EU:n elvytyspaketit eivät ota toimiakseen – zombeja tuetaan ja pienyrityksiä kampitetaan

EU:n elvytyspaketit eivät ole toimineet ennenkään, eikä uusi koronapaketti todennäköisesti tule olemaan poikkeus tästä säännöstä. Taloutieteen tohtori arvostelee EU:ta väärien alojen tukemisesta ja uusien innovaatioiden ja pienyritysten laiminlyömisestä.

Euroopan komission julkistama 750 miljardin euron ”koronapaketti” on otettu sijoituspiireissä vastaan riemulla. Mutta kun tarkastellaan aiempien elvytyspakettien tuloksia, liikaan optimismiin ei ole aihetta, kirjoittaa taloustieteen tohtori, sijoitusmeklari Daniel Lacalle blogissaan.

Aiemmatkaan elvytyspaketit eivät ole toimineet

Vuonna 2009 Euroopan unioni käynnisti kunnianhimoisen kasvu- ja työllisyysprojektin, jonka oli tarkoitus kasvattaa bruttokansantuotetta 1,5 prosentilla ja luoda miljoonia uusia työpaikkoja. EU:n oli tarkoitus nousta lamasta Yhdysvaltoja vahvempana keynesiläisen julkisen sektorin elvytyksen ansiosta. Tulokset olivat kuitenkin päinvastaiset: 4,5 miljoonaa työpaikkaa menetettiin, vaje lähes kaksinkertaistui ja talous meni stagnaatioon. Veronkorotukset ja yksityisen yrittämisen esteet hidastivat talouden elpymistä. Tämä kaikki sen jälkeen, kun Euroopan keskuspankin tase oli jo kaksinkertaistunut vuosien 2001 ja 2008 välillä, Lacalle kirjoittaa.

Vuoden 2008 talouskriisissä Euroopan keskuspankki tuki taloutta kahdella suurella velkakirjojen takaisinosto-ohjelmalla ja alentamalla ohjauskorkoaan 4,25 prosentista yhteen prosenttiin. Vuoden 2011 lopussa EKP oli suurin Espanjan valtion velkakirjojen omistaja. Koko tämän ajan EKP:n tase bruttokansantuotteeseen nähden oli suurempi kuin Yhdysvaltain keskuspankin. Toukokuussa EKP:n tase oli 44 prosenttia BTK:stä kun Yhdysvaltain keskuspankilla se oli 30 prosenttia. Mutta kaiken tämän velkaelvytyksen vaikutus talouden, tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun on ollut todellinen pettymys, taloustieteen tohtori Daniel Lacalle kirjoittaa.

”Vihreä talous” tarkoittaa veronkorotuksia

Toinen esimerkki surkeista tuloksista oli niin kutsuttu Junckerin suunnitelma, joka piti sisällään 360 miljardin euron investoinnit, jotka valuivat enimmäkseen hukkaan tuottamatta talouskasvua. Päinvastoin, tuottavuuden kasvu pysähtyi ja teollisuustuotanto putosi joulukuussa 2019 alhaisimmalle tasolle vuosiin.

Taloustieteen tohtori Lacalle kehottaa suhtautumaan varovaisuudella myös ”vihreään talouteen”. Veronkorotukset ja protektionistinen rajavero ovat keskeinen osa EU:n ”vihreää” taloussuunnitelmaa. Tämä rajoittaa talouselvytyksen toimivuutta ja lisää kauppasotien riskiä. Vihreät ilmastoverot ovat jo nyt nostaneet kotitalouksien sähkölaskuja EU:ssa.

Tuottamattomia zombiyrityksiä tuetaan

Lacallen mukaan EU:n elvytyspakettien suurin ongelma on se, että ne toteutetaan keskusjohtoisesti, poliittisten päätösten perusteella. Koska tukipaketit perustuvat poliittisiin suunnitelmiin, niiden tulokset ovat heikot. Usein tukipaketit kohdistuvat sellaisille sektoreille, joilla on jo ylikapasiteettia.

Tuet saattavat myös luoda vääriä kysyntäsignaaleja, jotka johtavat käyttöpääomaongelmiin ja zombiyritysten määrän lisääntymiseen. Zombiyrityksellä tarkoitetaan pahasti velkaantunutta yritystä, joka muuttuvien ja kiinteiden kulujen jälkeen pystyy korkeintaan maksamaan velkojensa korot, mutta ei lyhentämään velkojaan. Tällaisten yritysten määrä on EU:ssa räjähtänyt elvytyspakettien jälkeen.

Pienyritykset ja innovaatiot kuolevat

Suuri ongelma on se, että vääriä aloja elvytetään samalla kun tuhannet pienyritykset kuolevat luoton puutteessa, koska niillä ei ole poliittista vaikutusvaltaa. Lacallen mukaan euroalue tuhoaa innovatiivisia yrityksiä tai vähintäänkin estää niiden kasvua, sillä säädöksissä painotetaan pankkien kautta tulevaa rahoitusta. Apple tai Netflix eivät olisi voineet kasvaa pankkilainojen varassa, Lacalle huomauttaa.

Sijoittajan näkökulmasta Lacalle on sitä mieltä, että EU rankaisee menestyviä yrityksiä korkealla verotuksella samalla kun tukee matalan tuottavuuden aloja. Poliittista vaikutusvaltaa omaavia aloja tuetaan ja korkean tuottavuuden aloja rangaistaan, mikä pelottaa monet kasvuyritykset pois.

Koronapaketti on samaa vanhaa – mutta paljon suurempi

Vastikään julkistettu EU:n 750 miljardin euron koronapaketti on Lacallen mielestä samaa vanhaa elvytystä, mutta paljon suuremmassa paketissa. Hän ei odota sen toimivan yhtään paremmin kuin aiemmatkaan tukipaketit. Vaikka vihreästä taloudesta puhutaan paljon, suurin osa tuesta menee alumiini-, teräs-, auto- ja lentokoneteollisuudella ja jalostamoille. Samalla säästöihin ja sijoituksiin kohdistuvat veronkorotukset kampittavat startup-yrityksiä ja vähentävät tuotekehitysinvestointeja.

EU:n ongelmana ei koskaan ole ollut elvytyksen puute vaan pikemminkin sen liiallisuus. Koronakriisi vaatisi Lacallen mielestä vahvaa kannustusta uusille innovaatioille ja tuottaville yrityksille. Sen sijaan EU keskittyy vanhojen, riutuvien yritysten pelastamiseen.