EKP imuroi kaiken Italian uuden nettovelan yhteiseen piikkiin – Vähämäki: Laittavat pohtimaan euroalueesta eroamista

Mitä eurohaluttomien italialaisten roikottaminen euroalueessa lopulta tulekaan maksamaan Suomelle? EKP on ostanut joka ainoan Italian emissioiman velkakirjan taseeseensa huhti- ja toukokuussa. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki uskoo EKP:n osto-ohjelmien paisuvan nykyisestä. Lähestulkoon kaikki ekonomistit uskovat samoin.

EKP on huhti- ja toukokuussa pistänyt lahjasäkit Italiaan. Keskuspankin pandemian osto-ohjelma (PEPP) ei perustu enää aiempien elvytysohjelmien tapaan jäsenmaiden maksaman pääoman mukaisessa suhteessa. EKP on ylittänyt reilulla kahdeksalla miljardilla italialaispaperien ostoja suhteutettuna aiempiin ostoihin.

– PEPP-ohjelmasta poistettiin maakohtaiset rajoitukset ja tulos on nähtävissä, Ville Vähämäki toteaa.

EKP shoppaili PEPP-ohjelmasta yli 34 miljardia euroa. Kaikki keskuspankin ostot huomioiden kahden kuukauden aikana ylsivät peräti yli 51 miljardin euron edestä. Näin laski italialaispankki UniCredit. Italia laski liikkeelle nettomääräisesti uusia velkakirjoja kyseisenä aikana 49 miljardilla eurolla.

EKP siis ostaa Italian velkakirjoja tiheämpään tahtiin kuin Italia ehtii velkaantua. Tämä on osapuilleen riittänyt pitämään Italian ja Saksan lainakorkojen eron ennallaan.

Roskaa tai priimaa – kaikki käy

PEPP-ohjelmassa ei välitetä luottoriskeistäkään. Roskalainaluokkaan kuuluvat Kreikan velkakirjat ovat niin ikään olleet ostoskorissa. Tätä ennen EKP on viimeksi uskaltanut ostaa Kreikan velkakirjoja vuonna 2012.

– EKP rikkoo omia sääntöjään muun muassa ostamalla liian alhaisella luottoluokituksella olevia Kreikan velkakirjoja, Vähämäki kertoo.

EKP osti 4,7 miljardilla eurolla Kreikan velkakirjoja.

Väliaikaisuus voi olla venyvä käsite

EKP on maininnut, että PEPP-ohjelma on väliaikainen ohjelma. Tähän väitteeseen on hyvin niukalti luottoa. Ostojen epäsuhta voi sekin jäädä pitkäaikaiseksi.

– PEPP-poikkeamien pitäisi olla väliaikaisia, mutta EKP joutuu kasvattamaan ohjelman kokoa huomattavasti. Ja voi olla, että poikkeamien väliaikaisuus on myös venyvä käsite, Vähämäki arvelee.

– On tulossa ilmeisen selväksi, että 750 miljardin euron PEPP-ohjelma on riittämätön, UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen kertoi talouslehti Financial Timesille.

EKP:n taseessa on noin 2 850 miljardin euron edestä arvopapereita. Target2-saatavia Suomelle on kertynyt 63 miljardia euroa.

– Tulee kasvamaan, Vähämäki toteaa napakasti.

– Jos järjestelmä toimii, niin Target2-riskit ovat vähäiset. Mutta järjestelmä voi muuttua epästabiiliksi. Sitten on kallista keittoa.

SURE-rahasta 20 miljardia Italialle

Italian pääministeri Giuseppe Conte kertoi, että Italiaan on saapumassa noin 20 miljardin edestä EU:n yhteisestä työttömyyskassa SURE:sta. Hän muisti mainita, että Euroopan investointipankin kautta on tulossa lisää rahaa.

Yhteisvastuullisia viritelmiä on toki useampikin. Nämä kaikki yhteenlaskettuna voi vain hämmästellä valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) luottoa Italian mahdollisuuksiin vastata omista veloistaan.

– Mutta se, että jokainen maa hoitaa itse oman talouspolitiikkansa ja on itse vastuussa myös omasta velastaan, jonka on sinne aikaansaanut, on keskeistä myös meille tulevaisuudessa, Kulmuni puhisi eduskunnalle 28.5.

Mikäli historiasta jotain on tarttunut hihaan niin se on: yhteisvastuu ei ole eurokriisin sytyttyä vähentynyt. Se on tehnyt jättimäisiä harppauksia yhteiseen velkavastuuseen.

– Laittavat pohtimaan euroalueesta eroamista, Vähämäki kuvaa alati kasvavien vastuiden seurauksia.

EKP kertonee torstaina PEPP-ohjelmansa lisäyksistä.