantuntijoita, järjestivät aiheeseen liittyviä uudelleenkoulutuksia ja alkoivat kontrolloimaan puhetta. Yritysten panostukset olivat mittavia, ja wokesta tuli suurta bisnestä. Maailmalla ilmiöstä alettiin puhumaan “woke-kapitalismina”.

Viime kuukausina liike on kohdannut entistä ankarampia takaiskuja. Talven aikana nähdyt skandaalit kuten Harvard-kohu ja Googlen woke-tekoäly kiristivät suuren yleisön suhtautumista identiteettipolitiikkaan. DEI-liikkeen ajama ihmisten lokerointi ja erityiskohtelu ovat törmänneet myös lainsäädännöllisiin esteisiin. Tämän lisäksi DEI-liikettä on kritisoitu myös organisaatioiden politisoimisesta, ja sen taloudelliset hyödyt on kyseenalaistettu.

Aiempina vuosina DEI-agendaa rummutettiin vetoamalla raportteihin, joiden mukaan monimuotoisuus lisäisi yritysten kannattavuutta. Aikaisemmin huhtikuussa Suomen Uutiset kirjoitti amerikkalaisprofessorien tuoreesta tutkimuksesta, joka tyrmäsi edellä mainitut raportit.

Wall Street Journalin mukaan tällä hetkellä yrityksistä on tullut entistä varovaisempia DEI-liikkeen agendaa kohtaan. Vuosien 2022 ja 2023 vuosikertomusten vertailu paljastaa, että yritysten viesti monimuotoisuudesta on muuttunut äkillisesti. Jotkut yhtiöt lyhensivät tai poistivat kokonaan monimuotoisuuteen liittyviä kuvauksiaan. Toiset taas siivosivat yksittäisiä ilmaisuja, joissa viitattiin rotuihin tai vähemmistökiintiöihin.

Esimerkiksi yli 100 000 henkilöä työllistävä tavarataloketju Kohl poisti monimuotoisuusviittauksensa kokonaan. Aiemmin Kohl ilmoitti tavoitteekseen kehittää “monimuotoisia johtajia“. Nyt yhtiö kertoo pyrkivänsä kehittämään ihan vain “johtajia“. Kansainvälinen pelikauppa GameStop puolestaan poisti maininnan “diversiteetistä ja inkluusiosta” osana henkilöstöhallinnon filosofiaansa.

Ohjelmistoyhtiö UiPath kutsui aikaisemmin DEI-periaatteita “yhtiön bisnesprioriteetiksi ja moraaliseksi velvollisuudeksi“. Nyt yhtiö on korvannut lähestymistapansa DEI:hin “keinoksi luoda ympäristö, jossa jokainen voi olla huoletta oma itsensä, kehittyä urallaan, ansaita kilpailukykyisesti sekä saada mahdollisuuksia haastaa itseään ja tehdä parhaansa”.

Suuryhtiöiden virallisista asiakirjoista välittyy viesti, että yritykset joutuvat tasapainoilemaan kriittisen maalaisjärjen ja laajalle levinneen vasemmistohenkisen woke-intoilun välillä.

Viime vuonna Yhdysvaltain korkein oikeus kielsi yliopistoja suosimasta tiettyjä hakijoita etnisyytensä perusteella. Päätös kirvoitti jyrkkiä julistuksia yritysmaailman suuntaan sekä oikealta että vasemmalta. Republikaaneja edustavat lakimiehet kirjoittivat liikevaihdon perusteella sadalle maan suurimmalle yhtiölle vetoomuksen. He varoittivat käyttämästä rodullisia perusteita rekrytoinneissa ja ylentämispolitiikassa. Vastaavasti demokraattitaustaiset lakimiehet lähestyivät samoja yhtiöitä ja peräänkuuluttivat rodullisen erityiskohtelun tarpeellisuutta ”syrjinnän vastustamiseksi”.

Kansainvälisen finanssitalo Morningstarin analyytikko Lindsay Stewart kertoo, että yhtiöt ovat päivittäneet arvioitaan DEI-käytäntöihin liittyvistä poliittisista riskeistä. Yliopistomaailmaa koskeva erityiskohtelun kielto ei kosketa yritysmaailmaa suoraan. Se toimi kuitenkin herätyksenä, joka auttoi hahmottamaan DEI-agendan luonteen useammalta kantilta ja kriittisemmin.

Asenneilmapiirin muutosta ajaa olennaisesti pelko juridisista ongelmista. Wisconsinissa toimivan Laki ja vapaus -instituutin asiantuntija Dan Lennington huomauttaa, että yritykset ovat nyt haluttomampia tekemään suoria viittauksia rotuihin.

Vaikka yhtiöt ovat vähentäneet keulimistaan monimuotoisuusjulistuksilla, se ei kuitenkaan ole johtanut koko DEI-toiminnasta luopumiseen. Tuoreimpien julkisten tietojen valossa yhtiöt ovat pikemminkin luopuneet tarkoista monimuotoisuustavoitteistaan. Wisconsinin yliopiston laskentatoimen professori Ivy Feng arvioi, että tämä vähentää yhtiöiden riskiä joutua ulkopuolisen syynäyksen kohteeksi ja tikun nokkaan julkisuudessa.

Yhtiöiden kasvava varovaisuus turhaa riskinottoa kohtaan näkyy yleisemmin ideologisten agendojen siivoamisena ja paluuna perinteisempään tasa-arvokäsitykseen.