Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Korporaatiot

Wall Street Journal -lehti raportoi suurten amerikkalaisfirmojen siivonneen monimuotoisuusagendoja vuosikertomuksistaan. Identiteettipoliittinen intoilu levisi 2020-luvun alussa räjähdysmäisesti länsimaisessa korporaatiomaailmassa. Siinä, missä vuoden 2022 vuosikertomukset komeilivat yleviä monimuotoisuustavoitteita, vuoden 2023 tuoreita raportteja on siistitty varovaisemmiksi ja käsitteiltään vähemmän woke-henkisiksi. Esimerkiksi suoria viittauksia rotuihin on poistettu kokonaan. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt huomioivat nyt kiisteltyjen agendojen saamaa kritiikkiä ja juridisia riskejä.

&#8221;1,2 miljardin dollarin budjetti varattuna &#8221;monimuotoiseen&#8221; yritystoimintaan. Tavoitteena tuplata mustien ja latinoiden johtajuus. Enemmän rekrytointeja mustan väestön suosimista korkeakouluista.&#8221;
Nämä ovat esimerkkejä yritysten vuosikertomuksissa julistetuista monimuotoisuustavoitteista parin vuoden takaa. Nyt ne ovat kadonneet.
Arvovaltainen amerikkalainen talouslehti Wall Street Journal <a href="https://www.wsj.com/business/diversity-goals-are-disappearing-from-companies-annual-reports-459d1ef3">kirjoittaa</a>, että yhä useampi yritys on muuttanut suhtautumistaan monimuotoisuutta ja inkluusiota ajavaan DEI-liikkeeseen (diversity, equity, inclusion).
DEI-liike levisi länsimaisessa yritysmaailmassa räjähdysmäisesti 2020-luvun alussa. Viattomalta kuulostavien ihanteiden takana oli kiistanalaisempi identiteettipoliittinen agenda. Se julisti intersektionaalista feminismiä ja &#8221;antirasismia&#8221;. Vasemmistohenkistä aatemaailmaa ujutettiin yritysmaailmaan yhtäällä yhteiskuntavastuun nimissä, toisaalta tuottavuuden nimissä.
Idean nimissä yritykset ajoivat kiintiöitä erilaisille vähemmistöille, ohjasivat tukea kansalaisliikkeisiin ja avasivat ovensa aktivismille sekä yhtiöiden sisäiselle cancel-kulttuurille. Yhtiöt palkkasivat monimuotoisuusasiantuntijoita, järjestivät aiheeseen liittyviä uudelleenkoulutuksia ja alkoivat kontrolloimaan puhetta. Yritysten panostukset olivat mittavia, ja wokesta tuli suurta bisnestä. Maailmalla ilmiöstä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kansainvalinen-bisneskasikirja-varoittaa-wokesta-yritysten-on-paatettava-irtisanotaanko-taitava-tyontekija-jos-han-ajattelee-vaarin/">alettiin puhumaan</a> &#8221;woke-kapitalismina&#8221;.
Viime kuukausina liike on kohdannut entistä ankarampia takaiskuja. Talven aikana nähdyt skandaalit kuten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/harvard-valitsi-rehtorikseen-identiteettipoliittisen-aktivistin-joka-vahat-valitti-koulun-oppilaisiin-kohdistuvasta-antisemitismista-huonostihan-siina-sitten-kavi/">Harvard-kohu</a> ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/absurdin-mittakaavan-wokettamista-ja-pieleenhan-se-meni-google-keskeytti-tekoalysovelluksensa-joka-tyrkytti-historiaa-vaaristelevia-kuvia/">Googlen woke-tekoäly</a> kiristivät suuren yleisön suhtautumista identiteettipolitiikkaan. DEI-liikkeen ajama ihmisten lokerointi ja erityiskohtelu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intomieliset-woke-hyvikset-rakensivat-rotuihin-perustuvan-etuoikeusjarjestelman-lopputulos-on-kasittamaton-sekasotku-jota-tormaa-nyt-kiviseinaan/">ovat törmänneet</a> myös lainsäädännöllisiin esteisiin. Tämän lisäksi DEI-liikettä on <a href="https://www.ft.com/content/7572fdf1-944a-4cf9-b1a8-ed74bd0f8ff0">kritisoitu</a> myös organisaatioiden politisoimisesta, ja sen taloudelliset hyödyt on kyseenalaistettu.
