Midjourney AI
Intomieliset woke-hyvikset rakensivat rotuihin perustuvan etuoikeusjärjestelmän – lopputulos on käsittämätön sekasotku, joka törmää nyt kiviseinään
2020-luvulla yleistynyt identiteettipoliittinen johtamisoppi monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja inkluusiosta on törmännyt juridisiin haasteisiin. Wokeen liitetty oppi vaatii etnisyyteen perustuvaa erityiskohtelua vähemmistöille, joiden nähdään olevan heikossa asemassa. Instituutiot ja yritysmaailma ovat syytäneet miljardien edestä varoja puuhasteluun, joka toisaalta edellyttää ihmisten lokerointia hyvin tarkkarajaisesti. Rajanveto on kuitenkin jäänyt epämääräiseksi, ja Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä on vähitellen puuttunut asiaan. Kriitikoiden mukaan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta ajaisi paremmin ihmisten mahdollisen avun tarpeen arvioiminen yksilöllisesti ilman rodullisia stereotypioita.
Aiemmin vasemmisto vastusti ihmisten etnistä lokerointia ja saattoi jopa väittää, ettei varsinaisia rotuja voisi määritellä tarkkarajaisesti. Viime vuosina länsimaissa on puolestaan noussut muotiin identiteettipoliittinen johtamisoppi DEI: Diversity, Equity & Inclusion (suom. monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio). Se on vaatinut ihmisten etnistä lokerointia, ja erityisesti identiteettipoliittinen vasemmisto on intoillut asiasta.
“Ketä DEI:n olisi tarkoitus auttaa ja miksi?”, kysyy Dan Lennington amerikkalaisen National Review -lehden artikkelissa. “Tämän ei pitäisi olla hankala kysymys, mutta ne, jotka ovat tuputtaneet ‘diversiteettiä, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota’ eivät näytä ajatelleen asiaa kovin pitkälle.” Lennington huomauttaa, että DEI-ohjelmat voivat vielä törmätä vakaviin juridisiin haasteisiin.
Vuodesta 2020 lähtien DEI-ohjelmat ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Päättäjät ympäri maailmaa ovat jakaneet miljardien edestä varoja vähemmistöihin liittyvään puuhasteluun. Kouluissa on otettu käyttöön etnisyyteen perustuvia käytäntöjä kuten kiintiöitä ja sisäänottorajoja. Yliopistomaailmassa näillä periaatteilla on tehty uudistuksia, ja stipendejä on jaettu vähemmistöagendojen ehdoilla.
Wokesta tai “woke-kapitalismista” innostuneet korporaatiot ovat vastaavasti käyttäneet miljardeja erilaisiin lahjoituksiin, lainoihin, sopimuksiin ja virkoihin, joita on varattu pelkästään vähemmistöjen edustajille.
Edellä mainitut käytännöt perustuvat yhteen keskeiseen ydinuskomukseen: etniset vähemmistöt ovat kaikki “heikkoja”, “marginalisoituja”, “aliedustettuja” – ja tästä syystä historialliset vääryydet tulisi korjata suosivalla erityiskohtelulla.
Vähemmistö on kuitenkin hankala käsite, sillä se johtaa lopulta törmäyskurssille lainsäädännön kanssa. Ihmisten luokittelu “vähemmistöihin” herättää enemmän kysymyksiä kuin tarjoaa selkeyttä. 1970-luvulta lähtien Yhdysvalloissa on tunnistettu neljä eri etnistä vähemmistöryhmää: aasialaiset, Amerikan intiaanit, afroamerikkalaiset/mustat sekä latinot.
DEI-ohjelmat käyttävät yhä näitä vanhoja vähemmistökategorioita. Sen katveeseen jää kuitenkin entistä suurempia väestöryhmiä. Esimerkiksi, aasialaisiksi ei lueta kaikkia Aasian alueen etnisyyksiä. Lähi-itä, joka teknisesti ottaen kuuluu Aasiaan, ei yleensä tule luetuksi enää Aasiaksi DEI:n rotuopeissa.
