Geert Wildersin henkeä uhanneelle imaamille 14 vuoden vankeustuomio terroristisesta rikoksesta

Hallitusohjelman kanta yhteisvelkainstrumentteihin on selkeä ei – Purra: Tarvitsemme lisää markkinataloutta, emme julkista pumpattua rahaa

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Perussuomalaiset: Meidän on varauduttava siihen, että Venäjän hybridihyökkäykset jatkuvat – ”Uhka on jatkuva ja siihen tulee reagoida päättäväisesti”

Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Päivän pointti: Myrskyn silmässä kärvistelevä Yle marssittaa päätoimittajansa pölkylle, kaksi neljästä lopettaa – ajoitus sekä hallintoneuvoston puheenjohtajan Twitter-päivitys kertovat, mistä on kyse

Keskeisin asia Kamala Harrisin omassa politiikassa on se, että hän on Yhdysvaltain mittapuulla ääriliberaali ja äärivasemmistolainen poliitikko. Riippumaton GovTrack-seurantajärjestelmä arvioi vuonna 2019 senaatissa tehtyjen aloitteiden ja äänestysten perusteella, että Harris on kaikkein vasemmistolaisin senaattori. GovTrack on myöhemmin <a href="https://web.archive.org/web/20240709122606/https://www.govtrack.us/congress/members/kamala_harris/412678/report-card/2019">poistanut</a> kyseisen sivun, mikä on herättänyt kysymyksiä menneisyyden muokkauksesta.
Harrisin tarkoista poliittisista kannoista on vaikea saada selvää, sillä hän <a href="https://www.washingtonexaminer.com/news/campaigns/presidential/3106367/harris-reverses-support-federal-job-guarantee/">muuttelee</a> niitä yhtenään. Haastatteluista jää usein vaikutelma, että Kamala Harris käyttää säteilevää hymyä ja räiskyvää naurua peittääkseen sen, ettei oikeasti vastannut kysymykseen.
Lupaa tulonsiirtoja ja hintakattoja
Harris <a href="https://nypost.com/2024/08/16/us-news/kamala-harris-unveils-economic-plan-including-a-whopping-1-7t-in-handouts-fed-ban-on-grocery-store-price-gouging/">julkaisi</a> perjantaina talouspoliittisen ohjelmansa, joka sisältää 1,7 biljoonan dollarin verran tulonsiirtoja ja hallituksen asettamat kattohinnat elintarvikkeille. Lisätukea annettaisiin esimerkiksi ensiasunnon ostajille ja lapsiperheille. Taloustieteilijät pelkäävät tulonsiirtojen lisäämisen kasvattavan entisestään velkaantumista ja inflaatiota, jotka ovat Joe Bidenin ja Kamala Harrisin kaudella olleet muutenkin korkeat.
Eniten huomiota on herättänyt Harrisin esittämä hintakatto elintarvikkeille. Kamala Harrisin mielestä korkeat hinnat johtuvat siitä, että kauppiaat ovat syyllistyneet hintakeinotteluun, joten valtion on asetettava kattohinnat. Tätä ehdotusta on kritisoitu yli puoluerajojen.
Ruuan hintasäännöstelyn <a href="https://nypost.com/2024/08/16/us-news/no-upside-to-harris-soviet-style-grocery-price-fixing-likely-to-spark-worst-shortages-since-1970s-economists/">arvellaan</a> johtavan kommunistisista maista tuttuun elintarvikepulaan. Monet kriitikot sanovat, että hintojen nousun syy ei ole keinottelu vaan inflaatio, jolle Harris voisi tehdä jotain jo nyt varapresidenttinä ollessaan.
Vastaehdokas Donald Trump on verrannut Harrisin hintasäännöstelyä Venezuelan ja Kuuban kommunistidiktaattorien toimintaan. Trump on myös kutsunut Harrisia kommunistiksi.
Artikkelin loppuosassa on käyty läpi Harrisin poliittisia linjauksia aikaisemmilta vuosilta.
Harris haluaa kieltää reserviläiskiväärit
On selvää, että Harris on vankkumaton ihmisoikeuksien kannattaja. Ainoa perustuslain takaama oikeus, josta hän olisi valmis tinkimään on kansalaisten oikeus kantaa aseita.
Harris haluaa kieltää siviileiltä niin sanotut reserviläiskiväärit eli puoliautomaattiset sotilaskiväärit. Aseenomistajien etujärjestö NRA pitää Harrisia suorastaan <a href="https://www.nraila.org/articles/20240729/kamala-harris-is-an-existential-threat-to-the-second-amendment-and-supports-gun-confiscation">uhkana</a> amerikkalaisten perustuslailliselle oikeudella kantaa aseita itsepuolustukseksi.
Poliisilta rahat pois ja karkotukset seis
Harris on <a href="https://x.com/EndWokeness/status/1816826741626634316">sanonut</a> kannattavansa Defund the Police -ideologiaa, eli poliisin rahoituksen ja resurssien merkittävää leikkaamista. Black Lives Matter (BLM) -liikkeen synnyttämän ideologian tavoitteena on saada poliisit pois mustien asuinalueilta.
Kamala Harris on myös vaatinut karkotuksista vastaavan tulli- ja maahanmuuttopoliisiviraston (ICE) alasajoa ja täydellistä uudistamista.
Rahaa BLM-mellakoitsijoiden vapauttamiseen
Toukokuun 2020 lopussa Minneapolisin kaupungissa syntyi väkivaltaisia mellakoita George Floydin kuoleman jälkeen. Viisi päivää kestäneissä väkivaltaisuuksissa poltettiin sata taloa kokonaan ja yli tuhat kiinteistöä kärsi vaurioita. Mellakoitsijat tuhosivat myös yhden kaupungin poliisiasemista. Kokonaisvahinkojen määräksi arvioitiin 350 miljoonaa dollaria.
Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Kamala Harris <a href="https://x.com/KamalaHarris/status/1267555018128965643">kehotti</a> ihmisiä lahjoittamaan rahaa Minnesota Freedom Fund -nimiselle järjestölle auttaakseen &#8220;maksamaan niiden takuita, jotka protestoivat Minnesotassa&#8221;. Tarkoituksena oli siis maksaa väkivaltaisia mellakoitsijoita ulos putkasta.
BLM-mellakoitsijoiden lisäksi Minnesota Freedom Fund auttaa laittomasti maassa olevia siirtolaisia. Donald Trump on syyttänyt Harrisia siitä, että tämän tukema järjestö on auttanut vaarallisia rikollisia pääsemään vapaalle jalalle takuita vastaan.
BLM pitää ehdokkuutta epädemokraattisena
BLM-mellakoiden aikana Harris siis tuki mellakoitsijoita, mutta aiemmin toimiessaan syyttäjänä ja Kalifornian osavaltion oikeusministerinä Kamala Harris veti <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Y4fjA0K2EeE">tiukkaa</a> linjaa väkivalta- ja huumerikoksissa, joissa syytetyt olivat usein mustia miehiä.
Ehkä osittain tästä syystä Black Lives Matter -liike on julkisesti <a href="https://blacklivesmatter.com/black-lives-matter-statement-on-kamala-harris-securing-enough-delegates-to-become-democratic-nominee/">kritisoinut</a> Harrisin presidenttiehdokkuutta sanoen, että hänet asetettiin ehdokkaaksi epädemokraattisella tavalla. Harris ei nimittäin ollut lainkaan ehdolla demokraattien esivaalissa.
&#8211; Kuvitelkaa, että maamme ensimmäiseksi mustaksi naispresidentiksi tulisi henkilö, joka ei ole voittanut julkista nimitysprosessia, Black Lives Matter -järjestö kirjoittaa lehdistötiedotteessaan.
&#8211; Kriitikot leimaisivat hänet kiintiö- tai DEI-presidentiksi, ja kaikki presidentti Kamala Harrisin toimet olisivat huojuvalla perustalla.
Lempeä linja laittomia siirtolaisia kohtaan
San Franciscon aluesyyttäjänä toimiessaan Harris veti tiukkaa linjaa mustia amerikkalaismiehiä kohtaan, mutta oli laittomille siirtolaisille lempeä. Hän antoi vuonna 2006 vahvan tukensa ns. turvapaikkakaupunkipolitiikalle (sanctuary city), eli sille, että paikallispoliisia kiellettiin tekemästä yhteistyötä maahanmuuttopoliisin kanssa rikollisten tai laittomasti maassa olevien karkottamiseksi.
Fox News on koonnut <a href="https://www.youtube.com/watch?v=S6EzcqVWbC0">esimerkkejä</a>, joissa jengiläiset ovat Harrisin ansiosta välttyneet karkotuksilta ja myöhemmin syyllistyneet murhiin. Vuonna 2008 laiton siirtolainen El Salvadorista murhasi isän ja kaksi poikaa, mutta aluesyyttäjä Kamala Harris kieltäytyi vaatimasta hänelle kuolemanrangaistusta.
Kalifornian oikeusministerinä vuonna 2015 Harris totesi, että &#8220;paperiton siirtolainen ei ole rikollinen&#8221;. Vuonna 2019 CNN:n haastattelussa Harris vaati, että &#8220;paperittomille&#8221; on taattava pääsy kouluihin ja julkiseen terveydenhoitoon. On helppo ennustaa, että presidenttiksi päästyään Kamala Harris mieluummin tukisi &#8220;paperittomien&#8221; laillistamista kuin karkottamista.
Bidenin &#8220;rajatsaari&#8221; epäonnistui tehtävässään
Presidentti Biden nimitti varapresidentti Harrisin maaliskuussa 2021 selvittämään etelärajan siirtolaiskriisin &#8220;juurisyitä&#8221; yhteistyössä Hondurasin, Guatemalan ja El Salvadorin kanssa. Tämä oli Harrisin tärkein vastuualue varapresidenttinä ja hän ei saanut käytännössä mitään aikaan.
Heinäkuussa kongressin edustajainhuone hyväksyi <a href="https://www.govinfo.gov/content/pkg/BILLS-118hres1376rh/pdf/BILLS-118hres1376rh.pdf">julkilausuman</a>, jossa tuomittiin Kamala Harrisin epäonnistunut toiminta &#8220;rajatsaarina&#8221;. Republikaanien lisäksi julkilausumaan yhtyi myös kuusi demokraattien kansanedustajaa. Julkilausumassa todettiin, että varapresidentti Harris ei ollut onnistunut ymmärtämään rajakriisin vakavuutta.
Tämän jälkeen media jäi <a href="https://nypost.com/2024/07/24/us-news/media-change-tune-on-calling-kamala-harris-border-czar-despite-giving-her-the-title/">riitelemään</a> siitä, että oliko Harris &#8220;tsaari&#8221; vai ei, ja kumpi puoli alunperin antoi hänelle tämän lempi- tai pilkkanimen. Joka tapauksessa laiton siirtolaisuus on tulevissa vaaleissa kaikkein selvimmin amerikkalaisia jakava asiakysymys.
&#8220;Tavoite: kaikki päätyvät samaan paikkaan&#8221;
Yhteenvetona voisi todeta, että Kamala Harris on ääriliberaali ja Yhdysvaltain mittapuulla äärivasemmistolainen poliitikko, jonka ajatusmaailma lähenee Karl Marxin käyttämää kommunismin määritelmää: &#8220;Kaikilta kykyjensä mukaan, kaikille tarpeittensa mukaan.&#8221;
Harrisille ei riitä, että kaikilla ihmisillä olisi tasa-arvoiset lähtökohdat (&#8220;equality&#8220;), vaan hän <a href="https://x.com/ianmSC/status/1816976779833409988">vaatii</a> ehdotonta lopputulosten tasa-arvoa (&#8220;equity&#8220;). Sana &#8220;equity&#8221; on Suomessa tuttu Ylen surullisen kuuluisaksi tekemästä DEI-ideologiasta (Diversity, Equity, Inclusion) eli monimuotoisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja inkluusio. Harrisin mielestä yhteiskunnan resurssit on jaettava &#8220;oikeudenmukaisesti&#8221;, jotta lopputulosten tasa-arvo saavutetaan.
&#8211; Tavoitteena on oltava se, että kaikki päätyvät samaan paikkaan. Ja koska me emme aloittaneet samasta paikasta, jotkut voivat tarvita enemmän, Kamala Harris vaatii.