Aiempina vuosina DEI-agendaa rummutettiin vetoamalla raportteihin, joiden mukaan monimuotoisuus lisäisi yritysten kannattavuutta. Aikaisemmin huhtikuussa Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maailmankuulu-konsulttijatti-vaitti-pitkaan-monimuotoisuuden-lisaavan-yritysten-kannattavuutta-uusi-tutkimus-tyrmaa-vaitteen-joka-oli-woken-kovinta-ydinta/">kirjoitti</a> amerikkalaisprofessorien tuoreesta tutkimuksesta, joka tyrmäsi edellä mainitut raportit.
Wall Street Journalin mukaan tällä hetkellä yrityksistä on tullut entistä varovaisempia DEI-liikkeen agendaa kohtaan. Vuosien 2022 ja 2023 vuosikertomusten vertailu paljastaa, että yritysten viesti monimuotoisuudesta on muuttunut äkillisesti. Jotkut yhtiöt lyhensivät tai poistivat kokonaan monimuotoisuuteen liittyviä kuvauksiaan. Toiset taas siivosivat yksittäisiä ilmaisuja, joissa viitattiin rotuihin tai vähemmistökiintiöihin.
Esimerkiksi yli 100 000 henkilöä työllistävä tavarataloketju Kohl poisti monimuotoisuusviittauksensa kokonaan. Aiemmin Kohl ilmoitti tavoitteekseen kehittää &#8221;monimuotoisia johtajia&#8221;. Nyt yhtiö kertoo pyrkivänsä kehittämään ihan vain &#8221;johtajia&#8221;. Kansainvälinen pelikauppa GameStop puolestaan poisti maininnan &#8221;diversiteetistä ja inkluusiosta&#8221; osana henkilöstöhallinnon filosofiaansa.
Ohjelmistoyhtiö UiPath kutsui aikaisemmin DEI-periaatteita &#8221;yhtiön bisnesprioriteetiksi ja moraaliseksi velvollisuudeksi&#8221;. Nyt yhtiö on korvannut lähestymistapansa DEI:hin &#8221;keinoksi luoda ympäristö, jossa jokainen voi olla huoletta oma itsensä, kehittyä urallaan, ansaita kilpailukykyisesti sekä saada mahdollisuuksia haastaa itseään ja tehdä parhaansa&#8221;.
Suuryhtiöiden virallisista asiakirjoista välittyy viesti, että yritykset joutuvat tasapainoilemaan kriittisen maalaisjärjen ja laajalle levinneen vasemmistohenkisen woke-intoilun välillä.
Viime vuonna Yhdysvaltain korkein oikeus kielsi yliopistoja suosimasta tiettyjä hakijoita etnisyytensä perusteella. Päätös kirvoitti jyrkkiä julistuksia yritysmaailman suuntaan sekä oikealta että vasemmalta. Republikaaneja edustavat lakimiehet kirjoittivat liikevaihdon perusteella sadalle maan suurimmalle yhtiölle vetoomuksen. He varoittivat käyttämästä rodullisia perusteita rekrytoinneissa ja ylentämispolitiikassa. Vastaavasti demokraattitaustaiset lakimiehet lähestyivät samoja yhtiöitä ja peräänkuuluttivat rodullisen erityiskohtelun tarpeellisuutta ”syrjinnän vastustamiseksi”.
Kansainvälisen finanssitalo Morningstarin analyytikko Lindsay Stewart kertoo, että yhtiöt ovat päivittäneet arvioitaan DEI-käytäntöihin liittyvistä poliittisista riskeistä. Yliopistomaailmaa koskeva erityiskohtelun kielto ei kosketa yritysmaailmaa suoraan. Se toimi kuitenkin herätyksenä, joka auttoi hahmottamaan DEI-agendan luonteen useammalta kantilta ja kriittisemmin.
Asenneilmapiirin muutosta ajaa olennaisesti pelko juridisista ongelmista. Wisconsinissa toimivan Laki ja vapaus -instituutin asiantuntija Dan Lennington huomauttaa, että yritykset ovat nyt haluttomampia tekemään suoria viittauksia rotuihin.
Vaikka yhtiöt ovat vähentäneet keulimistaan monimuotoisuusjulistuksilla, se ei kuitenkaan ole johtanut koko DEI-toiminnasta luopumiseen. Tuoreimpien julkisten tietojen valossa yhtiöt ovat pikemminkin luopuneet tarkoista monimuotoisuustavoitteistaan. Wisconsinin yliopiston laskentatoimen professori Ivy Feng arvioi, että tämä vähentää yhtiöiden riskiä joutua ulkopuolisen syynäyksen kohteeksi ja tikun nokkaan julkisuudessa.
