

PS ARKISTO
EKP imuroi kaiken Italian uuden nettovelan yhteiseen piikkiin – Vähämäki: Laittavat pohtimaan euroalueesta eroamista
Mitä eurohaluttomien italialaisten roikottaminen euroalueessa lopulta tulekaan maksamaan Suomelle? EKP on ostanut joka ainoan Italian emissioiman velkakirjan taseeseensa huhti- ja toukokuussa. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki uskoo EKP:n osto-ohjelmien paisuvan nykyisestä. Lähestulkoon kaikki ekonomistit uskovat samoin.
EKP on huhti- ja toukokuussa pistänyt lahjasäkit Italiaan. Keskuspankin pandemian osto-ohjelma (PEPP) ei perustu enää aiempien elvytysohjelmien tapaan jäsenmaiden maksaman pääoman mukaisessa suhteessa. EKP on ylittänyt reilulla kahdeksalla miljardilla italialaispaperien ostoja suhteutettuna aiempiin ostoihin.
– PEPP-ohjelmasta poistettiin maakohtaiset rajoitukset ja tulos on nähtävissä, Ville Vähämäki toteaa.
EKP shoppaili PEPP-ohjelmasta yli 34 miljardia euroa. Kaikki keskuspankin ostot huomioiden kahden kuukauden aikana ylsivät peräti yli 51 miljardin euron edestä. Näin laski italialaispankki UniCredit. Italia laski liikkeelle nettomääräisesti uusia velkakirjoja kyseisenä aikana 49 miljardilla eurolla.
EKP siis ostaa Italian velkakirjoja tiheämpään tahtiin kuin Italia ehtii velkaantua. Tämä on osapuilleen riittänyt pitämään Italian ja Saksan lainakorkojen eron ennallaan.
Roskaa tai priimaa – kaikki käy
PEPP-ohjelmassa ei välitetä luottoriskeistäkään. Roskalainaluokkaan kuuluvat Kreikan velkakirjat ovat niin ikään olleet ostoskorissa. Tätä ennen EKP on viimeksi uskaltanut ostaa Kreikan velkakirjoja vuonna 2012.
– EKP rikkoo omia sääntöjään muun muassa ostamalla liian alhaisella luottoluokituksella olevia Kreikan velkakirjoja, Vähämäki kertoo.
EKP osti 4,7 miljardilla eurolla Kreikan velkakirjoja.
Väliaikaisuus voi olla venyvä käsite
EKP on maininnut, että PEPP-ohjelma on väliaikainen ohjelma. Tähän väitteeseen on hyvin niukalti luottoa. Ostojen epäsuhta voi sekin jäädä pitkäaikaiseksi.
– PEPP-poikkeamien pitäisi olla väliaikaisia, mutta EKP joutuu kasvattamaan ohjelman kokoa huomattavasti. Ja voi olla, että poikkeamien väliaikaisuus on myös venyvä käsite, Vähämäki arvelee.
– On tulossa ilmeisen selväksi, että 750 miljardin euron PEPP-ohjelma on riittämätön, UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen kertoi talouslehti Financial Timesille.
EKP:n taseessa on noin 2 850 miljardin euron edestä arvopapereita. Target2-saatavia Suomelle on kertynyt 63 miljardia euroa.
– Tulee kasvamaan, Vähämäki toteaa napakasti.
– Jos järjestelmä toimii, niin Target2-riskit ovat vähäiset. Mutta järjestelmä voi muuttua epästabiiliksi. Sitten on kallista keittoa.
SURE-rahasta 20 miljardia Italialle
Italian pääministeri Giuseppe Conte kertoi, että Italiaan on saapumassa noin 20 miljardin edestä EU:n yhteisestä työttömyyskassa SURE:sta. Hän muisti mainita, että Euroopan investointipankin kautta on tulossa lisää rahaa.
Yhteisvastuullisia viritelmiä on toki useampikin. Nämä kaikki yhteenlaskettuna voi vain hämmästellä valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) luottoa Italian mahdollisuuksiin vastata omista veloistaan.
– Mutta se, että jokainen maa hoitaa itse oman talouspolitiikkansa ja on itse vastuussa myös omasta velastaan, jonka on sinne aikaansaanut, on keskeistä myös meille tulevaisuudessa, Kulmuni puhisi eduskunnalle 28.5.
Mikäli historiasta jotain on tarttunut hihaan niin se on: yhteisvastuu ei ole eurokriisin sytyttyä vähentynyt. Se on tehnyt jättimäisiä harppauksia yhteiseen velkavastuuseen.
– Laittavat pohtimaan euroalueesta eroamista, Vähämäki kuvaa alati kasvavien vastuiden seurauksia.
EKP kertonee torstaina PEPP-ohjelmansa lisäyksistä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EKP sähläämässä Euroopan deflaatioon – huono rahapolitiikka voi tuhota kokonaisia yhteiskuntia

EU:n elvytyspaketit eivät ota toimiakseen – zombeja tuetaan ja pienyrityksiä kampitetaan

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi joutumassa muiden maiden maksumieheksi

Italiaan muodostunut oranssiliivien liike – vaatii maan eroa eurosta sekä hallituksen eroa

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

Jopas on tykitystä – Vähämäki rökitti hallitusta rahan syytämisestä ”patonkimaihin”

EKP lisää pandemiaostojaan 600 miljardilla eurolla – epätasapainoinen osto-ohjelma jo 1 350 miljardia euroa

PS: Suomen julkisen talouden tila on järkyttävä – ”Velkaa on otettu hyvinä aikoina ja huonoina otetaan vielä enemmän”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.