Kamala Harrisin politiikka on ääriliberaalia ja äärivasemmistolaista – rajakysymys jakaa eniten amerikkalaisia

Toimittaja Ivan Puopolo haastatteli torstaina YleX:n juontaja Lloyd Libisoa. Youtube-video on kerännyt lyhyessä ajassa runsaan yleisön ja valtavan määrän keskustelua Ylen toiminnasta. Näyttää siltä, että Yle on antanut toiminnastaan julkisuuteen vääriä tietoja. Skandaalin ytimessä on Yleisradion järjestämät niin sanotut DEI-koulutukset sekä Turvallisen tilan ohjeet.

&#8211; Toisin kuin Ylen johto on väittänyt, Libison mukaan DEI-koulutukset ovat pakollisia, Puolopo <a href="https://x.com/ivanpuopolo/status/1816469312028487787">kommentoi</a>.
Ylen henkilöstöjohtaja Eija Hakakari <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/yle-on-jarjestanyt-henkilostolleen-40-koulutusta-monimuotoisuudesta-budjetti-salattu/#b1991f6f">totesi aiemmin Verkkouutisille</a>, että koulutukset eivät ole pakollisia.
Puopolo jatkaa:
&#8211; Kaikkialla Ylen tiloissa – myös studioissa – on käytössä Turvallisen tilan ohjeistus. Ohje kieltää mm. sukupuolen olettamisen, toisen nolaamisen tai mielipiteiden jyräämisen. Epäselvää on, mitä toimittajan pitäisi tehdä, jos haastateltava rikkoo ohjeita. Ei myöskään ole tietoa, mitä &#8220;nolaamisen kielto&#8221; tarkoitaa vaikkapa tilanteessa, jossa haastateltava valehtelee. Pitääkö toimittajan suojella haastateltavaa? Selvää kuitenkin on, että tiedotusvälineen ei pitäisi ennakolta ohjata tai estää haastateltavien puheita.
&#8211; Libiso kertoi, että DEI-kouluksen käyneet saavat sateenkaaren värisen kaulanauhan. Siten hänen mukaansa voidaan erottaa, kuka on käynyt koulutuksen. Libiso kertoo videolla myös, miten DEI-koulutukset vaikuttavat työilmapiiriin ja paljon muuta.
Libisoa on kategorisesti kielletty haastattelemasta joitain ihmisiä, nimeltä hän mainitsi Aleksi Valavuoren. Kielto rikkoo selvästi journalismin etiikkaa ja vapaata tiedonvälitystä.
Ivan Puopolon ohjelma katsottavissa täältä: 
<iframe loading="lazy" title="Ylen juontaja DEI-koulutuksista: &quot;Minun on pakko kertoa totuus&quot; | Lloyd Libiso ja Sanna Ukkola" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/TnYSSr-OirM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Tyrmistys leviää Ivan Puopolon ohjelman paljastuksista – Yle on puhunut pötyä

Wall Street Journal -lehti raportoi suurten amerikkalaisfirmojen siivonneen monimuotoisuusagendoja vuosikertomuksistaan. Identiteettipoliittinen intoilu levisi 2020-luvun alussa räjähdysmäisesti länsimaisessa korporaatiomaailmassa. Siinä, missä vuoden 2022 vuosikertomukset komeilivat yleviä monimuotoisuustavoitteita, vuoden 2023 tuoreita raportteja on siistitty varovaisemmiksi ja käsitteiltään vähemmän woke-henkisiksi. Esimerkiksi suoria viittauksia rotuihin on poistettu kokonaan. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt huomioivat nyt kiisteltyjen agendojen saamaa kritiikkiä ja juridisia riskejä.