Yhtiöiden kasvava varovaisuus turhaa riskinottoa kohtaan näkyy yleisemmin ideologisten agendojen siivoamisena ja paluuna perinteisempään tasa-arvokäsitykseen.

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Valtio jakoi medialle viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa &#8211; ja jatkoa saattaa olla luvassa. Demariministeri Timo Harakka junttaa kulisseissa pysyvää valtiontukea mediayrityksille. Jokainen miettiköön tykönään, miten valtiontuki vaikuttaa tai on jo vaikuttanut valtamedian toimintaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti joulukuussa 2020 myöntäneensä kaikkiaan <a href="https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/journalismin-edistamiseen-myonnetaan-koronatukea-75-miljoonaa-euroa">7,5 miljoonaa euroa</a> koronatukea medialle. Valtionavustuksen tarkoitukseksi kerrotaan koronaepidemiasta kärsineen journalistista sisältöä tuottavan median tukeminen, jonka tulot laskivat korona-aikana esimerkiksi mainosmyynnin romahtamisen vuoksi.
Avustusta myönnettiin 97 yritykselle, jotka ovat hakeneet tukea kohdennettavaksi yhteensä 236 tiedotusvälineelle.
SDP:ta edustava liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sai jo ensimmäisenä koronakeväänä huhtikuussa 2020 idean journalismin tukemisesta julkisista varoista. Harakka perusteli rahanjakoa sillä, että mediatalot ovat ottaneet osumaa, sillä korona on ajanut mediatalot ahtaalle, vaikka luotettavan tiedonvälityksen merkitys on kriisiaikana korostunut.
Tiedotustilaisuudessa Harakka <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006489447.html">kiitteli vuolaasti mediaa</a> kansalaisten valtavaan tiedonjanoon vastaamisesta ja luonnehti median saaneen korona-aikana moukariniskuja.
Valtio myönsi tukea 236 tiedotusvälineelle
Tiedot valtiontukea saaneista mediayrityksistä sekä tukisummat ovat luettavissa Traficomin sivuilta. Rahat on myönnetty tukea hakeneille yrityksille viime vuoden aikana.
Suurimpien tuensaajien joukossa ovat Kaleva365 Oy, joka sai 714 000 euroa, eli eniten kaikista. Maksimissaan tukea saattoi saada 800 000 euroa yritystä tai konsernia kohti.
Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaista, kahta kaupunkilehteä sekä viittä paikallislehteä julkaiseva I-Mediat Oy sai 370 739 euroa. Hämeen Sanomat Oy:lle myönnettiin 273 776 euroa.
Huomattavan tukisumman sai myös TS-yhtymään kuuluva, Turun Sanomia kustantava Turun Sanomat Oy, kaikkiaan 388 596 euroa.
Tuensaajien joukossa on myös isoja valtakunnallisia mediataloja. Suomen suurin kaupallinen tv-yhtiö, viihdeohjelmia, urheilua sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia tuottava MTV Oy sai 445 036 euroa, jolla ”maikkari” nousee huomattavimpien tuensaajien joukkoon.
Myös A-lehdet Oy on yksi Traficomin suurimpien tukien saajia, sillä yhtiölle myönnettiin koronatukea 431 388 euroa. Yhtiö tunnetaan ehkä parhaiten yleisaikakauslehti Avun sekä naistenlehti Eevan kustantajana. A-lehdet kustantaa myös esimerkiksi sisustus-, ruoka- ja harrastemedioita.
Harakka vihjailee pysyvästä tuesta
Traficomin jakamat tukimiljoonat olivat – ainakin toistaiseksi &#8211; kertaluonteinen avustus. Tuet menivät maksuun viime vuoden aikana. Ministeri Harakka on kuitenkin toistuvasti pitänyt esillä median tukemista valtion varoista.
Harakan johtama liikenne- ja viestintäministeriö asetti jo kesällä 2020 mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi. Työryhmän selvityksessä ehdotetaan uutismedian toiminnan tukemista <a href="https://www.lvm.fi/-/tyoryhma-ehdottaa-malleja-journalismin-tukemiseksi-1265225">pysyvillä tukimuodoilla</a>.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ei vielä ole tuonut julkisuuteen esitystä mediatuesta, mutta ministeri Harakka on itse vihjaillut aiheesta useita kertoja eri yhteyksissä. Median toimintaedellytyksien <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">tukeminen on kirjattu</a> Marinin hallitusohjelmaan.
