Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei halua parantaa työllisyysastetta kikkailulla, vaan oikean, tuottavan työn tekemisellä. Halla-aho nosti esille työelämän kannustinongelmat Iltalehden puheenjohtajatentissä. – Kyllä yritykset työllistävät, jos yrittäminen on kannattavaa. Myös ihmiset ottavat työtä vastaan, jos työn tekeminen on kannattavampaa kuin olla olematta töissä.

Valtion ensi vuoden budjetti on alijäämäinen lähes 11 miljardia, eli velkaantuminen jatkuu, osin koronakriisin vuoksi. Pääministeri Sanna Marin paljasti eilen huolettoman asenteensa velkaantumiseen, kun häneltä kysyttiin, paljonko Suomella voi olla velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), eli kuinka paljon Suomi voi velkaantua.

Marinin mukaan velan suhde BTK:hen ”ei ole oleellinen kysymys”. Marin sanoi, että hän ei halua keskittyä ensisijaisesti tarkastelemaan velkasuhdetta, vaan nyt on elvytyksen aika.

– Tuleva velkasuhde riippuu siitä, kuinka nopeasti Suomi pääsee kasvuun kiinni kun kasvu alkaa. Kaikkien toimien ja energian pitäisi keskittyä siihen, miten pääsemme kasvuun kiinni ja miten bkt tulevaisuudessa olisi Suomessa mahdollisimman korkea, Marin sanoi eilen Iltalehden järjestämässä puheenjohtajatentissä, jossa kohtasivat viiden suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat.

Talouskeskustelussa olisi jo päästävä koronan yli

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi ymmärtävänsä sen, että globaalissa poikkeustilanteessa kaikki kansantaloudet velkaantuvat.

Halla-ahon mukaan tällä hetkellä velkaantumista ei voi välttää, koska koronasta johtuen talouteen tulee vaurioita, jotka on jotenkin rahoitettava. Halla-aho totesi, että talouskeskustelussa olisi kuitenkin vähitellen jo päästävä koronan yli.

– On muistettava, että Suomen talous velkaantui ja oli rakenteellisesti alijäämäinen jo ennen koronaa. Todennäköisesti tilanne jatkuu samanlaisena, eli Suomi rahoittaa juoksevia menojaan velkarahalla, ja sehän ei ole kestävää.

Myös kokoomuksen Petteri Orpon mukaan velkaantuminen on paikallaan juuri nyt, jotta Suomi voidaan auttaa kriisin yli.

– Korona ei ole kenenkään vika. Meidän on pelastettava yrityksiä ja työpaikkoja ja huolehdittava palveluista.

Ohisalo tahtoo lisää työvoimaa ulkomailta

Valtio ja kunnat voivat saada verotuloja vain suomalaisen työn ja yrittämisen kautta. Marinin hallituksen aikana työttömyys on kuitenkin kasvanut hälyttävän nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli syyskuussa 47 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten. Yhteensä työttömiä oli 208 000. Vastaavasti työssä olevien määrä on laskussa.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo ei näytä juurikaan ajattelevan suomalaisia työttömiä, sillä hänellä on kiire haalia Suomeen lisää työvoimaa ulkomailta.

– Me tarvitsemme kansainvälisiä osaajia tähän maahan. Kyse on siitä, että yhteiskunnassa on oltava osaavia ihmisiä tekemässä töitä ja maksamassa veroja. Työperäistä maahanmuuttoa siis täytyy vahvistaa, Ohisalo väitti.

Halla-aho totesi, että Ohisalon opeilla maahan lähinnä muuttaa matalasti koulutettua väkeä polkemaan palkkoja ja nostamaan sosiaalitukea.

– Pääkaupunkiseudulla yli puolet toimeentuloasiakkaista on tällä hetkellä ulkomaalaisia ja tilanne pahenee kaiken aikaa, Halla-aho huomautti.

Marinin hallitusta on moitittu siitä, ettei se ole saanut aikaiseksi työllisyystoimia. Työllisiä tarvitaan Suomeen kipeästi. Silti Marinilla ei ollut eilenkään esittää mitään konkreettisia keinoja tai edes näkemyksiä siitä, miten suomalaisille löytyisi töitä.

– En minä voi pääministerinä ennakoida hallituksen (työllisyys) päätöksiä, niistä sitten neuvotellaan yhdessä. Me tulemme tekemään nämä päätökset vaiheittain, Marin esitti ja vetäytyi jälleen hallituksen yhteisten, tulevaisuuden päätösten taakse.

Halla-aho: Työttömien kepittäminen ei auta

Halla-aho muistutti, että pelkästään työllisyysasteen tarkasteleminen ei ole riittävää.

– Työllisyysasteen nosto kikkailulla, kuten palkkatuella ei ratkaise julkisen talouden rahoitusongelmia, sitä varten tarvitaan uutta, tuottavaa työtä, Halla-aho sanoi ja nosti esille työelämän kannustinongelmat

– Kyllä yritykset työllistävät, jos yrittäminen on kannattavaa. Toisaalta ihmiset ottavat työtä vastaan jos työn tekeminen on kannattavampaa kuin olla olematta töissä, Halla-aho muistutti.

Halla-aho on huolissaan asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksista tavalliselle kansalaiselle, jonka ostovoima on heikko. Halla-ahon mukaan ongelma on siinä, että ihmisille jää palkasta liian vähän käteen.

– Perussuomalaiset ovat vaatineet polttoaineveron madaltamista ja energian hinnan kohtuullistamista. Eivät ne ole mitään verohelpotuksia rikkaille, vaan kyse on yritysten edellytyksistä toimia ja toisaalta kyse on siitä mitä palkansaajalle jää käteen palkastaan.

Halla-aho ei kannata työttömyysturvan leikkauksia.

– Me emme voi lähteä poistamaan kannustinongelmaa kepittämällä työttömiä. Meidän pitää päinvastoin lisätä ihmisen käteen jäävien tulojen määrää. Maaseudulla tähän vaikuttavat konkreettisesti polttoaine- ja lämmityskustannukset. Kaupungeissa taas työssäkäyvän ihmisen asuminen on sietämättömän kallista.

Osaltaan tilanteeseen vaikuttaa Ohisalon kannattama työperäinen maahanmuutto. Se johtaa siihen, että matalasti koulutettua väkeä muuttaa maahan.

– Tämä nostaa osaltaan asumiskustannuksia ja tekee työn vastaanottamisesta matalapalkkasektoreille kannattamatonta, Halla-aho sanoi.

Halla-aho Ohisalon koronalisähankkeesta: Sosiaalipopulismia

Ohisalon mielestä oli ”käsittämätöntä”, että perussuomalaiset ei halunnut lähteä tukemaan perustoimeentulotuen koronalisää. Ohisalon mukaan kyseessä oli tuki ”niille ihmisille, joilla on kaikista vähiten rahaa käytettävissään tässä ajassa.”

Halla-aho totesi, että Ohisalon ”koronalisä” on halpaa sosiaalipopulismia.

– Koronalisähän ei millään tavalla tukenut ihmisiä, jotka olivat erityisesti kärsineet koronatilanteesta, vaan se koski ihmisiä, jotka olivat toimeentulotuen varassa jo ennen koronakriisiä. Ei heidän asemansa parane tämän koronakriisin jälkeenkään.

Ohisalon mukaan korona on aiheuttanut monelle pienituloiselle potentiaalisesti tilanteita, joissa tulot ovat pienentyneet.

– Ennen kaikkea tulot ovat pienentyneet ihmisillä, joiden työpaikka on kadonnut koronakriisin aikana, Halla-aho totesi.