Viime viikolla koko läntinen maailma oppi tuntemaan Jason Ardayn nimen. Arvovaltaisen Cambridgen yliopiston tähtiprofessoriin kohdistui vakavia epäilyjä tutkimusvilpistä ja systemaattisesta valehtelusta. Yliopisto oli yrittänyt sivuuttaa Ardayn tieteelliseen työhön liittyviä kriittisiä kysymyksiä ja syyllistää epäilijöitä. Vasta maailmanlaajuisen kohun paisuessa yliopisto suostui ottamaan asian käsiteltäväkseen. Arday reagoi tähän välittömästi eroamalla virastaan.
Tapauksen maailmanlaajuista merkitystä alleviivaa se, että Cambridgen huippuyliopisto on arvioitu tuoreeltaan Ison-Britannian parhaaksi. Instituutio on yli 800 vuotta vanha, ja siellä ovat vaikuttaneet aikoinaan mm. Isaac Newton, Charles Darwin, Alan Turing ja Stephen Hawking.
Suomessa valtamedia ei ollut innostunut uutisoimaan Ardayn skandaalista. Suomen Uutiset kirjoitti asiasta ensimmäisenä suomalaisena mediana torstaina – alle vuorokausi Ardayn eroilmoituksen jälkeen. Vasta kaksi päivää myöhemmin Iltalehti teki asiasta pienen uutisen, ja lauantai-iltana myös Helsingin Sanomat käsitteli asiaa. Toistaiseksi Yle ei ole koskenut aiheeseen. Maailman medioissa Ardayn kujanjuoksua oli seurattu jo kaksi viikkoa.
Käsillä oleva kohu on monille kiusallinen asia. DEI-rekrytoidun identiteettipoliittisen aktivistitutkijan rehellisyys ja pätevyys on kyseenalaistettu laajasti. Tapaus on monella tapaa vielä mielettömämpi ja hullunkurisempi kuin aikaisempi yliopistomaailman DEI-kohu Harvardin ex-rehtori Claudine Gayn ympärillä. Ardayn skandaali asettaakin kyseenalaiseen valoon myös vasemmistolaisen DEI-ideologian ja yliopiston, joka uhrasi perinteiset sivistysarvonsa woken alttarilla.
Ardayn ero professorin virasta ei ole päätepiste viime päivien draamalle. Maailmalla puidaan nyt tapauksen jälkipyykkiä, ja huomio kohdistuu erityisesti yliopiston rooliin. Jo aikaisemmassa Suomen Uutisten artikkelissa kerrottiin, että yliopisto oli sokaistunut itse luomastaan sankarikertomuksesta, joka esti tarkistamasta tosiasioita.
Cambridgen ongelma ei enää rajoitu siihen, mitä yliopisto jätti tarkistamatta nimittäessään Ardayn professoriksi. Julkisuudessa on muistutettu, että Cambridgen johtoa varoitettiin jo toukokuussa 2023 Ardayn erään tutkimusartikkelin epäilyttävistä piirteistä. Tämä tapahtui vain kuukausia sen jälkeen, kun Ardayn nimitys oli tehnyt hänestä kansainvälisen julkkiksen.
Tällä hetkellä Cambridgelle satelee vaatimuksia perusteellisesta selvitystyöstä. Vaatimusten takana ei enää ole vain ulkopuolisia kriitikoita, vaan Cambridgen omia professoreja. Tiedeyhteisön sisältä vaaditaan selvitystä siitä, miten Arday ylipäätään päätyi professorin virkaan, miten hänen ympärilleen rakennettiin julkisuuskertomusta, ja miten yliopisto käsitteli häneen kohdistuneita tutkimusvilppiepäilyjä.
Cambridgea varoitettiin jo Ardayn nimitysvuonna
Cambridgen yliopistosta on tullut Arday-skandaalin osapuoli, jonka rooli näyttää erittäin ongelmalliselta. Retraction Watchin mukaan emeritusprofessori Dave Harris kiinnitti huomiota Ardayn vuonna 2018 julkaisemaan tutkimukseen jo keväällä 2023. Tuolloin hän pyysi tutkimusmenetelmiin erikoistunutta Open Universityn sosiologi Martyn Hammersleyta tarkastelemaan sitä.
19. toukokuuta 2023 Hammersley lähetti havaintonsa Cambridgen kasvatustieteellisen tiedekunnan johtajalle Hilary Creminille sekä yliopiston tutkimusintegriteetistä vastanneelle Rhys Morganille. Hammersley arvioi, että artikkelissa oli huomattavaa plagiointia, ja huolta herättivät myös haastattelusitaatit, joiden Arday väitti olevan peräisin hänen omasta kenttätyöstään. Sitaateista paljastui epäilyttäviä yhtäläisyyksiä aikaisemmin julkaistuun tutkimukseen.