Lokakuussa Harakka sanoi Journalisti-lehden haastattelussa, että vaikka menokehyksistä <a href="https://journalisti.fi/artikkelit/2021/10/ylen-entinen-toimittaja-timo-harakka-on-nyt-ministeri-joka-rajaa-ylea-ja-tinkii-mediakritiikista/">ei vielä löytyisi</a> tilaa mediatuelle, se ei tarkoita sitä, että tuki olisi unohdettu. Harakka itse asiassa vihjaa, että pysyvämpää tukea medialle valmistellaan jo nyt.
&#8211; Mediatuki valmistellaan siihen pisteeseen, että heti kun löytyy rahoitus, se voidaan ottaa nopeasti käyttöön, Harakka lupaa.
Harakan vakuuttelut ovat tietysti hunajan makuisia yt-neuvottelujen ja kiristyvien tulostavoitteiden kanssa tuskailevalle mediaväelle. Yllätys ei ole sekään, että median ammattilehti Journalisti pitää median tukemista <a href="https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-mediatuki-valttamaton-tiedonvalitykselle/">välttämättömänä</a>.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat
Harakka on väläytellyt medialle palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen varattua valtiontukea, jolloin tuen jakamisen perusteista päättäisi kuitenkin erityinen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c5ecfe4-d8c7-4124-a2df-f73952bb7ae3">tukilautakunta</a>. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen.
Mutta onko järkevää tukea mediaa valtion varoista? Vanha totuus on, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Median sanotaan olevan neljäs valtiomahti. Montesquieun vallanjako-opin mukaisesti vallankäytön elementtien tulisi demokraattisessa hallinnossa olla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallanjako-oppi#cite_note-1">itsenäisiä ja riippumattomia</a> toisistaan. Tällöin jokaisella vallankäytön elementillä on oma tehtävänsä, eikä elementtien välillä ole sidonnaisuussuhteita.
Median tekeminen riippuvaiseksi valtion tuesta olisi omiaan hämärtämään vallankäytön elementtien itsenäisyyttä.
Ajatuspaja Liberan entinen sisältöjohtaja Tere Sammallahti kirjoittaa, että erillisiin tukiin ei journalismin tai mediatalojen kohdalla ole Suomessa mitään tarvetta. Sammallahti nostaa esille, että valtion rahoittama journalismi ei ole riippumatonta.
&#8211; Maailmanhistoriassa lienee riittävästi esimerkkejä siitä, mitä journalismin laadulle tapahtuu, kun se tulee riippuvaiseksi poliitikkojen päähänpistoista. Siksi ajatus journalismin laadun parantamisesta se julkisiin tulonsiirtoihin sitomalla on <a href="https://www.libera.fi/2020/04/29/valtion-mediatuki-uhkaa-median-riippumattomuutta/">täysin absurdi</a>, Sammallahti kirjoittaa.
Myös eräillä valtamedian johtopaikoilla on havahduttu siihen, että itsenäisen median kytkeminen valtiontukiin ei ole hyvä ajatus riippumattoman tiedonvälityksen kannalta.
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoittaa osuvasti siitä, että mikäli tiedotusvälineiden pitäisi miettiä toimintaansa siltä kannalta, oikeuttaako se mahdollisesti <a href="https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/bf652e90-59f8-4cc5-9778-553437c207f9,">valtion tukeen</a>, olisi se uutisvälityksen riippumattomuuden kannalta haitallista.
Valtiontuki on jo vaikuttanut mediasisältöihin?
Jokainen voi itse arvioida, miten liikenne- ja viestintävirasto Traficomin jakamat miljoonat ovat vaikuttaneet mediasisältöjen aihevalintoihin tai tukea saaneiden tiedotusvälineiden tapaan käsitellä asioita – vai ovatko vaikuttaneet mitenkään.
Parin viime viikon aikana eri media-alustoilla, varsinkin televisiossa on nähty useita aluevaaleihin liittyviä puoluejohtajien yhteishaastatteluja eli ”tenttejä”.
