Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perustuslakikaan ei turvaa palveluita kun rahat loppuvat – “Eläkepomo jättää maahanmuuton menoluokan mainitsematta”

Espoon valtuustossa väännettiin rasisminvastaisesta sitoumuksesta – Grönroos: ”Sitoumuksen mukaan suomalaisen rooli on edelleenkin olla syyllinen”

Sillanpää: Hoitajamitoituksen tulee aina vastata iäkkään palvelutarpeeseen – ”Tärkeintä on huolehtia siitä, että hyvinvointialueet noudattavat voimassa olevaa lakia”

Reijonen arvostelee Kemianteollisuuden ulostuloa jakeluvelvoitteesta: ”Emme voi tukahduttaa koko maata ilmastoideologian nimissä”

Ulkomaalaisten opiskelijoiden hakemusmäärät romahtaneet hallituksen ansiosta – Koponen: Opiskelijoiden laatu paranee ja leipäjonot lyhenevät

Seppänen vaatii: Suomen on asetettava turvallisuus etusijalle ratahankkeissa

Purra: Suomalaisilla ei ole syytä huoleen – julkisen talouden vaikea tilannekin on ratkaistavissa

Hallitus korjaa Marinin hallituksen epäreilun YEL-järjestelmän – Strandman iloitsee: Perussuomalaiset tuovat helpotusta pienyrittäjille

Junnila toppuuttelee ”sakset seis” -vaatimuksia pahenevassa taloustilanteessa: ”Ennemmin pitäisi siirtyä saksista raivaussahaan

SDP vaatii yhteisöveron alennuksen perumista – ideologiaa vai verotuloja?

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

PEPP

Kuusitoista liikemiestä ja akateemista on jättänyt Karlsruhessa Saksan perustuslakituomioistuimeen joukkokanteen EKP:n arvopaperiostoista niin sanotun pandemiaohjelman (PEPP) vuoksi. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-03-11/ecb-s-covid-rescue-program-attacked-in-suit-at-top-german-court">Bloomberg</a>.

Rahoitusalan professori Markus Kerber kertoo ohjelman olevan &#8221;törkeää hallitusten rahoittamista. Kerber on joukkokanteen vetäjä.
Kanne on suunnattu Saksan hallitukselle ja liittopäiville. Kanteen mukaan maan johdon olisi pitänyt vastustaa PEPP:iä.
1 850 miljardin ohjelma
EKP käynnisti PEPP:in noin vuosi sitten ja sen on tarkoitus jatkua vielä ainakin vuoden verran. Ohjelman koko on pökerryttävät 1 850 miljardia euroa.
Ohjelmassa EKP ostaa taseeseensa erilaisia arvopapereita, kuten yritysten ja euromaiden velkakirjoja, pitäkseen niiden hinnan keinotekoisen korkealla. Korkea hinta velkakirjoissa merkitsee alhaisempaa jälkimarkkinakorkoa. Se puolestaan ohjaa uusien lainojen korkotasoa.
EKP on kertonut, ettei se aio käyttää koko ohjelman kapasiteettia, jos sille ei ole tarvetta.
Epäsuhtainen ja löperö
Kerberin johtama joukko huomauttaa, että PEPP:iä aiemmin käynnistynyt osto-ohjelma todettiin Saksan perustuslain vastaiseksi. Tuolloin tuomarit vaativat ohjelmalle katon, riittävät luottoluokitukset ostetuille velkakirjoille ja EKP:n pääoma-avaimen suhteen tasapuolista ohjelmaa.
PEPP ei esimerkiksi täytä pääoma-avaimen ehtoa. Ehto tarkoittaa, että eri euromaiden velkakirjoja ostetaan samassa suhteessa kuin millä ne pääomittavat EKP:tä. Uudessa ohjelmassa näin ei käy, vaan EKP on ostanut ylipainolla esimerkiksi Italian velkaa.
Viime kesänä Saksan vaihtoehtopuolue <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-06-18/ecb-targeted-by-german-far-right-party-over-coronavirus-response">AfD jätti kanteen</a> Karslruheen käyttäen samoja argumentteja.
Tuomioistuimen päätös vienee vuosia, joten on oletettavaa pitää pandemiaa ja PEPP:iä jo päättyneenä tuomiota julistaessa.

Joukkokanne Saksan perustuslakituomioistuimeen EKP:n pandemian arvopaperiostoista

Euroopan keskuspankin viime viikolla ilmoittama päätös lisätä arvopaperiostoja pandemiaohjelmassaan (PEPP) 500 miljardilla eurolla oli etukäteen odotettu markkinoilla. EKP ilmoitti, ettei se käytä välttämättä ohjelmaa täydessä mitassaan. Tämä johtuu pankin sisällä kasvavasta vastustuksesta.