Jopa termi “afroamerikkalainen” on epäjohdonmukainen. Pohjois-Afrikan egyptiläiset ja marokkolaiset lasketaan usein valkoihoisiksi. Amerikan eri alkuperäiskansojen kuten hawaijilaisten tai Alaskan alkuperäisväestön luokittelu on ollut myös sekavaa. Kategorisointi on ollut mielivaltaista ja pahimmillaan ennakkoluuloista.
Tätä nykyä Yhdysvaltojen oikeuslaitos on alkanut reagoimaan etnisyyteen liittyvään erityiskohteluun. Liittovaltion tasolla puututtiin rotupohjaiseen sopimusohjelmaan, koska rajanvedot vähemmistöistä nähtiin mielivaltaisiksi, ja ne sulkivat pois “keskiaasialaiset amerikkalaiset” sekä “arabitaustaiset amerikkalaiset”.
Aiemmin tässä kuussa Teksasilainen tuomari Mark Pittman määräsi vähemmistöjen liiketoimintaan keskittyneen toimiston lopettamaan rotupohjaisen erityiskohtelun. Perusteluksi esitettiin, ettei Joe Bidenin hallinto kyennyt antamaan selkeää ohjeistusta rotukategorioista.
Tapaukset ovat nousseet jopa Yhdysvaltojen korkeimpaan oikeuteen. Viime kesänä kumottiin nk. affirmative action. Päätöksen myötä yliopistoja kiellettiin suosimasta etnisiä vähemmistöjä. Erityiskohtelua puolustaneet asianajajat eivät kyenneet vastaamaan kysymykseen: “Miten eri Lähi-idän maista kuten Jordaniasta, Irakista, Iranista ja Egyptistä tulevia hakijoita tulisi luokitella?”
Nämä määrittelyhaasteet ovat kriittisiä, sillä etnisyyteen perustuvien ohjelmien tulisi olla “tarkkarajaisia”. Tämä tarkoittaa myös sitä, että DEI-ohjelman tulisi puuttua niihin epäkohtiin, joihin se esittää tarjoavansa ratkaisua. Toisin sanoen, DEI-ohjelmien laatijoiden tulisi perustella, miksi he auttavat tiettyjä ryhmiä, eivätkä puolestaan toisia. Tähän mennessä perustelut ovat jääneet ontumaan.
Jopa nk. woken puolestapuhujat ovat tunnistaneet tämän epäkohdan. Kiistanalaisen ja sisällöltään kumotun 1619-projektin kirjoittaja Nikole Hannah-Jones kirjoitti tuoreeltaan New York Timesissa: “Rotupohjainen erityiskohtelu on kuollut.” Hän vaati, että DEI-ohjelmien tulisi palvella ainoastaan “orjuuden jälkeläisiä”, eikä kaikkia vähemmistöjä. Kaikki vähemmistöt eivät hänen mukaansa ole rotusyrjinnän uhreja.
Lenningtonin mukaan tässä on ainakin totuuden siemen. Hänen mukaansa DEI-ohjelmien tulisi keskittyä auttamaan niitä, jotka ovat avun tarpeessa. Sen sijaan “orjuuden jälkeläiset” olisi liian lavea määritelmä. Kuten tuomari Pittman totesi tuoreessa päätöksessään, mm. tummaihoista ja supersuosittua tv-juontaja Oprah Winfreytä olisi hankala pitää “vähäosaisena”.
“On aika lakata olettamasta, että ihmiset olisivat vähäosaisia pelkän etnisyytensä vuoksi.”, Lennington kirjoittaa. “Monimuotoisuuden ja inkluusion toteutuminen edellyttää kaikkien stereotypioiden hylkäämistä ja keskittymistä yksilöiden omiin ansioihin. DEI:n puolustajat voivat joko mukauttaa käsityksiään (joskus) hyvää tarkoittavissa ohjelmissaan, tai sitten he joutuvat maksamaan tästä oppirahat oikeudessa.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mark Pittman Oprah Winfrey DEI alkuperäiskansat rotusyrjintä Woke Joe Biden vähemmistöt New York Times
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koponen: Woke-hullu ideologia ajaa tyttöjen turvallisuuden edelle
Seksistiset pilvenpiirtäjät, matematiikan valkoinen ylivalta, koululaisten ilmastolakot – viime aikojen länsimainen kulttuurivallankumous alkoi tieteeksi naamioidusta aktivismista
Harvard valitsi rehtorikseen identiteettipoliittisen aktivistin, joka vähät välitti koulun oppilaisiin kohdistuvasta antisemitismistä – huonostihan siinä sitten kävi
Ultra Bran entinen laulaja ottaa etäisyyttä taiteilijoiden “äänekkään vähemmistön” woke-ajatteluun
Identiteettipolitiikka vastatuulessa, Philadelphian poliisi irtisanoi monimuotoisuusjohtajansa – palkka woke-virassa oli rapsakat 170 000 dollaria vuodessa
Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?
