Euroaluetta koettelee ennennäkemätön talouskriisi. Koronapandemia on syössyt Euroopan vakavaan taantumaan, joka kurittaa etenkin pahasti velkaantuneita euromaita.

– On huomattava, että kyseessä on kaksi eri asiaa: koronan vaikutukset jäsenmaiden talouteen sekä koronaa edeltänyt tilanne. Esimerkiksi Italian kohdalla velkaantuneisuus ei johdu koronakriisistä, vaan jo vuosia jatkuneesta holtittomasta taloudenpidosta ennen koronaa. Nyt nämä maat yrittävät saada paremmin asiansa hoitaneet maat maksumiehiksi koronakriisin varjolla, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Ei senttiäkään huonosti talouttaan hoitaneille

Italiassa talouskriisi on lisännyt myös EU- ja eurovastaisuutta, koska maa kokee jääneensä yksin taloudellisten ongelmiensa kanssa.

– Italia on yksi euroalueen suurimmista talouksista velkaantuneisuudestaan huolimatta. Maan irtautuminen yhteisvaluutasta saattaisi johtaa koko euroalueen hajoamiseen. Yhteisvaluutan lisäksi maiden maksunvälitysjärjestelmät ovat voimakkaasti integroituneita. Kysymys kuuluu, mitä tapahtuu, jos euroalue hajoaa ja euromaat ottaisivat omat valuuttansa uudestaan käyttöön. Onko Suomi varautunut tähän skenaarioon: onko meillä valmius ottaa käyttöön oma valuutta sekä hoitaa tilisiirrot ja korttimaksut? Antikainen kysyy.

Euroopan komissio yrittää pelastaa tilannetta esittelemällään 750 miljardin euron pelastuspaketilla, josta 500 miljardia euroa on suoraa tukea ja 250 miljardia euroa lainaa.

– On huomattava, että vaikka Italiassa valtio on köyhä, yksittäiset kansalaiset eivät ole köyhiä. Jos valtio ei pysty sopeuttamaan menojaan, se voi itse kerätä niihin lisää veroja. Sen sijaan Suomen ei kuulu toimia myös toisten jäsenmaiden sosiaalitoimistona. Meidän ei pidä antaa senttiäkään talouttaan huonosti hoitaneille maille! Tällä menolla suomalaiset ovat hallituksen hyväksymässä velkavankeudessa maksamassa eteläeurooppalaisten velkoja vielä sukupolvien ajan. Tällaista perintöä ei missään nimessä saa jättää jälkipolville, Antikainen vaatii.

Varajärjestelmä hoitamaan suomalaisten maksuliikennettä

Euroalueen voimakas integraatio näyttäytyy suomalaisten arjessa sekä yhteisvaluuttana että esimerkiksi maksunvälitysjärjestelmien kautta. Suomen Pankki lopetti maksuliikenteen käsittelyn eli clearingin marraskuussa 2013, minkä jälkeen siirryttiin euroalueen yhteiseen järjestelmään.

– Suomalaisten maksuliikenteen hoitava järjestelmä ei ole fyysisesti suomalaisten hallussa. Vakava häiriö maksunvälityksessä heijastuisi välittömästi miljoonien suomalaisten elämään ja halvaannuttaisi pahimmillaan elinkeinoelämän lähes täysin. Suomi tarvitsee ehdottomasti varajärjestelmän, jonka palvelinkeskukset sijaitsevat Suomen maaperällä. Käteisen käyttö vähenee vuosi vuodelta, eivätkä kortit ja tilisiirrot toimi ilman verkkoyhteyksiä. Laaja verkkohyökkäys voisi pahimmillaan pysäyttää kotimaisen maksuliikenteen täysin. Tarvitsemme Suomeen valmiuden selvitä kotimaan maksuliikenteestä tarvittaessa omin voimin, Antikainen painottaa.

Antikainen on jättänyt kirjalliset kysymykset koskien Suomen varautumista sekä euroalueen hajoamiseen että maksuliikenteen häiriöihin.

SUOMEN UUTISET