Tiistai-iltana MTV Uutisten aluevaalitentissä puoluepomojen tenttaamiseen ei tosin juuri päästy. Sen sijaan lähetysaika kului enimmäkseen muutaman puoluepomon esittämiin monologeihin ja aluevaaliohjelmista opeteltuun pinnalliseen mainostamiseen. Maikkarin aluevaalitentti pyöri enimmäkseen pääministeri Sanna Marinin yksinpuhelun ja mainospuheiden ympärillä, minkä MTV <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/polloraadin-analyysi-mtv-uutisten-aluevaalitentti-pyori-paaministeri-marinin-ymparilla-suosikki-loytyi-kuitenkin-pienpuolueesta/8335518#gs.n40yz2">myöntää</a> itsekin. Toiseksi eniten lähetysaikaa MTV:n tentissä sai Marinin hallituskumppani, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Pääministeri poseeraa naistenlehtien kansissa
Pääministeri Marin esiintyy mielellään aikakauslehtien haastatteluissa, jolloin kysymyksiä esittää ystävällismielinen toimittaja eikä opposition hankalia uteleva kansanedustaja.
Erityisen mielellään Marin esiintyy 431 388 euroa viime vuonna Traficomin <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/paaministeri-sanna-marin-avun-erikoishaastattelu">tukea saaneen</a> A-lehtien kustantaman Apu-lehden henkilöhaastatteluissa, joissa usein mainitaan Marinin kuuluvan maailman vaikutusvaltaisimpien naisten joukkoon.
Apu-lehden jutuissa Marin saa sopivasti raottaa yksityiselämäänsä sekä kertoa pääministerin tehtävään liittyvästä paineesta ja haasteista. Tietysti niin, ettei ikäviin kysymyksiin, kuten valtion velanottoon, tarvitse vastata. Apu on myös muistanut kertoa Marinin olevan historiallisen <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/poikkeustilajohtaja-paaministeri-sanna-marin-johtaa-suomea-historiallisessa-kriisitilanteessa">kriisitilanteen poikkeustilajohtaja</a>.
Apu-lehden pääkirjoituksissa Marinin bilettämiseen yökerhossa, vaikka sitten koronalle altistuneena, suhtaudutaan lempeän ymmärtävästi. Whataboutismin hengessä <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/sanna-marinin-baari-ilta-olisi-saanut-jaada-avun-paakirjoitus">Apu muistuttaa</a>, että kyllä pääministeri Alexander Stubb (kok) myös aikoinaan ärsytti ihmisiä.
Oma lukunsa on Uuninpankkopoika-nimimerkillä Avun alustalla blogia julkaiseva SDP:n kunnallispoliitikko Sakari Timonen, joka polttoaineveron korotuksesta lähtien selittelee jokaisen Marinin hallituksen veronmaksajaa köyhdyttävän ja kurjistavan päätöksen parhain päin.
&nbsp;

Vieläkö ihmettelet, miksi Saarikko ja Marin saavat runsaasti puheaikaa vaalitenteissä? – Näin paljon hallitus jakoi medialle mieluisaa tukirahaa viime vuonna

Energiajätti St1 vaatii poistamaan televisiosta ja kaikilta digialustoilta välittömästi vaalivideon, jossa kansanedustaja Mauri Peltokangas moittii todellisuudesta vieraantunutta hallitusta ja äärimmäisen korkeaksi kohonnutta bensan hintaa. St1 tekee videosta poistovaatimuksen vain viisi päivää ennen vaalisunnuntaita.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) moittii videolla äärimmäisen korkeaksi kohonnutta bensan hintaa:
&#8221;Suomessa on pakko käyttää autoa. Fillarilla ei kaikkialle kerkeä, eivätkä raitiovaunut maaseudulla kolistele. Polttoaineiden hinnat nousevat kuin ilmastovouhotuksen lapakäyrä. Mistä tavan ihminen repii kuukaudessa jopa sata euroa lisää bensalaskuun? Missä todellisuudessa hallituksemme elää? Kohta on aluevaalit. Tue suomalaista ostovoimaa ja äänestä pihalle bensan hinnan korottajat per****. &#8221;
Katso video täältä:
<iframe loading="lazy" title="Mauri Peltokangas ei hiljene. Älä sinäkään." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ecBcsfLlgag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten aluevaalien alla julkaisema vaalivideo, jossa Mauri Peltokangas puhuu bensan hinnasta. Youtube, 30 sek. 
Energiayhtiö St1 hermostui, ja vaatii nyt videon poistamista kaikkialta.