&#8220;1,2 miljardin dollarin budjetti varattuna &#8220;monimuotoiseen&#8221; yritystoimintaan. Tavoitteena tuplata mustien ja latinoiden johtajuus. Enemmän rekrytointeja mustan väestön suosimista korkeakouluista.&#8221;
Nämä ovat esimerkkejä yritysten vuosikertomuksissa julistetuista monimuotoisuustavoitteista parin vuoden takaa. Nyt ne ovat kadonneet.
Arvovaltainen amerikkalainen talouslehti Wall Street Journal <a href="https://www.wsj.com/business/diversity-goals-are-disappearing-from-companies-annual-reports-459d1ef3">kirjoittaa</a>, että yhä useampi yritys on muuttanut suhtautumistaan monimuotoisuutta ja inkluusiota ajavaan DEI-liikkeeseen (diversity, equity, inclusion).
DEI-liike levisi länsimaisessa yritysmaailmassa räjähdysmäisesti 2020-luvun alussa. Viattomalta kuulostavien ihanteiden takana oli kiistanalaisempi identiteettipoliittinen agenda. Se julisti intersektionaalista feminismiä ja &#8220;antirasismia&#8221;. Vasemmistohenkistä aatemaailmaa ujutettiin yritysmaailmaan yhtäällä yhteiskuntavastuun nimissä, toisaalta tuottavuuden nimissä.
Idean nimissä yritykset ajoivat kiintiöitä erilaisille vähemmistöille, ohjasivat tukea kansalaisliikkeisiin ja avasivat ovensa aktivismille sekä yhtiöiden sisäiselle cancel-kulttuurille. Yhtiöt palkkasivat monimuotoisuusasiantuntijoita, järjestivät aiheeseen liittyviä uudelleenkoulutuksia ja alkoivat kontrolloimaan puhetta. Yritysten panostukset olivat mittavia, ja wokesta tuli suurta bisnestä. Maailmalla ilmiöstä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kansainvalinen-bisneskasikirja-varoittaa-wokesta-yritysten-on-paatettava-irtisanotaanko-taitava-tyontekija-jos-han-ajattelee-vaarin/">alettiin puhumaan</a> &#8220;woke-kapitalismina&#8221;.
Viime kuukausina liike on kohdannut entistä ankarampia takaiskuja. Talven aikana nähdyt skandaalit kuten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/harvard-valitsi-rehtorikseen-identiteettipoliittisen-aktivistin-joka-vahat-valitti-koulun-oppilaisiin-kohdistuvasta-antisemitismista-huonostihan-siina-sitten-kavi/">Harvard-kohu</a> ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/absurdin-mittakaavan-wokettamista-ja-pieleenhan-se-meni-google-keskeytti-tekoalysovelluksensa-joka-tyrkytti-historiaa-vaaristelevia-kuvia/">Googlen woke-tekoäly</a> kiristivät suuren yleisön suhtautumista identiteettipolitiikkaan. DEI-liikkeen ajama ihmisten lokerointi ja erityiskohtelu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intomieliset-woke-hyvikset-rakensivat-rotuihin-perustuvan-etuoikeusjarjestelman-lopputulos-on-kasittamaton-sekasotku-jota-tormaa-nyt-kiviseinaan/">ovat törmänneet</a> myös lainsäädännöllisiin esteisiin. Tämän lisäksi DEI-liikettä on <a href="https://www.ft.com/content/7572fdf1-944a-4cf9-b1a8-ed74bd0f8ff0">kritisoitu</a> myös organisaatioiden politisoimisesta, ja sen taloudelliset hyödyt on kyseenalaistettu.
Aiempina vuosina DEI-agendaa rummutettiin vetoamalla raportteihin, joiden mukaan monimuotoisuus lisäisi yritysten kannattavuutta. Aikaisemmin huhtikuussa Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maailmankuulu-konsulttijatti-vaitti-pitkaan-monimuotoisuuden-lisaavan-yritysten-kannattavuutta-uusi-tutkimus-tyrmaa-vaitteen-joka-oli-woken-kovinta-ydinta/">kirjoitti</a> amerikkalaisprofessorien tuoreesta tutkimuksesta, joka tyrmäsi edellä mainitut raportit.
Wall Street Journalin mukaan tällä hetkellä yrityksistä on tullut entistä varovaisempia DEI-liikkeen agendaa kohtaan. Vuosien 2022 ja 2023 vuosikertomusten vertailu paljastaa, että yritysten viesti monimuotoisuudesta on muuttunut äkillisesti. Jotkut yhtiöt lyhensivät tai poistivat kokonaan monimuotoisuuteen liittyviä kuvauksiaan. Toiset taas siivosivat yksittäisiä ilmaisuja, joissa viitattiin rotuihin tai vähemmistökiintiöihin.
Esimerkiksi yli 100 000 henkilöä työllistävä tavarataloketju Kohl poisti monimuotoisuusviittauksensa kokonaan. Aiemmin Kohl ilmoitti tavoitteekseen kehittää &#8220;monimuotoisia johtajia&#8220;. Nyt yhtiö kertoo pyrkivänsä kehittämään ihan vain &#8220;johtajia&#8220;. Kansainvälinen pelikauppa GameStop puolestaan poisti maininnan &#8220;diversiteetistä ja inkluusiosta&#8221; osana henkilöstöhallinnon filosofiaansa.
Ohjelmistoyhtiö UiPath kutsui aikaisemmin DEI-periaatteita &#8220;yhtiön bisnesprioriteetiksi ja moraaliseksi velvollisuudeksi&#8220;. Nyt yhtiö on korvannut lähestymistapansa DEI:hin &#8220;keinoksi luoda ympäristö, jossa jokainen voi olla huoletta oma itsensä, kehittyä urallaan, ansaita kilpailukykyisesti sekä saada mahdollisuuksia haastaa itseään ja tehdä parhaansa&#8221;.
Suuryhtiöiden virallisista asiakirjoista välittyy viesti, että yritykset joutuvat tasapainoilemaan kriittisen maalaisjärjen ja laajalle levinneen vasemmistohenkisen woke-intoilun välillä.
Viime vuonna Yhdysvaltain korkein oikeus kielsi yliopistoja suosimasta tiettyjä hakijoita etnisyytensä perusteella. Päätös kirvoitti jyrkkiä julistuksia yritysmaailman suuntaan sekä oikealta että vasemmalta. Republikaaneja edustavat lakimiehet kirjoittivat liikevaihdon perusteella sadalle maan suurimmalle yhtiölle vetoomuksen. He varoittivat käyttämästä rodullisia perusteita rekrytoinneissa ja ylentämispolitiikassa. Vastaavasti demokraattitaustaiset lakimiehet lähestyivät samoja yhtiöitä ja peräänkuuluttivat rodullisen erityiskohtelun tarpeellisuutta ”syrjinnän vastustamiseksi”.
Kansainvälisen finanssitalo Morningstarin analyytikko Lindsay Stewart kertoo, että yhtiöt ovat päivittäneet arvioitaan DEI-käytäntöihin liittyvistä poliittisista riskeistä. Yliopistomaailmaa koskeva erityiskohtelun kielto ei kosketa yritysmaailmaa suoraan. Se toimi kuitenkin herätyksenä, joka auttoi hahmottamaan DEI-agendan luonteen useammalta kantilta ja kriittisemmin.
Asenneilmapiirin muutosta ajaa olennaisesti pelko juridisista ongelmista. Wisconsinissa toimivan Laki ja vapaus -instituutin asiantuntija Dan Lennington huomauttaa, että yritykset ovat nyt haluttomampia tekemään suoria viittauksia rotuihin.
Vaikka yhtiöt ovat vähentäneet keulimistaan monimuotoisuusjulistuksilla, se ei kuitenkaan ole johtanut koko DEI-toiminnasta luopumiseen. Tuoreimpien julkisten tietojen valossa yhtiöt ovat pikemminkin luopuneet tarkoista monimuotoisuustavoitteistaan. Wisconsinin yliopiston laskentatoimen professori Ivy Feng arvioi, että tämä vähentää yhtiöiden riskiä joutua ulkopuolisen syynäyksen kohteeksi ja tikun nokkaan julkisuudessa.
Yhtiöiden kasvava varovaisuus turhaa riskinottoa kohtaan näkyy yleisemmin ideologisten agendojen siivoamisena ja paluuna perinteisempään tasa-arvokäsitykseen.

