

PS ARKISTO
Hajoaako euro? – Purra: Yhteisvastuut kannustavat vastuuttomuuteen
Eduskunta keskusteli tänään hallituksen lisätalousarviosta. Suurimman huomion sai ravintoloille annettava 123 miljoonan euron tuki, vaikka esityksessä oli paljon suurempiakin menoeriä. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra nosti puheenvuorossaan esille yli 800 miljoonan euron valtiontakaukset EU- ja euroalueelle.
– Tällaiset tukipaketit ovat täysin loppumaton suo eivätkä meille sälytettävät vastuut ole loppumassa, päinvastoin ne kiihtyvät.
Riikka Purran mukaan finanssikriisin jälkeinen epäluottamus ei vielä ehtinyt korjaantua, kun uusi kriisi iski unioniin.
– Jakolinjat ovat lähes samat kuin ennenkin.
Korona ei ole etelän talousongelmien syy
Purran mukaan EU:n ja euron puolustajat väittävät, että sisämarkkinat ja euro ovat itsessään julkishyödykkeitä, ja niistä täytyy olla valmis maksamaan, miljardeja.
– Meidän täytyisi siis olla valmiit maksamaan Italian ja muiden etelän maiden velkoja, huonoa ja holtitonta ja populistista taloudenpitoa, veronkiertoa ja yleistä lyhytjänteistä hedonismia, Purra sanoo.
– Korona vain vahvistaa näitä. Se ei missään nimessä ole niiden syy. Italia velkaantuu ja kiertää veroja, oli korona tai ei, Purra toteaa.
Purran mukaan yhteisvastuiden lisääminen kannustaa jäsenmaita velkaantumaan entisestään muiden kustannuksella.
Ei lisää yhteisvastuita eikä tulonsiirtoja
– Järjestelmä itsessään kannustaa vastuuttomuuteen ja piittaamattomuuteen. Käsillä oleva kriisi olisi hyvä hetki uudistaa euroyhteiskuntien järjestelmää, näitä valtavia valuvikoja, ja rikkoa tabu, joka liittyy velkaan, Purra esittää.
– Perussuomalaiset ei voi tukea vastuiden kasvattamista eikä reaalitaloudellisia tulonsiirtoja. On välttämätöntä kohdata tosiasiat ja ymmärtää eurojärjestelmän valtavat ongelmat viimeistään nyt ja antaa Italian ajautua velkajärjestelyyn ja lopulta eroon euroalueesta.
Ekonomisti: Eurojärjestelmä hajoaa
Ekonomisti Tuomas Malisen mukaan euron alttarille on uhrattu suuri osa euroalueen väestöstä. Malinen sanoo, että järjestelmä todennäköisesti hajoaa.
– Malinen on sanonut, että jos joku maa lähtee eurosta, Suomen pitää olla heti seuraava. Todennäköisin ensimmäinen lähtijä on Italia. Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa ainoastaan perussuomalaiset edes puhuvat asiasta.
Purran mukaan tällä hetkellä Suomi seuraa kaikessa Saksaa, vaikka se ei ehkä ole järkevää.
– Saksa hyötyy eurosta ja sille Välimeren maat ovat merkittäviä vientikohteita. Suomi ei hyödy eurosta ja meille Välimeren alueen merkitys on mitätön, Purra vertaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronakriisi velat yhteisvastuut ero Tuomas Malinen Riikka Purra Saksa perussuomalaiset Italia Eurokriisi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puisto varoittaa kasvavista EU-takausvastuista: ”Suomi jäämässä suurempien valtioiden heittopussiksi”

Nyt puskee yhteisvastuullisia takaushimmeleitä oikealta ja vasemmalta – Vähämäki torppaisi ongelmalliset yhteisvastuumekanismit

Saksa liittymässä EU:n kurittomien kakaroiden listalle Unkarin ja Puolan seuraksi – komission saksalainen puheenjohtaja tiukkana kotimaalleen

Taloustieteen emeritusprofessori Virén: Koronakriisin jälkeen sopeutus vain menoleikkauksin

Koskela vaatii keskustelua euron tulevaisuudesta: ”Eurokokeilu on tullut meille jo ennen koronaakin kalliiksi”

Europarlamentaarikko Huhtasaari: “Maailmanhistoriassa mikään valuuttaunioni ole pidemmän päälle pysynyt pystyssä ilman liittovaltiota”

Hakkarainen Euroopparadiossa: Maamme tulevista koronavastuista päätetään EU:ssa pian – “Onko tämä oikeudenmukaista – onko Suomi päättävissä pöydissä vai niiden alla?”

Purra: Suomen ei pidä millään ehdoilla lähteä mukaan EU-elpymisrahastoon – ”Miljardien pommi lisää menopuolelle”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.