Euroopan keskuspankin viime viikolla ilmoittama päätös lisätä arvopaperiostoja pandemiaohjelmassaan (PEPP) 500 miljardilla eurolla oli etukäteen odotettu markkinoilla. EKP ilmoitti, ettei se käytä välttämättä ohjelmaa täydessä mitassaan. Tämä johtuu pankin sisällä kasvavasta vastustuksesta.
PEPP-ostojen lisäys merkitsee sitä, että euromaiden ensi vuoden lainatarpeista valtaosa siirtyy EKP:n holviin. Vain vajaa kolmannes jää sijoittajille. Espanjan kymmenen vuoden lainakorot valahtivat alle nollan prosentin. Se merkitsee sijoittajalle varmaa tappiota, mikäli velkakirja pysyy sijoittajan salkussa eräpäivään asti.
Merkittävistä euromaista Italian ja Kreikan 10-vuotisissa lainoissa on vielä positiivinen korkotaso. Maltan ja Kyproksen vastaavat korot ovat niin ikään hieman nollan yläpuolella.
Osto-ohjelman kasvattaminen jatkaa samalla kriisiajan rahapoliittisella linjalla. Euroalue on ollut käytännössä 12 viimeistä vuotta kriisitilassa, mikäli asiaa punnitsee EKP:n rahapolitiikan mukaan.
Korkomanipulointia
EKP ei myönnä tavoittelevansa lainakoroille tiukkaa ohjausta. Sijoittajapiirit uskovat, että EKP tosiasiallisesti tavoittelee juuri alhaisia lainakorkoja.
– EKP ei halua sanoa ääneen tavoittelevansa ohjausta korkotasoille ja -eroille, BNP Paribas’n makrotalousosaston tutkimusjohtaja Richard Barwell kertoi Financial Timesille.
– Keskuspankin ammukset ovat käytännössä loppuneet. EKP:n tulee turvautua hyvään onneen ja euromaiden hyvään talouspolitiikkaan vauhdittaakseen kysyntää, vaikkakin EKP voi pumpata arvopaperien hintoja.
EKP:n sisällä korkotason manipulointi herättää närää. Reutersin mukaan keskuspankin lähde kertoi tasaisten korkojen olevan huonoa taloudelle. Lähde toivoo markkinatalouden mukaista lainakorkojen hinnoittelua.
EKP jatkaa myös epäsuoraa pankkitukea lainaamalla pankeille rahaa miinus yhden prosentin korolla, kunhan pankit eivät supista lainakantaansa.
Henri Alakylä