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Kansainvälinen konsulttiyhtiö McKinsey &amp; Company on julkaissut lähes kymmenen vuoden ajan raportteja, joiden mukaan monimuotoinen yritysjohto olisi kytköksissä parempaan taloudelliseen tulokseen. Monimuotoisuudella konsulttiyhtiö viittaa etnisten vähemmistöjen ja naisten suurempaan edustukseen yritysten johdossa. Nyt tuore amerikkalaisprofessorien tutkimus asettaa raportit kyseenalaisiksi. Konsulttiyhtiö kieltäytyi tarjoamasta käyttämäänsä dataa tutkijoiden käyttöön. Tutkijat saivat datan käyttöönsä takaisinmallintamalla, mutta eivät löytäneet vahvistusta konsulttien johtopäätöksille. Tutkijoiden mukaan syy-seuraussuhde monimuotoisuuden ja taloudellisen tuloksen välillä olisi pikemminkin päinvastainen kuin McKinseyn kertomuksissa. Silti konsulttien raportteja on käytetty maailmalla laajasti identiteettipoliittisen DEI-johtamismuodin ajamiseksi. City Journal -lehden tuoreessa artikkelissa huomautetaan, että maailman johtavat konsultit ovat itsekin maininneet ohimennen tutkimuksiinsa liittyvistä epävarmuuksista. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt heitä myymästä julkisuudessa poliittisesti siloteltua agendaa ja sivuuttamasta sen ilmiselviä kääntöpuolia.

Kansainvälinen liikkeenjohdon konsulttiyhtiö McKinsey &amp; Company <a href="https://www.mckinsey.com/featured-insights/diversity-and-inclusion/diversity-matters-even-more-the-case-for-holistic-impact">julkaisi</a> viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan naisten ja etnisten vähemmistöjen suurempi edustus yritysten johdossa kytkeytyisi taloudelliseen menestykseen. Konsulttiyhtiön löydökset olivat linjassa sen aikaisempien monimuotoisuustutkimusten kanssa vuosilta 2015, 2018 ja 2020. Niitä on siteerattu laajasti eri teollisuudenaloilla ja valtiollisissa instituutioissa. Raportteja on käytetty todisteena siitä, että etnisyyteen ja sukupuoleen olisi kannattavaa kiinnittää huomiota rekrytoinneissa. Nyt akateemisten tutkijoiden tekemä selvitys asettaa McKinseyn raportit kyseenalaiseen valoon.
Konsulttiyhtiön tutkimusmenetelmää on kritisoitu, ja syy-seuraussuhteen epäillään olevan käänteinen. Toisin sanoen, ensin saavutetun taloudellisen menestyksen arvioidaan johtavan lisääntyneisiin monimuotoisuuspanostuksiin – ei toisinpäin.
Toimittaja Christopher Brunet <a href="https://twitter.com/realChrisBrunet/status/1774840588015120433">raportoi</a> hiljattain maaliskuussa julkaistusta Econ Journal Watch -lehden tutkimusartikkelista, joka <a href="https://econjwatch.org/File+download/1296/GreenHandMar2024.pdf?mimetype=pdf">käsitteli</a> perusteellisesti McKinseyn aikaisempia raportteja. Amerikkalaiset laskentatoimen professorit Jeremiah Green (Texas A&amp;M) ja John R. M. Hand (Pohjois-Carolinan yliopisto) yrittivät replikoida konsulttiyhtiön tutkimusta ja varmistaa sen esittämien tulosten paikkansapitävyyttä.
McKinsey kieltäytyi antamasta käyttämäänsä dataa tutkijoiden käyttöön. Tämä ei kuitenkaan ollut tutkijoille ylitsepääsemätön este. He takaisinmallinsivat alkuperäisen datan konsulttiyhtiön raporteista. Sen pohjalta tehdyt löydökset olivat yllättäviä. Tutkijat eivät löytäneet vahvistusta McKinseyn ilmoittamille tuloksille. Professoreiden tutkimus ei löytänyt tilastollisesti merkitsevää positiivista korrelaatiota yritysjohdon etnisen monimuotoisuuden ja paremman taloudellisen tuloksellisuuden välillä aineiston tarkasteluvälillä 2015-2019.
Konsulttiraportteja tutkineet professorit eivät myöskään löytäneet vahvistusta esitetyille johtopäätöksille. He havaitsivat, että konsulttiyhtiö oli analysoinut dataa väärin päin. McKinseyn raporteissa tiedot yhtiön taloudellisesta tuloksellisuudesta oli kerätty ajalta ennen monimuotoisuuspanostuksia. Toisin sanoen, kytkös tuloksellisuuden ja monimuotoisuuden välillä kertoo enemmän siitä, että kannattavammilla yrityksillä on tapana lisätä johtajiensa monimuotoisuutta – ei niinkään toisin päin.
Eikö tämä tutkimusmenetelmän ilmeinen ongelmaa ollut ilmiselvä McKinseyn tutkijoille?
Mahdollisesti oli, <a href="https://www.city-journal.org/article/mckinsey-and-companys-diversity-fog">arvioi</a> City Journal -lehden toimittaja John Hirschauer. Vuoden 2018 raporttiin oli sisällytetty huomio, että parempi tuloksellisuus parantaa yhtiöiden mahdollisuutta saavuttaa enemmän monimuotoisuutta. Konsulttiyhtiön esitelmissä asiaa ei kuitenkaan käsitelty yhtä kriittisesti ja hienojakoisesti.
McKinseyn raportteja tutkineet professorit huomauttavat, että raporttien kirjoittamiseen osallistunut yhtiön johtava konsultti Vivian Hunt väitti: &#8220;aineistomme johtavat yhtiöt tavoittelevat monimuotoisuutta, koska se on bisneksen elinehto ja ajuri konkreettisille tuloksille&#8221;.
Epäkohdistaan huolimatta McKinseyn tutkimustulokset on ostettu merkittävissä organisaatioissa. Esimerkiksi kansainvälinen finanssiyhtiö JP Morgan ja Yhdysvaltain merivoimat hyödynsivät raportteja monimuotoisuus- ja inkluusiotyönsä materiaaleissa. Teknologiajätti Intelin johtaja Jackie Sturn viittasi McKinseyn raporttiin väittäessään, että &#8220;monimuotoisuus on keskeistä pitkän aikavälin taloudelliselle kasvulle.&#8221;
McKinseyn tulosten hypettäminen kertoo vasemmistohenkisyyden leviämisestä korporaatiomaailmaan. Hirschauerin mukaan se ilmentää myös asenneilmapiirin aikaansaamasta varauksettomuudesta ja yksisilmäisyydestä. Monimuotoisuudesta intoilevat konsultit ja yritysjohtajat eivät näytä noteeraavan aiheen kiistanalaisuutta – sen ympärillä käytävää kriittistä keskustelua ja esille nostettuja epäkohtia.
Inkluusion on mm. kerrottu haittaavan todellisiin ansioihin perustuvaa meritokratiaa. Hirschauerin mukaan monimuotoisuusintoilijat näyttävät ajattelevan, että pätevyysvaatimuksista voidaan joustaa ilman, että se aiheuttaisi haittaa organisaatioiden suorituskyvylle.
Edellä mainitun ilmiselvän ristiriidan havaitsee jo pelkästään maalaisjärjellä. Silti se on usein sivuutettu sokealla uskontunnustuksella monimuotoisuudesta suurimpana voimavarana. Viime vuosina monimuotoisuuden ympärille on kehkeytynyt identiteettipoliittinen johtamismuoti ja oma konsulttiteollinen alansa, johon viitataan termillä DEI (Diversity, Equity &amp; Inclusion, suomeksi: monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio).
Tämä myytti on alkanut murtumaan vasta kuluneen vuoden aikana. Aikaisemmin keväällä Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intomieliset-woke-hyvikset-rakensivat-rotuihin-perustuvan-etuoikeusjarjestelman-lopputulos-on-kasittamaton-sekasotku-jota-tormaa-nyt-kiviseinaan/">raportoi</a> woke-henkisen DEIn törmänneen Yhdysvalloissa lainsäädännöllisiin haasteisiin. Intersektionaalinen ihmisten lokerointi on ollut syrjivää ja estänyt arvioimasta ihmisiä yksilöinä. Tammikuussa Financial Times <a href="https://www.ft.com/content/7572fdf1-944a-4cf9-b1a8-ed74bd0f8ff0">nosti</a> esille, että DEIn liiketoiminnalliset hyödyt ovat olleet kyseenalaisia. Sen sijaan DEI on tuonut senkin edestä identiteettipoliittista aktivismia organisaatioihin.