PEPP-ostojen lisäys merkitsee sitä, että euromaiden ensi vuoden lainatarpeista valtaosa siirtyy EKP:n holviin. Vain vajaa kolmannes jää sijoittajille. Espanjan kymmenen vuoden lainakorot valahtivat alle nollan prosentin. Se merkitsee sijoittajalle varmaa tappiota, mikäli velkakirja pysyy sijoittajan salkussa eräpäivään asti.
Merkittävistä euromaista Italian ja Kreikan 10-vuotisissa lainoissa on vielä positiivinen korkotaso. Maltan ja Kyproksen vastaavat korot ovat niin ikään hieman nollan yläpuolella.
Osto-ohjelman kasvattaminen jatkaa samalla <a href="https://www.politico.eu/article/1545551/">kriisiajan rahapoliittisella linjalla</a>. Euroalue on ollut käytännössä 12 viimeistä vuotta kriisitilassa, mikäli asiaa punnitsee EKP:n rahapolitiikan mukaan.
Korkomanipulointia
EKP ei myönnä tavoittelevansa lainakoroille tiukkaa ohjausta. Sijoittajapiirit uskovat, että EKP tosiasiallisesti tavoittelee juuri alhaisia lainakorkoja.
– EKP ei halua sanoa ääneen tavoittelevansa ohjausta korkotasoille ja -eroille, BNP Paribas&#8217;n makrotalousosaston tutkimusjohtaja Richard Barwell kertoi <a href="https://www.ft.com/content/b69d136f-8dd9-4acb-ae43-5b150478bcb3">Financial Timesille</a>.
– Keskuspankin ammukset ovat käytännössä loppuneet. EKP:n tulee turvautua hyvään onneen ja euromaiden hyvään talouspolitiikkaan vauhdittaakseen kysyntää, vaikkakin EKP voi pumpata arvopaperien hintoja.
EKP:n sisällä korkotason manipulointi herättää närää. <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-policy-lagarde/ecbs-lagarde-bags-hard-won-deal-but-battle-with-hawks-has-only-begun-idUKKBN28L0W2">Reutersin</a> mukaan keskuspankin lähde kertoi tasaisten korkojen olevan huonoa taloudelle. Lähde toivoo markkinatalouden mukaista lainakorkojen hinnoittelua.
EKP jatkaa myös epäsuoraa pankkitukea lainaamalla pankeille rahaa miinus yhden prosentin korolla, kunhan pankit eivät supista lainakantaansa.

EKP senkuin lisää arvopaperiostojaan – pankin sisällä vastustus ostoille kasvaa

EKP päätti torstaina paisuttaa pandemian vuoksi pystytettyä yhteisvastuullisia PEPP-arvopaperiostoja 600 miljardilla eurolla. Näitä ostoja on kohdistettu erityisesti Italiaan ja jopa roskalainaluokkaiseen Kreikkaan. Kaiken lisäksi EKP painottaa aiempaa enemmän yritystodistusten ostoja euromaiden velkakirjojen sijaan.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi tiedotustilaisuudessa euroalueen talouden kokevan ennennäkemättömän pudotuksen. Kulutuskysyntä sekä investoinnit ovat vajonneet merkittävästi, mikä on pudottanut euroalueen inflaatiolukuja kauas EKP:n tavoitteesta.
EKP:n kokonaisostot kaikkien arvopaperien osto-ohjelmien summana on ylittämässä tätä nykyä leuat loksauttavat 1 700 miljardia euroa tämän vuoden aikana.
Vauhti kiihtyy
EKP aloitti PEPP-ostonsa aivan maaliskuun loppupuolella. Kahden kuukauden aikana shoppailuvimman vuoksi EKP:n ostoskoriin ehti kertyä yli 230 miljardin euron edestä arvopapereita. Tasaisen vauhdin taulukolla aiemman 750 miljardin PEPP-ohjelma olisi tullut tiensä päähän jo lokakuussa.
EKP aikoo jatkaa netto-ostoja ainakin ensi vuoden kesäkuulle asti. Lagarde mainitsi, että ohjelma on pidennyksestään huolimatta ajateltu väliaikaiseksi rahoitustueksi. EKP:n tase ei tule kutistumaan PEPP:n osalta ainakaan ennen vuoden 2022 kesäkuuta.
Markkinat olisivat halunneet lisää rahaa
Heti EKP:n tiedotustilaisuuden alettua arvopaperien arvot nousivat. Markkinoiden sulateltua hetken aikaa uuden ohjelman tehoa eurooppalaisosakkeet lähtivät kuitenkin laskuun.
Euroalueen ongelmamaiden velkakirjojen hinnat lähtivät kuitenkin jyrkkään nousuun. EKP:n ostot tietävät siis sitä, että yhteiseen taseeseen siirtyy arvopapereita entistä kalliimmalla hinnalla.

EKP lisää pandemiaostojaan 600 miljardilla eurolla – epätasapainoinen osto-ohjelma jo 1 350 miljardia euroa

Mitä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/italiaan-muodostunut-oranssiliivien-liike-vaatii-maan-eroa-eurosta-seka-hallituksen-eroa/">eurohaluttomien italialaisten</a> roikottaminen euroalueessa lopulta tulekaan maksamaan Suomelle? EKP on ostanut <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-qe-italy/ecb-scoops-up-all-of-italys-new-debt-just-to-keep-spread-stable-idUKKBN2391Z7">joka ainoan</a> Italian emissioiman velkakirjan taseeseensa huhti- ja toukokuussa. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki uskoo EKP:n osto-ohjelmien paisuvan nykyisestä. Lähestulkoon kaikki ekonomistit uskovat samoin.