Cambridge siis tiesi ainakin yhteen Ardayn julkaisuun kohdistuvista vakavista epäilyistä jo vuonna 2023. Retraction Watchin mukaan Cremin kertoi kesäkuussa 2023 Ardayn suostuneen puuttumaan artikkelin ongelmiin. Samalla hän kuitenkin ilmoitti Ardayn nauttivan tiedekunnan ”täyttä tukea”. Cremin löi pöytään rasismikortin. Hän kertoi Ardayn puhuneen hänelle omista rasismikokemuksistaan sekä olosuhteista, joissa tutkimus oli syntynyt.
Hiljattain Kathleen Stock puuttui tähän seikkaan UnHerd-lehdessä: Alkoivatko Ardayn vähemmistötausta ja neuroepätyypillisyys toimia käytännössä lieventävinä seikkoina tilanteessa, jossa professorin tutkimusta olisi muuten arvioitu yksiselitteisesti tieteellisten standardien mukaan.
Morgan puolestaan perusteli Cambridgen pidättyvää suhtautumista sillä, että epäilty toiminta oli tapahtunut ennen Ardayn siirtymistä Cambridgeen. Tähän vedoten Cambridge yritti väistellä vastuutaan professorinsa tutkimusvilppiepäilyjen käsittelystä. Perustelu ei ollut täysin vedenpitävä, sillä aikaisempi tutkimustuotanto muodosti olennaisen osan professorin muodollisesta pätevyydestä. Hammersley oli esittänyt toiveen, että Cambridge olisi tarkastanut järjestelmällisesti Ardayn muutkin julkaisut.
Kyse ei ole enää vain siitä, tarkastiko yliopisto Ardayn taustoja puutteellisesti ennen nimitystä. Vähintään yhtä kriittinen kysymys on se, mitä yliopisto teki sen jälkeen, kun sille esitettiin seikkaperäisesti syitä epäillä uuden tähtensä tutkimustyön laatua ja rehellisyyttä.
Cambridgen omat tutkijat kysyvät, miksi Arday palkattiin
Jälkipyykin painopiste onkin nyt siirtymässä nopeasti Ardayn omasta toiminnasta yliopiston omiin menettelytapoihin. Guardian-lehti uutisoi torstaina, että joukko Cambridgen senioritutkijoita vaatii yliopiston johtoa vastuuseen Ardayn nimityksestä. He peräänkuuluttavat riippumatonta selvitystä kyseenalaisesta rekrytoinnista.
Guardian muistuttaa, että Ardayn rekrytointi oli monella tapaa poikkeuksellinen. Arday nimitettiin sosiologian ja kasvatustieteen professoriksi vain 37-vuotiaana. Hänen tutkimus- ja julkaisuhistoriansa oli suhteellisen niukkaa verrattuna muihin tutkijoihin, joita yliopisto oli nimittänyt vastaaviin professuureihin.
Tutkijat kertoivat nimityksen herättäneen kysymyksiä jo vuonna 2023. Useat heistä epäilevät, että yliopisto oli etsinyt helppoa ratkaisua henkilöstönsä monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Lähes sata tutkijaa haluaa selvityksen myös Cambridgen PR-kertomuksesta
Perjantaina esitettiin lisää vaatimuksia. Lähes sata Cambridgen senioriprofessoria ja akateemisen yhteisön jäsentä allekirjoitti vararehtori Deborah Prenticelle lähetetyn kirjeen, jossa vaaditaan riippumattoman selvitystyöryhmän perustamista. Riippumattomuuden takaamiseksi työryhmään vaaditaan myös yliopiston ulkopuolisia edustajia.
Kirjeessä vaaditaan selvitystä siitä, millaisissa olosuhteissa Arday rekrytoitiin. Lisäksi yliopistolta vaaditaan selvitystä sen omista riskiarvioista, kun Ardayn ympärille rakennettiin suurta mediakertomusta korostamalla nuorta ikää, rotua ja ”transformatiivista potentiaalia”.
Allekirjoittajien joukossa on esimerkiksi fyysikko Suchitra Sebastian, sosiologi Mónica Figueroa ja Fields-mitalin saanut matemaatikko Timothy Gowers.
Jopa vasemmistolehti Guardian luonnehtii Ardayta ”maskotiksi”
Ardayn DEI-rekrytointia on kritisoitu niin oikealta, keskeltä kuin vasemmaltakin. Vasemmistolehti Guardianin kommentaarissa Jason Okundaye ei tuomitse kokonaan DEI-ajattelua, mutta tunnustaa sen lieveilmiöt ja paheksuu niitä. Hän kritisoi, miten Ardayta nostettiin julkisuuteen ”nuorimpana mustana professorina”, ja miten suurta huomiota hänen elämäntarinalleen annettiin. Okundayen mukaan Ardayn tutkimustyön sisältö sivuutettiin kokonaan.
Okundaye sanoo, että Ardayta kohdeltiin tutkijan sijasta ”maskottina” instituutiolle, joka halusi osoittaa edistyksellisyyttään rotukysymyksissä. Hän arvostelee myös akateemista julkkiskulttuuria ja yliopistojen pinnallista viestintää. Ardayn symbolinen arvo instituutiolle saattoi estää arvioimasta häntä ensisijaisesti tutkijana.
Poliisi yritettiin ujuttaa tutkimusvilppiä tutkivan toimittajan perään
Cambridgen tiedeyhteisön jäsenet haluavat selvityksen myös siitä, oliko yliopisto sotkeutunut pyrkimyksiin vaientaa tutkimusvilppiä tutkineita toimittajia. Times Higher Education -lehden toimittaja Jack Grove oli selvittämässä Ardayn väitöskirjaan kohdistuneita plagiointiepäilyjä, kun Arday teki hänestä häirintäilmoituksen Metropolitan Policelle. Poliisi tutki asiaa neljän kuukauden ajan ja totesi sitten, ettei rikosta ollut tapahtunut.
Grove sai tietää itseensä kohdistuneesta ilmoituksesta ylipäätään vasta, kun poliisi soitti hänelle ilmoittaakseen asian olevan loppuun käsitelty. Häntä ei ollut tarvinnut kuulustella. Tästä huolimatta poliisi kehotti Grovea olemaan ottamatta enää yhteyttä Ardayhin, koska yhteydenottojen kerrottiin vaikuttavan Ardayn mielenterveyteen. Nyt Metropolitan Police on itse myöntänyt menetelleensä väärin.
Poliisin mukaan tällainen kehotus katkaista yhteydenpito saattoi haitata legitiimiä journalismia.
Retraction Watchin mukaan Times Higher Educationilla oli syyskuussa 2025 työn alla laaja artikkeli Ardayn tutkimuksista. Kun Grove lähetti Ardaylle asiapitoisia kysymyksiä ja tarjosi mahdollisuuden vastata, Arday palkkasi tunnetun Carter-Ruck-asianajotoimiston, joka lähetti lehdelle kirjeen. Tämän jälkeen lehti jätti jutun julkaisematta.
Toistaiseksi Cambridge on kiistänyt tukeneensa Ardayn omia yrityksiä estää Times Higher Educationin kriittisen jutun julkaisemista tai rahoittaneensa hänen asianajajiaan. Kysymys ei kuitenkaan ole syntynyt tyhjästä.
Selvitysvyyhti laajenee Cambridgesta muihin yliopistoihin
Kaiken kaikkiaan Cambridgen yliopistolla on nyt paljon selvitettävää. Arday erosi professuuristaan 5. elokuuta. Cambridge ilmoitti, ettei Ardayn irtisanoutuminen keskeyttäisi selvitystä. Yliopisto aikoo tehdä perusteellisen selvityksen Ardayn koko kaudesta Cambridgessa sekä hänen nimitysprosessistaan. Selvitystä käytettäisiin myös tulevaisuudessa akateemisten rekrytointipäätösten parantamiseksi. Lisäksi yliopisto lupaa käydä läpi, miten se menetteli tutkimusvilppiepäilyjen noustessa esille.
Jälkipyykki leviää myös Cambridgea laajemmalle. Perjantaina 7. elokuuta Glasgow’n yliopisto ilmoitti käynnistävänsä selvityksen omasta aikaisemmasta Arday-rekrytoinnistaan. Arday työskenteli Glasgow’ssa professorina tammikuusta 2022 maaliskuuhun 2023 ennen siirtymistään Cambridgeen. Myös Glasgow’n mukaan selvityksen tarkoituksena on ymmärtää, mitkä seikat johtivat kyseenalaiseen nimitykseen, ja miten tapauksesta voi ottaa opiksi vastaisuuden varalta.
Huomio on siirtymässä myös Ardayn oman väitöskirjan ja yksin kirjoittamien julkaisujen lisäksi tutkimuksiin, joissa hänellä on ollut kanssakirjoittajia. Lauantaina BBC uutisoi, että Queen’s University Belfast alkaa selvittämään vuonna 2021 julkaistua tutkimusartikkelia, jonka Arday kirjoitti yhdessä kahden muun tutkijan kanssa. Yliopisto ilmoitti olevansa tietoinen siitä, että tutkimus on sen tutkimusportaalissa ja aikoo olla yhteydessä myös muihin brittiyliopistoihin.
Ardayn jälkeensä jättämä kysymys osoittautuu yhtä elämäntarinaa suuremmaksi: Miten arvostetut instituutiot saattoivat nähdä samat varoitusmerkit ja silti pitää kiinni identiteettipoliittisesta sankaritarinasta?