Maailmankuulu konsulttijätti väitti pitkään DEI:n lisäävän yritysten kannattavuutta – uusi tutkimus tyrmää väitteen, joka oli woken kovinta ydintä

2020-luvulla yleistynyt identiteettipoliittinen johtamisoppi monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja inkluusiosta on törmännyt juridisiin haasteisiin. Wokeen liitetty oppi vaatii etnisyyteen perustuvaa erityiskohtelua vähemmistöille, joiden nähdään olevan heikossa asemassa. Instituutiot ja yritysmaailma ovat syytäneet miljardien edestä varoja puuhasteluun, joka toisaalta edellyttää ihmisten lokerointia hyvin tarkkarajaisesti. Rajanveto on kuitenkin jäänyt epämääräiseksi, ja Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä on vähitellen puuttunut asiaan. Kriitikoiden mukaan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta ajaisi paremmin ihmisten mahdollisen avun tarpeen arvioiminen yksilöllisesti ilman rodullisia stereotypioita.

Aiemmin vasemmisto vastusti ihmisten etnistä lokerointia ja saattoi jopa väittää, ettei varsinaisia rotuja voisi määritellä tarkkarajaisesti. Viime vuosina länsimaissa on puolestaan noussut muotiin identiteettipoliittinen johtamisoppi DEI: Diversity, Equity &amp; Inclusion (suom. monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio). Se on vaatinut ihmisten etnistä lokerointia, ja erityisesti identiteettipoliittinen vasemmisto on intoillut asiasta.
&#8220;Ketä DEI:n olisi tarkoitus auttaa ja miksi?&#8221;, <a href="https://www.nationalreview.com/2024/03/deis-achilles-heel/amp/">kysyy</a> Dan Lennington amerikkalaisen National Review -lehden artikkelissa. &#8220;Tämän ei pitäisi olla hankala kysymys, mutta ne, jotka ovat tuputtaneet &#8216;diversiteettiä, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota&#8217; eivät näytä ajatelleen asiaa kovin pitkälle.&#8221; Lennington huomauttaa, että DEI-ohjelmat voivat vielä törmätä vakaviin juridisiin haasteisiin.
Vuodesta 2020 lähtien DEI-ohjelmat ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Päättäjät ympäri maailmaa ovat jakaneet miljardien edestä varoja vähemmistöihin liittyvään puuhasteluun. Kouluissa on otettu käyttöön etnisyyteen perustuvia <a href="https://www.heritage.org/education/commentary/bidens-education-department-tells-nations-schools-go-back-race-based">käytäntöjä</a> kuten kiintiöitä ja sisäänottorajoja. Yliopistomaailmassa näillä periaatteilla on tehty <a href="https://wpde.com/news/nation-world/parent-group-slams-illinois-high-schools-problematic-segregated-math-english-classes-evanston-township-parents-defending-education-segregation-affinity-groups-crisis-in-the-classroom">uudistuksia</a>, ja <a href="https://will-law.org/uw-continues-unlawful-discrimination-despite-harvard-ruling/">stipendejä</a> on jaettu vähemmistöagendojen ehdoilla.
Wokesta tai &#8220;woke-kapitalismista&#8221; innostuneet korporaatiot ovat vastaavasti <a href="https://www.mckinsey.com/bem/our-insights/corporate-commitments-to-racial-justice-an-update">käyttäneet miljardeja</a> erilaisiin lahjoituksiin, lainoihin, sopimuksiin ja virkoihin, joita on varattu pelkästään vähemmistöjen edustajille.
Edellä mainitut käytännöt perustuvat yhteen keskeiseen ydinuskomukseen: etniset vähemmistöt ovat kaikki &#8220;heikkoja&#8221;, &#8220;marginalisoituja&#8221;, &#8220;aliedustettuja&#8221; – ja tästä syystä historialliset vääryydet tulisi korjata suosivalla erityiskohtelulla.
Vähemmistö on kuitenkin hankala käsite, sillä se johtaa lopulta törmäyskurssille lainsäädännön kanssa. Ihmisten luokittelu &#8220;vähemmistöihin&#8221; herättää enemmän kysymyksiä kuin tarjoaa selkeyttä. 1970-luvulta lähtien Yhdysvalloissa on tunnistettu neljä eri etnistä vähemmistöryhmää: aasialaiset, Amerikan intiaanit, afroamerikkalaiset/mustat sekä latinot.
DEI-ohjelmat käyttävät yhä näitä vanhoja vähemmistökategorioita. Sen katveeseen jää kuitenkin entistä suurempia väestöryhmiä. Esimerkiksi, aasialaisiksi ei lueta kaikkia Aasian alueen etnisyyksiä. Lähi-itä, joka teknisesti ottaen kuuluu Aasiaan, ei yleensä tule luetuksi enää Aasiaksi DEI:n rotuopeissa.
Jopa termi &#8220;afroamerikkalainen&#8221; on epäjohdonmukainen. Pohjois-Afrikan egyptiläiset ja marokkolaiset lasketaan usein valkoihoisiksi. Amerikan eri alkuperäiskansojen kuten hawaijilaisten tai Alaskan alkuperäisväestön luokittelu on ollut myös sekavaa. Kategorisointi on ollut mielivaltaista ja pahimmillaan ennakkoluuloista.
Tätä nykyä Yhdysvaltojen oikeuslaitos on alkanut reagoimaan etnisyyteen liittyvään erityiskohteluun. Liittovaltion tasolla <a href="https://casetext.com/case/ultima-servs-corp-v-us-dept-of-agric-1">puututtiin</a> rotupohjaiseen sopimusohjelmaan, koska rajanvedot vähemmistöistä nähtiin mielivaltaisiksi, ja ne sulkivat pois &#8220;keskiaasialaiset amerikkalaiset&#8221; sekä &#8220;arabitaustaiset amerikkalaiset&#8221;.
Aiemmin tässä kuussa Teksasilainen tuomari Mark Pittman <a href="https://www.nationalreview.com/news/judge-deals-blow-to-biden-equity-agenda-rules-minority-business-aid-agency-must-be-open-to-all-races/">määräsi</a> vähemmistöjen liiketoimintaan keskittyneen toimiston lopettamaan rotupohjaisen erityiskohtelun. Perusteluksi <a href="https://caselaw.findlaw.com/court/us-dis-crt-n-d-tex-for-wor-div/115913234.html">esitettiin</a>, ettei Joe Bidenin hallinto kyennyt antamaan selkeää ohjeistusta rotukategorioista.
Tapaukset ovat nousseet jopa Yhdysvaltojen korkeimpaan oikeuteen. Viime kesänä kumottiin nk. affirmative action. Päätöksen myötä yliopistoja kiellettiin suosimasta etnisiä vähemmistöjä. Erityiskohtelua puolustaneet asianajajat eivät kyenneet vastaamaan kysymykseen: &#8220;Miten eri Lähi-idän maista kuten Jordaniasta, Irakista, Iranista ja Egyptistä tulevia hakijoita tulisi luokitella?&#8221;
Nämä määrittelyhaasteet ovat kriittisiä, sillä etnisyyteen perustuvien ohjelmien tulisi olla &#8220;tarkkarajaisia&#8221;. Tämä tarkoittaa myös sitä, että DEI-ohjelman tulisi puuttua niihin epäkohtiin, joihin se esittää tarjoavansa ratkaisua. Toisin sanoen, DEI-ohjelmien laatijoiden tulisi perustella, miksi he auttavat tiettyjä ryhmiä, eivätkä puolestaan toisia. Tähän mennessä perustelut ovat jääneet ontumaan.
Jopa nk. woken puolestapuhujat ovat tunnistaneet tämän epäkohdan. Kiistanalaisen ja sisällöltään <a href="https://www.nationalreview.com/magazine/2022/01/24/the-1619-false-history-project/">kumotun</a> 1619-projektin kirjoittaja Nikole Hannah-Jones <a href="https://www.nytimes.com/2024/03/13/magazine/civil-rights-affirmative-action-colorblind.html">kirjoitti</a> tuoreeltaan New York Timesissa: &#8220;Rotupohjainen erityiskohtelu on kuollut.&#8221; Hän vaati, että DEI-ohjelmien tulisi palvella ainoastaan &#8220;orjuuden jälkeläisiä&#8221;, eikä kaikkia vähemmistöjä. Kaikki vähemmistöt eivät hänen mukaansa ole rotusyrjinnän uhreja.
Lenningtonin mukaan tässä on ainakin totuuden siemen. Hänen mukaansa DEI-ohjelmien tulisi keskittyä auttamaan niitä, jotka ovat avun tarpeessa. Sen sijaan &#8220;orjuuden jälkeläiset&#8221; olisi liian lavea määritelmä. Kuten tuomari Pittman totesi tuoreessa päätöksessään, mm. tummaihoista ja supersuosittua tv-juontaja Oprah Winfreytä olisi hankala pitää &#8220;vähäosaisena&#8221;.
&#8220;On aika lakata olettamasta, että ihmiset olisivat vähäosaisia pelkän etnisyytensä vuoksi.&#8221;, Lennington kirjoittaa. &#8220;Monimuotoisuuden ja inkluusion toteutuminen edellyttää kaikkien stereotypioiden hylkäämistä ja keskittymistä yksilöiden omiin ansioihin. DEI:n puolustajat voivat joko mukauttaa käsityksiään (joskus) hyvää tarkoittavissa ohjelmissaan, tai sitten he joutuvat maksamaan tästä oppirahat oikeudessa.&#8221;