St1:n toimihenkilö lähestyi PS:n johtoa tiistaina puhelimitse vaatien poistamista. Hän jatkoi asiasta sähköpostitse:
&#8221;..ohessa sovitusti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/01/st1_vaade.pdf">kirjallinen vaateemme</a> St1 omistamien tavaramerkkien käytön kieltämisestä aluevaalimainoksessanne. Pyydän teitä tutustumaan laatimaamme kirjelmään ja toimimaan sen mukaisesti. Pyydämme teiltä edellytettyjen toimien lisäksi myös kirjallisesti ilmoitusta siitä, että vaalimainos on poistettu.&#8221;
<h4>Mistä on kyse?</h4>
Suomalaiset ovat menettämässä järkevän hintaisen liikkumisen mahdollisuuden ikiajoiksi. Poliittiselle muutokselle olisi vielä mahdollisuus, mutta aika on käymässä vähiin.
Kallistuvasta energian hinnasta valtavan äläkän nostanut PS saa nyt kimppuunsa koko sen armadan, joka kallistuvista hinnoista eniten hyötyy.
<h4>Miljardöörien sota kansan syvistä riveistä kumpuavaa puhetta vastaan</h4>
Energiayhtiö väittää Peltokankaan mainoksen haittaavan yhtiön mainetta sitoutumattomana toimijana. Väite tuntuu erikoiselta, sillä yhtiö on huomattavan vahva poliittinen toimija. Yhtiön äänitorvi, Suomen rikkaimpiin kuuluva miljardööri-pääomistaja Mika Anttonen on jo pitkään peräänkuuluttanut voimakkaita poliittisia toimia ilmastonmuutokseen vedoten. Yhtiön <a href="https://www.st1.com/fi/st1-lyhyesti/tietoa-yrityksesta/tietoa-yrityksesta-ja-avainluvut/visiomme-ja-arvomme">arvolauselmat</a> ovat kuin suora kopio punavihreiden puolueohjelmasta.
Yhtiö yrittää aktiivisesti vaikuttaa politiikkaan. Tämä on tyypillistä korporatismia. Ikävä kyllä suuryrityksen ja tavallisten suomalaisten intressit ovat vahvassa ristiriidassa. Eivät suuryhtiöt ilmastotoimia hyvää hyvyyttään vaadi &#8211; ne hyötyvät niistä itse kilpailun vähenemisen myötä. Kallistuvan energian laskun maksaa tavallinen suomalainen.
Perussuomalaiset pitää käytännössä ainoana poliittisena toimijana meteliä järjettömän korkeiksi paisuneiden bensa- ja sähkölaskujen takia &#8211; ja saa tästä hyvästä koko maan suuryritysten verkoston kimppuunsa. Nyt verkosto yrittää sensuroida puolueen vaalimainontaa teennäisin perustein.
Ilmastonmuutoskauhujen maalailulla aiheutettu paniikki on erinomainen tilaisuus jättivoittojen tekoon. Anttonen pelaa kaksilla korteilla. Hän on yhtäällä <a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/b2303a4e-4f01-4111-88fd-e49bcb491e55">vastustavinaan</a> ilmastonmuutoskoohkaamisen pahimpia ylilyöntejä, mutta toisaalta hän hyötyy niistä satumaisesti. Hän näyttää lähinnä varovan tilannetta, jossa punavihreiden havitteleva maksutaakka lankeaa liian nopeasti suomalaisten niskaan. Sammakko keitetään kattilassa hitaasti.
<h4>St1:n keskeiset väitteet eivät pidä paikkaansa</h4>
St1 väittää kirjelmässään, että vaalimainoksessa erottuisi yhtiön logo. Tämä ei pidä paikkaansa. Mainoksessa ei näy St1:n tunnistettavaa logoa.
Vaikka logo näkyisikin mainoksessa kokonaan, ei sekään olisi kiellettyä. PS ei ole laissa määritelty elinkeinotoiminnan harjoittaja, vaan yhteiskunnallinen toimija.
St1 vetoaa Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöihin, ja pitää PS-mainontaa näiden sääntöjen vastaisena. ICC:n markkinointisääntöjä tulkitsee Suomessa Mainonnan eettinen neuvosto. Omien sääntöjensä mukaan neuvosto <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12038937">ei ota kantaa poliittiseen mainontaan</a>. Tämä on järkevää, sillä kauppakamari on lobbari, joka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan politiikkaan. Olisi kummallista, jos poliittisella lobbarilla olisi valta vaikuttaa siihen, mistä poliittisilla liikkeillä on mahdollisuus puhua. ICC:n säännöt päinvastoin edellyttävät poliittisen sananvapauden turvaamista.
St1 moittii perussuomalaisia siitä, ettei se ole pyytänyt yhtiöltä kuvauslupaa, mutta täydentää puhelinkeskustelussa, että vaikka lupaa olisi pyydetty, ei sellaista olisi myönnetty. Tämäkään peruste ei ole kestävä. Julkisella paikalla kuvaaminen on Suomessa sallittua. Yksityiskodit ja sotilaskohteet ovat toki eri asia. Kaupunkikeskustoissa, asemilla, ostoskeskuksissa ja luonnon helmassa voi kuvata kaikessa rauhassa. Mainoksiin ei sovi laittaa tunnistettavia ihmisiä ilman heidän lupaansa, mutta rakennukset eivät ole lailla suojattuja.
Ajatus siitä, ettei poliittisissa mainoksissa saisi näkyä vilahdustakaan yhtiöille kuuluvista tuotteistatai rakennuksista, ei ole tästä maailmasta.
Esimerkkejä: Keskustan 2017 <a href="https://www.youtube.com/watch?v=C7EmM-msYPE">vaalivideolla</a> näkyy SEO-huoltoaseman tunnus. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=dzCK4tTu2nE">Ketutus-vaalivideolla</a> seikkaillaan huoltoasemalla. Videolla näkyy myös Coca-Colan ulkomainos, Helsingin Jätkäsaaren Clarion-hotelli, Hotelli Torni, Salmisaaren voimala, Musiikkitalo, Siljan terminaali, Hotelli Presidentti ja Mercedes Benziin logo. Keneltäkään näiltä ei ole kysytty lupaa, eikä tarvitsekaan kysyä. Korporaatiot voivat ripotella logojaan ympäri kaupunkikeskustoja niin paljon kuin haluavat, mutta ne eivät omista julkista tilaa eivätkä määrää sen käytöstä.
Missään tapauksessa suuryritykset eivät päätä siitä, mistä poliitikot vaalien alla puhuvat &#8211; varsinkaan silloin, kun kyse on niiden itsensä aiheuttamista ongelmista.
<h4>PS:n mainokset aina sensuurivaarassa</h4>
Perussuomalaisten julkaisut herättävät tunnetusti valtavia intohimoja. Viime vuoden kuntavaaleissa puolueen asuntojonoja koskevat ulkomainokset poistettiin Helsingistä. Perussuomalaiset nosti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esittaa-syytetta-asuntojono-kuntavaalimainosten-poistamisesta/">siviilikanteen</a> poistopäätöksen tehnyttä HKL:n johtajaa vastaan. Tapauksen käsittely on edelleen kesken.
2019 eduskuntavaaleissa repesi kaikkien aikojen vaalimainoskärhämä, kun perussuomalaiset julkaisi kaverikapitalismia räimivän Ketutus-minielokuvan. Ketutusta yritettiin torpata pois eetteristä jos jonkinlaisilla perusteilla. Elokuvaa yritettiin repiä pois leffateattereista, ja toimittajakunta <a href="https://www.youtube.com/watch?v=HGHOXjU83g8">näki suoranaisia näkyjä</a> mainoksen sisällöstä. Yritykset eivät onnistuneet, ja puolue kuittasi kaikkien aikojen vaalivoiton.
<hr />
Lue myös jatkojuttu: <a href="https://www.suomenuutiset.fi/energiayhtio-st1-vaatii-mauri-peltokankaan-vaalivideon-poistoa-tassa-psn-vastaus-sanasta-sanaan/">Energiayhtiö St1 vaatii Mauri Peltokankaan vaalivideon poistoa – tässä PS:n vastaus sanasta sanaan</a>.

PS-vaalivideo moittii ankarasti bensan hinnan kohoamista, energiajätti St1 vaatii videon poistamista televisiosta ja netistä

Korporaatiot

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Vieläkö ihmettelet, miksi Saarikko ja Marin saavat runsaasti puheaikaa vaalitenteissä? – Näin paljon hallitus jakoi medialle mieluisaa tukirahaa viime vuonna

PS-vaalivideo moittii ankarasti bensan hinnan kohoamista, energiajätti St1 vaatii videon poistamista televisiosta ja netistä

Uusimmat

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026