

PS ARKISTO
Teemu Keskisarjan kolumni: Kansallisoopperan ja populaarimusiikin toteutumattomat historiat
Olen kansallismielinen, -kiimainen ja -houreinen kulttuuri-intoilija. Tykkään Kansallis-Osake-Pankki-vainaasta ja kaikista kulttuureista, vasarakirveestä wokeen. Sanoisinko pahaa sanaa ainoastakaan kansallisen ja kulttuurin risteytyksestä? Kansallisooppera liippaa läheltä.
Taidemuotoa en karsasta. Kyhään hyvänsuopia historiajuttuja sen mesenaateista. Vaikkei ulkomuodostani uskoisi, joskus jopa kuuntelen oopperaa (viimeksi sulkapallovastustajani Uljas Pulkkiksen sävellys).
Vaikeatajuinen taide kuuluu kulttuurivaltion kontolle, ei siinä mitään. Olisi älytöntä vaatia tuottavuutta sopraanoilta, runoilijoilta tai maalareilta. Elättäköön ooppera kaikin mokomin puvustajia ja lavastajia sekä orkesterillisen muusikoita. Sitä paitsi kokonaisuus on joidenkin yleisöjen mielestä hintansa väärti. Savonlinnan Oopperajuhlat pärjää pienehköillä tukiaisilla ja säteilee hyvin verotuloja.
Sävelkorvaani särähtää vain yksi seikka. Kansallisooppera jäljittelee liikaa Kerjäläisoopperaa.
Kansallisooppera ja -baletti kerjäävät veronmaksajilta lähes koko budjettinsa. Samoin kerjäävät monet kulttuurilaitokset, hyvä niin, mutta summat totisesti eroavat. Valtio tukee jokaista oopperalippua sadoilla euroilla. Iskipä pandemia tai lama, korkeakulttuurin ylhäinen ykkönen porskuttaa. Nyt leikkauslistojen lomassa Kansallisoopperan rahoitus LISÄÄNTYY.
Kalleus vaan maksaa niin helvetisti. Kustannuksiin kuuluu kummia välttämättömyyksiä. Vierailevat ulkomaiset kapellimestarit eli ”kaput” laskuttavat yhdestä esityksestä kymppitonneja. Tähtikultti juontuu Herbert von Karajanista, mutta huomanneeko kukaan Helsingissä huitojissa oikeasti eroa.
Hengenviljelyksen sarka on pitkä ja hallanarka. Oopperan ja baletin kymmenet miljoonat ovat pois esimerkiksi himoverotettujen kulttuuri-ihmisten omasta pussista tai selko- ja laatukirjallisuudesta, jonka kirjastohankinnoista haihtuivat viimeisetkin sadat tonnit.
Pidän raha-asioita oikeastaan ohikiitävinä. Ars longa, vita brevis. Sukupolvien saatossa merkityksellisintä on luominen. Mitä himorahoitettu Kansallisooppera luo?
Mainoksen mukaan ”uutuuksina” menevät: Madame Butterfly, Messa da Requiem, Don Giovanni, Joutsenlampi… Kausiohjelma saattoi olla identtinen sata vuotta sitten. Suomalaisten nykysäveltäjien esikoisoopperat eivät kelpaa Kansallisoopperaan. Arvoyleisö maksattaa yleensä tuttuja ja turvallisia klassikoita.
Ehkäpä en karsastakaan Kansallisoopperaa vaan säälin. Himorahoitustulva aikakaudesta toiseen on estänyt sen kehityksen. Juhlapukuisia oopperanystäviä kertyisi pidempi jono, jos kaput ja taiteelliset johtajat olisivat joutuneet hiukkasenkaan haistelemaan ajan henkeä.
Kuvittele toteutumaton historia, jossa kyltyyri-kyrpiintyjät saneerasivat Oopperatalon sählyhalliksi ja typistivät Niebelungin sormuksen karaoke-versioksi. Uskoakseni aarioissa pihisisi henki sellaisellakin rahoitusmallilla. Musiikki ei rahapulasta kuole vaan karaistuu, mukautuu, muuntuu ja uudistuu. Joutsenlampi-jengi olisi verorahattomana luonut jotain railakkaampaa ja tänään luukuttaisi gangsta-balettia listojen kärkeen.
Kirjoittelen toisenkin toteutumattoman historian. Mitä populaarimusiikille olisi tapahtunut valtiovallan syleilyssä 1950-luvulta saakka?
Himorahoitusta basistien, rock-lyyrikkojen, managerien ja roudareiden kymmenvuotiseen koulutukseen, lavashowt ynnä muut produktiot yhteiskunnan piikkiin, kellaribändeille virkoja päätoimiseen rämpytykseen, festareille ja soittolistoille poliitikkopitoiset hallitukset…
Mitä luulet, parahin lukija, rokkaisiko Suomessa enää kukaan tai mikään? Populaarimusiikin toteutumaton historia huipentuu Kansallisyhtyeeseen, joka vuonna 2023 hinnoittelee epäpopulaarit keikkansa pilviin ja toistaa Bill Haleytä ja Onni Gideonia, joiden jokainen sointu on kerta kaikkiaan korvaamaton kansalliselle kulttuurille.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- baletti populaarimusiikki kansallisooppera ooppera Onni Gideon Bill Haley Herbert von Karajan Uljas Pulkkis populaarikulttuuri Woke Teemu Keskisarja taide Kansallismielisyys Kulttuuri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Emeritusprofessori Vihavainen mätkii Suomen valtamediaa sortumisesta roskajournalismiin – ”Pelkkä tyhmyys ei voi selittää asiaa”

Pääkirjoitus: Uusvasemmiston pettämätön logiikka

Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle

Teemu Keskisarja: Kulttuuri-ihminen, älä vedä hernettä nenään!

Teemu Keskisarjan kolumni: Siksi Halla-aho

Ultra Bran entinen laulaja ottaa etäisyyttä taiteilijoiden “äänekkään vähemmistön” woke-ajatteluun

Identiteettipolitiikka vastatuulessa, Philadelphian poliisi irtisanoi monimuotoisuusjohtajansa – palkka woke-virassa oli rapsakat 170 000 dollaria vuodessa

Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?

Teemu Keskisarjan kolumni: Tummaihoiset kantavantaalaiset
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.