Intomieliset woke-hyvikset rakensivat rotuihin perustuvan etuoikeusjärjestelmän – lopputulos on käsittämätön sekasotku, joka törmää nyt kiviseinään

WOKE | Viime vuosina nähdyt yhden asian joukkoliikkeet kuten Black Lives Matter ja ilmastoaktivistit ovat kieltäytyneet tavoittelemasta mahdollisimman laajaa kannattajapohjaa aaterajojen yli. Sen sijaan liikkeet nojaavat vahvasti äärivasemmalle ja havittelevat radikaalia ainesta. Tunnetun brittiläisen ajatushautomo Institute of Economic Affairsin tutkija Kristian Niemietz analysoi fanatismin roolia uusvasemmiston strategiana. Hänen mukaansa äärivasemmistolainen maailmankuva antaa aktivisteille suuremman mission, herättää intohimoja ja tuo enemmän poliittista vaikutuspotentiaalia. Yhden asian liikkeet kiinnostavat vain, jos ne voidaan valjastaa suuremmille poliittisille päämäärille.

Amerikkalainen politiikantutkija David Horowitz <a href="https://www.goodreads.com/quotes/1144588-an-sds-radical-once-wrote-the-issue-is-never-the">kertoi</a> aikoinaan osuvan anekdootin: &#8220;Eräs opiskelija-aktivisti julisti: &#8216;Kyse ei ole siitä, mistä nyt puhutaan. Kyse on aina vallankumouksesta.&#8217; Toisin sanoen, olipa kyse kaupunkien mustasta väestöstä tai naisten asemasta, se ei ole varsinainen huolenaihe. Se on vain keino edistää varsinaista päämäärää, eli vallan tavoittelua ja vallankumousta.&#8221;
Tämä kiteytys tunnetaan suuressa maailmassa nykyään nykyään Issue is never the issue -periaatteena.
<blockquote>&#8220;On paljon tehokkaampaa saada muutaman tuhannen aktiivisen ja intohimoisen kannattajan joukko, mieluiten joitain vasemmistojournalisteja ja Twitter-persoonia, kuin miljoonia kannattajia, jotka eivät ole valmiita mihinkään.&#8221;</blockquote>
Kuvitellaanpa maailma, jossa Black Lives Matter, Elokapina ja valtavirtaisempi ilmastoliike olisivat oikeasti sitä, miltä ne näyttävät päältä päin: yhden asian liikkeitä. Tuolloin Black Lives Matter olisi puhtaasti pelkkä rasismin vastainen liike. Se ei kurottaisi mihinkään muuhun aatteelliseen suuntaan kuten äärivasemmistolaiseen antikapitalismiin. Elokapina ja ilmastoaktivistit Greta Thunbergin johdolla olisivat puhtaasti ympäristöliikkeitä vailla kiisteltyä äärivasemmistolaista agendaa.
Tuolloin nämä liikkeet olisivat laajoja, perinteisiä poliittisia rajoja ylittäviä liittoumia. Ne pyrkisivät rakentamaan siltoja ja olemaan aatteellisesti mukaan ottavia, inklusiivisia. Tämä edellyttäisi muiden poliittisten näkökulmien siirtämistä taka-alalle. Äärivasemmistolaiset toki saattaisivat yhä olla niissä yliedustettuina. Liikkeiden riveistä löytyisi kuitenkin lisäksi laaja kirjo poliittista keskikenttää ja oikeistolaisia, konservatiiveiksi ja liberaaleiksi itseään luonnehtivia kannattajia – sekä tietysti aivan epäpoliittisia ihmisiä.
Kuten on huomattu, näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Elokapinan perustaja Roger Hallam <a href="https://www.suomenuutiset.fi/elokapinan-perustaja-roger-hallam-kansanedustajia-ja-yritysten-omistajia-pitaisi-ampua/">hekumoi</a> yritysjohtajien tappamisella, ja Black Lives Matterin Chicagon jaosto <a href="https://www.suomenuutiset.fi/black-lives-matterin-sakea-ulostulo-tyrmistyttaa-osoittaa-tukeaan-hamasin-julmalle-hyokkaykselle/">osoitti</a> tuoreeltaan tukea Hamasin terroristeille.
Edellä mainitut liikkeet eivät ole mahdollisimman laajoja, aaterajoja ylittäviä yhden asian liittoumia. Ne huutavat jo päältä päin jyrkkää äärivasemmistolaisuutta. Niiden epävirallisena tehtävänä on koota aatteellisia radikaaleja yhteen.
<h4>Kuulostaako tutulta?</h4>
Pakolaiskriisin aikaan vuosina 2015-2016 nähtiin kansanliikkeitä kuten &#8220;Meillä on unelma&#8221; ja &#8220;Peli poikki&#8221;. Ne julistautuivat päällisin puolin yleishumaaneiksi monikulttuurisuuden ja ääriliikkeiden vastaisiksi mielenilmauksiksi. Unelmafestareiden ohjelma <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000968008.html">koostui</a> ylikorostuneesti vasemmistolaisten poliitikkojen kuten Erkki Tuomiojan (sd.), Paavo Arhinmäen (vas.) ja Ozan Yanarin (vihr.) puheista ja näitä tukeneiden kulttuurivaikuttajien kuten Maija Vilkkumaan ja Karri &#8220;Paleface&#8221; Miettisen esityksistä.
Festarit huipentuivat farssiin, kun yleisö <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015072720095830">mylvi</a> epäkunnioittavasti ja yritti estää Suomen uutisten päätoimittaja Matias Turkkilan puheen ennen kuin se oli edes ehtinyt alkaa. Seuraavana vuonna samanhenkisen Peli poikki -mielenosoituksen huomion varasti puolestaan punainen banderolli, jossa murskattavaksi oli <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015072720095830">kuvattu</a> Suomen valtion vaakuna ja poliisin logo.
Tosiasia kuinkin on, että Suomen eduskunnasta ei löydy yhtäkään äärioikeistolaisia aatteita kannattavaa tai sen mukaista liikehdintää tukevaa puoluetta. Käytännössä koko Suomi vastustaa natsismia ja voisi siten olla otollista yleisöä liberaalidemokratiaa puolustavalle kansanliikkeelle. Silti vuosi toisensa jälkeen järjestettävissä natsismin vastaisissa mielenosoituksissa kokoontuu lähinnä toinen toistaan aggressiivisempia vasemmistolaisia anarkisteja usein vieläpä kasvot peitettynä. Edellisenä itsenäisyyspäivänä &#8220;Helsinki ilman natseja&#8221; -liikkeen anarkistit <a href="https://yle.fi/a/74-20063762">hakeutuivat</a> tuttuun tapaan konfliktiin poliisin kanssa.
Myös aiemmin yleisenä sateenkaariliikkeen äänitorvena tunnettu Helsinki Pride on radikalisoitunut. Vuoden 2023 keväällä Helsinki Pride <a href="https://yle.fi/a/74-20032944">irtisanoutui</a> yhteistyöstä kokoomuksen ja keskustan kanssa. Syyksi ilmoitettiin, että puolueet eivät olleet yksiselitteisesti translain uudistamisen takana. Tempauksella pride-yhteisö asettui jyrkästi vasemmistopuolueiden taakse ja pyrki leimaamaan muut &#8220;ihmisoikeuksien&#8221; kannalta kyseenalaisiksi.