Finanssijätti JP Morganin toimitusjohtajan viesti vasemmistoliberaaleille: Jos Yhdysvallat ei kontrolloi rajojaan, koko maa on ennen pitkää mennyttä
Absurdin mittakaavan wokettamista, ja pieleenhän se meni – Google keskeytti tekoälysovelluksensa, joka tyrkytti historiaa vääristeleviä kuvia
Tietovuoto paljasti skandaalin: Terveydenhuollon auktoriteetti tuputti transhoitoja alaikäisille viis veisaten erittäin vakavista terveydellisistä sivuvaikutuksista
Viikon suosituimmat
”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille
Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta
Israelin armeija (IDF) vapautti Gazassa panttivankina pidetyn 11-vuotiaana kaapatun jesidinaisen nimeltä Fawzia Amin Sido. Nainen on ollut Hamas-Isis-terroristin vankina kymmenen vuotta Gazassa.
Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla
Center for Peace Communications -keskuksen (CPC) uusi dokumenttisarja "Hizbollahin panttivangit" todentaa Hizbollahin tekemät järkyttävät seksuaalirikokset. Sen taistelijat seksiorjuuttivat ja joukkoraiskasivat syyrialaisnaisia.
Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”
Eduskunnan puhdistustyöt jatkuvat edelleen.
Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla
Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola pyristelee Hollywoodin woke-kulttuuria vastaan. Kummisetä-trilogiasta tunnettu ohjaajalegenda kertoi tavoitteekseen tehdä elokuvan, jota ei voisi luonnehtia tyypilliseksi woken läpitunkemaksi Hollywood-tekeleeksi. Coppola halusi näyttelijäkaartiinsa cancel-kulttuurin uhriksi joutuneita hahmoja sekä oikealta että vasemmalta. Tällaisia ovat mm. konservatiivisia näkemyksiä esittänyt Jon Voight sekä takavuosien Trump-kriitikko Shia LaBeouf.
Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä
Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista
Saksassa vaaditaan muutosta yhteiskunnallisia jännitteitä synnyttävään hallitsemattomaan maahantuloon ja siirtolaispolitiikkaan. Mallia etsitään nyt myös Hollannista ja Pohjoismaista.
Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia
Israelin tiedustelupalvelu Mossad väittää, että kurditaustaisen Foxtrot-rikollisjengin pomo Rawa Majid olisi Israelin Tukholman ja Kööpenhaminan suurlähetystöihin kohdistuneiden iskujen takana. Majid sai pikkuvauvana turvapaikan Ruotsista. Varttuessaan hän loi Ruotsiin merkittävän rikollisorganisaation. Nyt kansainvälisesti etsintäkuulutettu "kurdikettu" on saanut turvapaikan Iranista, jossa hän organisoi terrori-iskuja eri puolille Eurooppaa Iranin toimeksiannosta.
Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys
Matka kehittyvästä maasta pohjoismaisen työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan runsaudensarven ääreen voi olla henkisesti paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys. Seurauksena voi olla jopa ”vähemmistöstressi”. Kansankoti panostaa nyt julkisia varoja valaistakseen kaikkia kansalaisia akuutista ongelmasta.
Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille
Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti kahteen keskeiseen ohjenuoraan: yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysavun toteuttajana ja rajalliset panostukset kohdennetaan tarkemmin niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan selontekoa.