Koronabondien idea saattaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, mutta tämän yhteisvastuun lippulaivan takana hiipii varsinainen armada muita yhteisvastuullisia tukielementtejä. Eurooppaan on kaavaillussa EKP:n satojen miljardien eurojen tukiohjelmien lisäksi yhteistä työttömyysturvaa sekä yritystukea Euroopan investointipankki EIP:n kautta.

Suomen takausvastuut voivat kasvaa jopa noin 800 miljoonalla eurolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki tyrmää nämä valtioneuvoston kannattamat ajatukset.

Vähämäen mielestä Suomen tulisi olla hyväksymättä eurooppalaista työttömyysturvamekanismi SURE:a sekä EIP:n yritystukimekanismia. Hän pitää tukimekanismeja epätasapuolisina. SURE-takauksien turvaamia luottoja ei jokaisen jäsenmaan kannata edes nostaa, vaikka mekanismi onkin muodollisesti jokaisen jäsenmaan käytettävissä.

SURE-mekanismi lisää myös sitä käyttävien maiden velkataakkaa. SURE-velan takaajat eivät voi tietää takauksiensa riskiä tulevaisuudessa.

EIP:n osalta Covid-19-tukirahoituksen jakoperusteet eivät ole selkeät. Vähämäki arvelee tukirahojen virtaavan vain muutaman EU-jäsenmaan yrityksille.

Tilapäisestä tuesta helposti pysyvää

Valtioneuvoston mielestä Covid-19 -takuurahaston tulisi olla väliaikainen. Sen päättäminen vaatisi kuitenkin kaikkien jäsenmaiden yksimielisen päätöksen. Tämä tarkoittaa sitä, että hyväksyttyään rahoitustuen lopetuspäätös ei enää olisi Suomen käsissä.

– On epätodennäköistä, että lakkauttamisesta syntyisi näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa yksimielistä päätöstä. Onkin siis todennäköistä, että takuurahasto jää aiempien eurokriisiorganisaatioiden tapaan pysyväksi, ja myöhemmin rahaston mandaattia yritetään kasvattaa, Vähämäki perustelee.

Vähämäen mielestä EIP voi sortua tukiohjelman myötä poliittiseksi toimijaksi ja sen maine tahriintuisi. Tämän myötä EIP voisi joutua eri jäsenmaiden eturistiriitojen välikäteen.

HENRI MYLLYNIEMI