<h4>Mistä tämä johtuu?</h4>
Aiemmin konservatiiviset politiikankommentaattorit ovat pitäneet yllä kuvatun kaltaisia liikkeitä marxilaisina eturyhminä. Yhden asian teemat on nähty lähinnä Troijan hevosina, joilla suurempaa ideologiaa hivutettaisiin massoille.
Tunnetun brittiläisen markkinataloushenkisen ajatushautomo Institute of Economic Affairsin tutkija Kristian Niemietz <a href="https://iea.org.uk/why-are-so-many-successful-social-movements-anti-capitalist-part-2/">ei tyydy</a> pelkästään tähän selitykseen. Suomalaisen ajatushautomo Liberan kansainvälinen yhteistyökumppani on kuluneen vuoden aikana kunnostautunut <a href="https://iea.org.uk/on-woke-anti-capitalism/">analysoimalla</a> nk. woke-kapitalismia ja uusvasemmiston liikehdintää.
Niemietzin mukaan eturyhmiltä voisi odottaa paljon kurinalaisempaa koordinointia ja viestinnällistä suunnittelua. Hajanaiset ruohonjuuritason liikkeet eivät kuitenkaan toimi niin systemaattisesti.
Voisi kuvitella, että yhden asian ajamiseen keskittyvät liikkeet pyrkisivät ensin kokoamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja sitten hivuttaisivat varovasti muita agendoja. Tällainen strategia varoisi menemästä liian pitkälle liian nopeasti. Rationaaliset yhden asian liikkeet yrittäisivät suorastaan hillitä ylilyöntejä ja huolehtia uskottavuudestaan.
<blockquote>&#8220;Jos haluat herättää intohimoja, ja jos haluat vaikuttaa eliitiin, sitä ei saa aikaiseksi pelkällä ympäristöliikkeellä. Sitä ei saa aikaiseksi pelkällä rasisminvastaisuudella. Tarvitset salaisen ainesosan, jotain suurempaa, joka herättää intohimoja ja tuo yhteiskunnallista statusta.&#8221;</blockquote>
Niemietz nostaa esille esimerkin: Elokapinan kansainvälinen franchise-konsepti Extinction Rebellion pyysi anteeksi vasemmistoyleisöltään otettuaan yhden kerran etäisyyttä sosialismista.
Tutkija arvioi, ettei mm. Black Lives Matter tai ilmastoaktivistit varsinaisesti pyri maksimoimaan tukijakuntansa määrää. Ratkaisevaa on aineksen aatteellinen palo sekä yhteiskunnan avainpaikkojen taivuttelu ja institutionaalinen tuki.
Tätä ei Niemietzin mukaan pystyisi saavuttamaan vilpittömällä yhden asian liikehdinnällä. Vaikka kannatus olisi laajaa, siitä puuttuisi tärkein polttoaine – fanaattisuus.
&#8220;On paljon tehokkaampaa saada muutaman tuhannen aktiivisen ja intohimoisen kannattajan joukko, mieluiten joitain vasemmistojournalisteja ja Twitter-persoonia, kuin miljoonia kannattajia, jotka eivät ole valmiita mihinkään.&#8221;
Tavallisilla keskitien tukijoilla ei olisi halua ottaa henkilökohtaisia riskejä liikkeen puolesta, eivätkä he välttämättä sietäisi edes muiden kannattajien kansalaistottelemattomuutta. Liikkeen tukemiseen ei liittyisi erityisyyden ja pioneerihenkisyyden kokemusta.
&#8220;Jos haluat herättää intohimoja, ja jos haluat vaikuttaa eliitiin, sitä ei saa aikaiseksi pelkällä ympäristöliikkeellä. Sitä ei saa aikaiseksi pelkällä rasisminvastaisuudella. Tarvitset salaisen ainesosan, jotain suurempaa, joka herättää intohimoja ja tuo yhteiskunnallista statusta.&#8221;
Vastaus on yleisempi vasemmistolainen maailmankuva, kapitalismin vastainen taistelu. Vähemmistöasiat ja ympäristöasiat kiinnostavat vasta, kun ne on kytketty osaksi suurempaa aatteellista liittoumaa.
Yhden asian agendat on teoretisoitu osaksi suurempaa maailmankuvaa. Aktivistit näkevät kapitalismin juurisyynä kaikelle näkemälleen pahalle, ilmastonmuutokselle ja rasismille. Tämä näkyy julistuksissa, jotka <a href="Why%20Anti-Racism%20Must%20be%20Anti-Capitalist">nimeävät</a> antirasismin avoimesti antikapitalistiseksi, <a href="https://www.jstor.org/stable/10.5749/jcritethnstud.1.1.0076">puhuvat</a> &#8220;rodullisesta kapitalismista&#8221;, <a href="https://tribunemag.co.uk/2021/04/paper-straws-are-not-enough">edellyttävät</a> kapitalismin murskaamista ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi ja <a href="https://www.versobooks.com/books/3973-climate-change-as-class-war">kutsuvat</a> ilmastonmuutosta luokkasodaksi.
Jyrkkä vasemmistolainen maailmankuva herättää intohimoja, antaa suuremman merkityksen ja on aktivisteille portti suurempaan yhteiskunnalliseen statukseen. Yksittäiset ilmiöt ja yhden asian teemat ovat kiinnostavia vain sitä vasten, miten ne tukevat tätä kokonaisuutta.
Niemietz näkee tämän dynamiikan 2020-luvulle päivitettynä versiona Robert Conquestin <a href="https://www.nationalreview.com/corner/conquests-laws-john-derbyshire/">toisesta politiikan laista</a>: &#8220;Mikä tahansa organisaatio, joka ei selväsanaisesti ja perustamissäännöissään nojaa oikeistolaisuuteen, on tuomittu taipumaan vasemmistolaiseksi.&#8221;
Sama periaate tunnetaan myös O&#8217;Sullivanin lakina, jota Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/media-kirkko-ja-yliopistot-politisoituvat-vauhdilla-osullivanin-laki-ennusti-jo-30-vuotta-sitten-etta-kaikki-organisaatiot-jotka-eivat-ole-oikeistolaisia-muuttuvat-ajan-myota-vasemmistolaisiksi/">käsitteli</a> jo vuonna 2020.

Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?

YHDYSVALLAT | Philadelphian poliisi irtisanoi monimuotoisuusjohtajansa Leslie Marantin. Samaan aikaan poliisin uusi päällikkö ja kaupungin pormestari aloittivat tehtävissään. Väistyvän poliisipäällikön mukaan Marantia ei enää tarvittaisi monimuotoisuusjohtajana. Poliisi ei kommentoi tarkemmin potkujen syitä, mutta julkilausumien perusteella kaupungissa halutaan panostaa entistä ankarammin perinteiseen rikollisuuden torjuntaan. Marant ehti toimia virassaan alle kaksi vuotta. Monimuotoisuusjohtajan tehtävät ovat kiisteltyjä ja verrattain uusia tehtävänimikkeitä, joita pidetään identiteettipoliittisena woke-ilmiönä.

