LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii ruokakulttuurikasvatuksen aseman vahvistamista selkeästi osaksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmia sekä opettajankoulutusta.
Sara Seppäsen mukaan ruokakulttuuri on suomalaisen identiteetin, yhteisöllisyyden ja kulttuuriperinnön keskeinen osa, mutta sen pedagoginen asema on tällä hetkellä liian heikko ja hajautunut.
– Ruokakulttuuri on elävää kulttuuriperintöä, joka liittyy arjen taitoihin, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Sen merkitys koulussa ja varhaiskasvatuksessa on paljon suurempi kuin mitä nykyiset rakenteet tunnistavat, Seppänen sanoo.
Seppänen viittaa siihen, että kouluruokailun kehittämistä on tehty vuosikymmenten ajan, mutta keskeiset kipukohdat ovat pysyneet hämmästyttävän samankaltaisina.
– Riittämätön ruokailuaika, ruoan laatu ja syömisen toteutuminen sekä opettajien rooli ovat edelleen samoja haasteita kuin vuosikymmeniä sitten. Tämä kertoo siitä, että järjestelmä ei ole muuttunut riittävästi, Seppänen toteaa.
Hän korostaa, että pelkkä ohjeistus ja suositukset eivät riitä ilman rakenteellisia muutoksia.
Seppänen nostaa esiin, että ruokakasvatus ei ole yksinkertainen kokonaisuus eikä myöskään sivuseikka, vaan monimuotoinen ja osin jännitteinen pedagoginen kokonaisuus.
– Ruokakasvatus on systeeminen ja vaativa aihe, joka edellyttää ammatillista osaamista, moninäkökulmaista ajattelua ja kykyä reflektoida omaa ruokasuhdetta. Sitä ei voi jättää vähäiselle huomiolle, Seppänen sanoo.
Seppänen pitää erityisen ongelmallisena sitä, että ruokakasvatus painottuu yläkoulun kotitalouteen eikä ole riittävästi läsnä alakoulun opetuksessa.
– Kun kotitalous on pakollinen oppiaine vasta yläkoulussa, ruokakasvatuksen pohja jää alakoulussa liian heikoksi. Tämä näkyy sitten myös opettajankoulutuksessa, Seppänen toteaa.
Seppänen viittaa myös tutkimustietoon, jonka mukaan opettajankoulutus ei tällä hetkellä tunnista ruokakasvatusta tai kouluruokailua osana opettajan ammatillista toimintaa.
– On ongelmallista, että ruokakasvatus ei ole systemaattinen osa luokanopettaja- ja varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opettajat eivät saa yhtenäistä pohjaa aiheen käsittelyyn, Seppänen sanoo.
Hän nostaa esiin myös tutkimushavainnon, jonka mukaan opiskelijat kokevat ruokakasvatuksen jäävän koulutuksessa vähäiselle huomiolle ja sen käsittelyn perustuvan liikaa yksilölliseen kiinnostukseen.
– Tämä johtaa siihen, että osaaminen on epätasaista ja riippuu liiaksi opettajasta, Seppänen toteaa.
Seppänen painottaa, että ruokakasvatus alkaa jo varhaiskasvatuksessa ja sen merkitys on yhtä suuri kuin koulussa.
– Varhaiskasvatuksen ruokailulla ja ruokakasvatuksella on keskeinen rooli, mutta se jää helposti kouluruokailun varjoon. Tämä on ehdottomasti selkeä kehittämiskohta, Seppänen sanoo.
Seppäsen mukaan ruokakulttuurikasvatuksen vahvistaminen edellyttää ennen kaikkea rakenteellista muutosta opetussuunnitelmiin ja opettajankoulutukseen.
– Jos haluamme, että ruokakasvatus on tasalaatuista ja vaikuttavaa, sen on myös oltava mukana koulutusjärjestelmän ytimessä, Seppänen sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolestunut siitä, että jopa 40 prosenttia peruskoululaisista jättää kouluruoan syömättä. Tämä kertoo Strandmanin mukaan siitä, että kouluruokailussa on ongelmia, joihin tulee puuttua nopeasti. Lasten ravinto ei saa olla ideologinen kiistakapula eikä säästökohde.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen vaatii muutoksia kouluruokailuun. Nieminen osallistui Ruoka-akatemian järjestämään kouluruokaa käsittelevään paneelikeskusteluun, jossa nousi esiin huolestuttava kehitys: yhä useampi lapsi ja nuori jättää koululounaan syömättä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman moittii Helsingin kaupungin linjausta, jonka mukaan kaupunki aikoo tarjota jatkossa lihaa päiväkodeissa ja kouluissa vain kerran viikossa. Strandmanin mielestä päätös heikentää lasten ravitsemusta ja perustuu ideologiaan, ei tutkimukseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kertoo Facebookissa perussuomalaisten jättäneen Lahden kaupunginvaltuustossa yhdessä muiden allekirjoittajien kanssa aloitteen kouluruokailun kehittämiseksi. Aloitteessa vaaditaan oppilaille laadukasta, maukasta ja monipuolista perus- ja arkiruokaa, jossa on lihaa, kalaa, kanaa ja läheltä tulevia kasviksia – ilman ideologista tuputusta.
Ylen perjantaina julkaisema juttu turvaruoasta kertoo, että Jyväskylässä noin sata lasta saa päiväkotiin tai kouluun erikseen sovittuja "turvaruokia", kuten nakkeja, kalapuikkoja tai pelkkää pastaa. Perussuomalainen historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon lehtori Sari Anttila Turusta pitää ilmiötä vaarallisena suunnanmuutoksena, joka sysää vastuun lasten ruokailusta vanhemmilta kouluille.
Viikon suosituimmat
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
Lue lisää
Lue lisää