EKP on huhti- ja toukokuussa pistänyt lahjasäkit Italiaan. Keskuspankin pandemian osto-ohjelma (PEPP) ei perustu enää aiempien elvytysohjelmien tapaan jäsenmaiden maksaman pääoman mukaisessa suhteessa. EKP on ylittänyt reilulla kahdeksalla miljardilla italialaispaperien ostoja suhteutettuna aiempiin ostoihin.
&#8211; PEPP-ohjelmasta poistettiin maakohtaiset rajoitukset ja tulos on nähtävissä, Ville Vähämäki toteaa.
EKP shoppaili PEPP-ohjelmasta yli 34 miljardia euroa. Kaikki keskuspankin ostot huomioiden kahden kuukauden aikana ylsivät peräti yli 51 miljardin euron edestä. Näin laski italialaispankki UniCredit. Italia laski liikkeelle nettomääräisesti uusia velkakirjoja kyseisenä aikana 49 miljardilla eurolla.
EKP siis ostaa Italian velkakirjoja tiheämpään tahtiin kuin Italia ehtii velkaantua. Tämä on osapuilleen riittänyt pitämään Italian ja Saksan lainakorkojen eron ennallaan.
Roskaa tai priimaa – kaikki käy
PEPP-ohjelmassa ei välitetä luottoriskeistäkään. Roskalainaluokkaan kuuluvat Kreikan velkakirjat ovat niin ikään olleet ostoskorissa. Tätä ennen EKP on viimeksi uskaltanut ostaa Kreikan velkakirjoja vuonna 2012.
&#8211; EKP rikkoo omia sääntöjään muun muassa ostamalla liian alhaisella luottoluokituksella olevia Kreikan velkakirjoja, Vähämäki kertoo.
EKP osti 4,7 miljardilla eurolla Kreikan velkakirjoja.
Väliaikaisuus voi olla venyvä käsite
EKP on maininnut, että PEPP-ohjelma on väliaikainen ohjelma. Tähän väitteeseen on hyvin niukalti luottoa. Ostojen epäsuhta voi sekin jäädä pitkäaikaiseksi.
&#8211; PEPP-poikkeamien pitäisi olla väliaikaisia, mutta EKP joutuu kasvattamaan ohjelman kokoa huomattavasti. Ja voi olla, että poikkeamien väliaikaisuus on myös venyvä käsite, Vähämäki arvelee.
&#8211; On tulossa ilmeisen selväksi, että 750 miljardin euron PEPP-ohjelma on riittämätön, UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen kertoi talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/3cf499f7-9c17-46c6-bedd-8893f2d56cf7">Financial Timesille</a>.
EKP:n taseessa on noin 2 850 miljardin euron edestä arvopapereita. Target2-saatavia Suomelle on kertynyt 63 miljardia euroa.
&#8211; Tulee kasvamaan, Vähämäki toteaa napakasti.
&#8211; Jos järjestelmä toimii, niin Target2-riskit ovat vähäiset. Mutta järjestelmä voi muuttua epästabiiliksi. Sitten on kallista keittoa.
SURE-rahasta 20 miljardia Italialle
Italian pääministeri Giuseppe Conte kertoi, että Italiaan on saapumassa noin 20 miljardin edestä <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-italy-eu/italy-will-receive-20-billion-euros-from-eu-job-insurance-plan-pm-idUKKBN23A2OI">EU:n yhteisestä työttömyyskassa</a> SURE:sta. Hän muisti mainita, että Euroopan investointipankin kautta on tulossa lisää rahaa.
Yhteisvastuullisia viritelmiä on toki useampikin. Nämä kaikki yhteenlaskettuna voi vain hämmästellä valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) luottoa Italian mahdollisuuksiin vastata omista veloistaan.
&#8211; Mutta se, että jokainen maa hoitaa itse oman talouspolitiikkansa ja on itse vastuussa myös omasta velastaan, jonka on sinne aikaansaanut, on keskeistä myös meille tulevaisuudessa, Kulmuni <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_82+2020.pdf">puhisi</a> eduskunnalle 28.5.
Mikäli historiasta jotain on tarttunut hihaan niin se on: yhteisvastuu ei ole eurokriisin sytyttyä vähentynyt. Se on tehnyt jättimäisiä harppauksia yhteiseen velkavastuuseen.
&#8211; Laittavat pohtimaan euroalueesta eroamista, Vähämäki kuvaa alati kasvavien vastuiden seurauksia.
EKP kertonee torstaina PEPP-ohjelmansa lisäyksistä.

EKP imuroi kaiken Italian uuden nettovelan yhteiseen piikkiin – Vähämäki: Laittavat pohtimaan euroalueesta eroamista