Identiteettipolitiikka näyttää olevan vastatuulessa monella eri rintamalla. Philadelphia Inquirer -lehti <a href="https://www.msn.com/en-us/news/us/philadelphia-police-department-s-first-dei-officer-is-fired/ar-AA1mqK5e?ocid=msedgdhp&amp;pc=U531&amp;cvid=be238b5364d74cacb52740845046ab88&amp;ei=52">uutisoi</a>, että Philadelphian poliisi antoi potkut ensimmäiselle monimuotoisuusjohtajalleen.
Kyseisestä virasta käytetään nykyisin kansainvälistä termiä &#8220;DEI-johtaja&#8221;, joka on lyhennelmä sanoista diversity, equity ja inclusion (&#8220;monimuotoisuus&#8221;, &#8220;yhdenvertaisuus&#8221; ja &#8220;inkluusio&#8221;). DEIn käsite ja siihen liittyvät virat organisaatiomaailmassa ovat identiteettipoliittisen ajan muoti-ilmiö. Niiden hyödyllisyyttä on alettu hiljattain kyseenalaistaa.
Philadelphian poliisin DEI-johtajan irtisanominen tapahtui viime viikon tiistaina vain tunteja ennen kuin uusi päällikkö ja pormestari astuivat virkaan. Uusi päällystö julisti palauttavansa alueelleen &#8220;järjestyksen&#8221; ja &#8220;lainkuuliaisuuden&#8221;.
Leslie Marant oli aloittanut DEI-johtajan virassa vasta huhtikuussa 2022. Hänen pohjapalkkansa oli ollut yli 170 000 dollaria vuodessa. Marantilla ei ollut aikaisempaa kokemusta poliisiorganisaatiossa työskentelystä. Tätä ennen hän oli toiminut Pennsylvanian Ihmisoikeuskomission johtajana.
Philadelphia Inquirer -lehden mukaan väistyvä Philadelphian poliisipäällikkö John Stanford ilmoitti, että hänen seuraajansa Kevin Bethel tulisi järjestelemään poliisilaitosta uuteen uskoon. Stanford kommentoi, ettei Marantin palveluksia DEI-johtajana enää tarvittaisi.
Toistaiseksi ei ole selvää, mikä tarkemmin ottaen johti Marantin irtisanomiseen. Poliisilaitos ei vastannut tarkempiin tietopyyntöihin. Poliisin edustajan mukaan DEI-virka olisi toistaiseksi vielä auki.
Philadelphian poliisin tiedottaja kuitenkin totesi, että uuden johtajan myötä &#8220;uudelleenjärjestelyt&#8221; ja &#8220;uuden suunnan hakeminen&#8221; olisivat tavanomaisia. Tiedottaja kommentoi viralliseen sävyyn Philadelphian poliisin olevan kiitollinen Marantin &#8220;omistautumisesta&#8221; ja &#8220;ammattitaitoisesta&#8221; otteesta työhönsä.
Rivien välistä kaupungin johto antaa kuitenkin selvän viestin, että mikroaggressioiden sijaan kaupungin huolena ovat paljon vakavammat aggressiot. Marantin potkujen aikoihin kaupungin ensimmäisenä mustana pormestarina aloittanut Cherelle Parker <a href="https://www.foxnews.com/us/crisis-kensington-phillys-new-leaders-vow-dismantle-infamous-open-air-drug-market-will-work">julisti</a> ensi töikseen yleistä turvallisuutta koskevan hätätilan:
&#8220;Haluan maailman kuulevan, että olen täysin sitoutunut lopettamaan nämä kohtuuttomat laittomuudet ja tuomaan kaupunkiin järjestyksen sekä lainkuuliaisuuden hengen.&#8221;
Viime kuukausina Philadelphiassa on <a href="https://nypost.com/2024/01/04/news/philadelphia-police-departments-first-dei-officer-is-fired/">kamppailtu</a> kasvavaa rikollisuutta vastaan. Vaikka murhat vähenivät 22% vuodesta 2022 vuoteen 2023, väkivaltarikollisuus kuten ryöstöt ja ammuskelut ovat pandemiaa edeltäviä tasoja korkeammalla.
Uusvasemmistoon ja wokeen vahvasti linkittyvä DEI-liike on muodostunut Yhdysvalloissa kulttuurisodan kiistakapulaksi. CNN:n mukaan alun perin DEIn suosiota <a href="https://nypost.com/2024/01/04/news/philadelphia-police-departments-first-dei-officer-is-fired/">pönkitti</a> George Floydin kuoleman jälkeinen antirasistinen liikehdintä. Bisnesmaailmassa siitä tuli johtamisoppi, joka haluttiin nähdä harmittomana yhdenvertaisuuden tavoitteluna.
Tuore Harvard-kohu on kuitenkin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/harvard-valitsi-rehtorikseen-identiteettipoliittisen-aktivistin-joka-vahat-valitti-koulun-oppilaisiin-kohdistuvasta-antisemitismista-huonostihan-siina-sitten-kavi/">herätellyt</a> huomaamaan DEIn identiteettipoliittisia, ongelmallisia puolia entistä laajemmin. DEItä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intersektionaalinen-feminismi-ja-antirasismi-ajavat-juutalaisvihamielisyytta-valtavirtaan/">on pidetty</a> mm. syyllisenä kampuksilla loppuvuodesta nähtyyn antisemitismiin. &#8220;Yhdenvertaisuuden&#8221; nimissä <a href="https://www.newsweek.com/university-washington-white-asian-candidates-excluded-employment-interviews-1856321">on voitu</a> myös syrjiä valkoisia ja aasialaisia työnhakijoita, ja liikkeen epäillään voimaannuttaneen aktivisteja jopa rikkomaan lakia. DEItä <a href="https://unherd.com/2024/01/claudine-gay-and-the-mafia-of-mediocrity/">on verrattu</a> korruptioon ja epäpätevyyden suosimiseen.

Identiteettipolitiikka vastatuulessa, Philadelphian poliisi irtisanoi monimuotoisuusjohtajansa – palkka woke-virassa oli rapsakat 170 000 dollaria vuodessa

DEI

Päivän pointti: Myrskyn silmässä kärvistelevä Yle marssittaa päätoimittajansa pölkylle, kaksi neljästä lopettaa – ajoitus sekä hallintoneuvoston puheenjohtajan Twitter-päivitys kertovat, mistä on kyse

Kamala Harrisin politiikka on ääriliberaalia ja äärivasemmistolaista – rajakysymys jakaa eniten amerikkalaisia

Tyrmistys leviää Ivan Puopolon ohjelman paljastuksista – Yle on puhunut pötyä

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Maailmankuulu konsulttijätti väitti pitkään DEI:n lisäävän yritysten kannattavuutta – uusi tutkimus tyrmää väitteen, joka oli woken kovinta ydintä

Intomieliset woke-hyvikset rakensivat rotuihin perustuvan etuoikeusjärjestelmän – lopputulos on käsittämätön sekasotku, joka törmää nyt kiviseinään

Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?

Identiteettipolitiikka vastatuulessa, Philadelphian poliisi irtisanoi monimuotoisuusjohtajansa – palkka woke-virassa oli rapsakat 170 000 dollaria vuodessa

Uusimmat

Geert Wildersin henkeä uhanneelle imaamille 14 vuoden vankeustuomio terroristisesta rikoksesta

Hallitusohjelman kanta yhteisvelkainstrumentteihin on selkeä ei – Purra: Tarvitsemme lisää markkinataloutta, emme julkista pumpattua rahaa

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Perussuomalaiset: Meidän on varauduttava siihen, että Venäjän hybridihyökkäykset jatkuvat – ”Uhka on jatkuva ja siihen tulee reagoida päättäväisesti”

Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Suosituimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista