

Yle
SDP:ltä varovaista nyökkäilyä valtavalle EU-elpymisrahastolle – Halla-aho: ”Moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus, nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle”
Saksan ja Ranskan johtajat esittivät maanantaina valtavaa 500 miljardin elpymisrahastoa, josta EU jakaisi avustuksia koronan heikentämille EU-maille. Ehdotus on hyvin poikkeuksellinen, sillä kyse ei ole enää lainasta vaan avustuksista, joita ei tarvitsisi maksaa takaisin. Suomen linjana on aikaisemmin ollut tällaisten ehdotusten torjuminen, mutta hallitus lähettää ristiriitaisia signaaleja.
Kun rahastoehdotus tuli julkisuuteen, kommentoi sitä ensimmäisten joukossa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sdp.). Hänen mukaansa Suomen kanta elpymisrahastoon on ”rakentava ja avoin”. Kanta on hyvin eri sävyinen kuin Suomen ehdottoman kielteinen kanta aiempina vuosina.
Aiheesta keskusteltiin keskiviikon A-studiossa.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) piti Tuppuraisen lausuntoa kummallisena.
– Käytännössä kaikki muut pienet nettomaksajamaat – Itävalta, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi ovat sanoneet enemmän tai vähemmän jyrkän ”ei”:n näille suunnitelmille. Suomi sen sijaan suhtautuu näihin melko positiivisesti, Halla-aho kommentoi ja jatkoi:
– Tällaisilla tulonsiirto- ja yhteisvastuujärjestelmillä on moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus sekä siellä rahan saajapäässä että maksajapäässä. Saajapäässä ei tukien antaminen ei luo kannustetta tervehdyttää rakenteita – tästä Etelä-Euroopan jäsenmaat kärsivät. Tätä laskuahan me olemme maksaneet Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta nyt vuosikausia.
Halla-ahon mukaan elpymisrahasto nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle.
Ohjelmaa juontanut Katri Makkonen totesi, että myös Saksa on aikaisemmin ollut tässä asiassa hyvin tiukka, mutta että maan linja on nyt muuttumassa. Hän kysyi, eikö tämä kerro siitä, että nyt tarvitaan poikkeuksellisia keinoja. Halla-aho vastasi:
– Saksan tiukka linja on jossain määrin retoriikkaa. Se ei niinkään liity Saksan kansallisen edun puolustamiseen vaan pikemminkin halutaan muun Euroopan omaksuvan saksalaisen taloudenpitokulttuurin, mitä ei selvästikään ole tapahtumassa. Täytyy muistaa se, että Saksalla on hyvin paljon saatavia kriisimaista. Saksalla on erittäin voimakas oma intressi.
Kokoomuskansanedustaja Antti Häkkänen jatkoi:
– Saksa on jäämässä suurista maista nyt yksin tämän vastuullisen talouslinjan edustajana. Ongelma on se, että kun Suomi on perinteisesti ollut pohjoismaiden, Hollannin ja Itävallan kanssa Saksan mukana samassa porukassa ja tukenut kohtuullisen vastuullista taloudenhoitoa, kilpailukyvyn rakentamista maiden omavastuisuutta asioiden hoidosta. Nyt Suomen hallitus on lähtenyt ulos näistä ryhmistä.
Häkkänen pohti, onko Suomen hallituksella jonkinlainen piilossa oleva EU-linja. Jos tällainen on, se pitäisi keskustella yhdessä läpi, jotta saataisiin selko siitä, missä porukassa Suomi seisoo.
Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmyri Antti Kurvinen ei ollut havainnut samoja huolia. Hän vastasi:
– Häkkäsellä on jotain päiväunien painajaisia. Ennen tänne tuloa varmistin vielä valtionvarainministeri Katri Kulmunilta (kesk.), että Suomi tekee erittäin vahvaa yhteistyötä Saksan ja niin sanottujen hansamaiden, Baltian maiden ja ja pohjoismaiden kanssa. Hallituksen mielestä Suomi on uudistuslinjalla, kasvun linjalla. Jos näitä tukipaketteja pyöritellään EMV:n kautta, näitä SURE:ja, niin on selvää, että niiden ehdoksi pitää asettaa uudistusten toteuttaminen. Näitä tarvitaan Suomessakin, esim, soteuudistus ja paikallinen sopiminen.
Myös kansanedustaja Johannes Koskinen (sdp.) kommentoi asiaa:
– Vuosi sitten keskusteltiin, että EU tarvitsee lisärahoitusta ilmastopolitiikkaan, kasvupolitiikkaan, 5G-politiikkaan jne. Nyt paketti kääntää katseet – rahoitusta käytettäisiinkin pääsääntöisesti koronakustannuksiin. Sehän on virheellistä. Periaatteessa koronastakin päävastuu on jokaisella maalla, ja niillä on mahdollisuus ottaa velkaa kriisinhoitoon.
– Miksi tämä asia on niin auki? On mahdollista, että asiaan tulee muutoksia – enemmän lainapainotteisuutta.
Koskinen petasi omassa puheenvuorossaan monimutkaista ajatusta siitä, että kriisimaat maksaisivat elpymisrahastosta saamaansa tukia tulevilla koheesiorahastosaatavilla.
– Jos rahaston käyttötarkoitusta muutetaan kohti sitä, että parannetaan tulevan kasvun edellytyksiä koko Euroopassa, ja kohdistuu enemmän uusille alueille, ilmastopolitiikkaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on mahdollista, että nopeasti annettavista tuista sitä saava maa maksaisi tulevilla koheesiorahasto- tai muilla satavilla. Tämä tasaisi monivuotisen kauden.
Juontaja kysyi vierailta, pitäisikö EU:n olla solidaarinen ja näyttää yhtenäiseltä.
Halla-aho vastasi:
– EU on integraatiokierteessä. Erilaiset integraatioprojektit, joista epäonnistunein on varmaankin yhteisvaluutta euro, synnyttävät kriisejä tai annakin mahdollistavat kriisejä, joiden ratkaisemiseksi tarjotaan lisää integraatiota – kuten tässäkin tapauksessa. Perusteluna on aina se, ettei ole meidän etumme, että järjestelmä romahtaa. Ei tietenkään ole, mutta kysymys kuuluu, onko meidän syytä kuulua tällaiseen järjestelmään, jonka romahtamiseen meillä ei ole varaa, vaan meidän pitää sitoa itsemme maksamaan toisten velkoja.
Häkkänen arvioi Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvavan voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hän piti järkevänä yhteistoimintaa silloin kun tehdään yhteisiä suuria hankkeita, jotka eivät muuten toteutuisi, esimerkiksi infrastruktuurihankkeet ja yhteiset sisämarkkinat.
– Näitä pitää tukea, totta kai. Mutta siinä tilanteessa, joissa jäsenvaltion oma vastuu omista asioista – oman koulutusjärjestelmän, omien työmarkkinoiden ja yritystoiminnan kehittämisestä -ruvetaan siirtämään muiden maksettavaksi, niin siinä tehdään karhunpalvelus koko Euroopalle, Häkkänen huomautti.
Kurvisen mukaan tarvitaan jokaisen jäsenvaltion omaa vastuuta omasta taloudenpidosta. Mitään tällaista moraalikatoa ei saa tulla. Jokaisen jäsenmaan pitää vastata viime kädessä omasta talouspolitiikastaan.
Komission elpymisrahastoehdotus julkistettaneen ensi viikolla.
Katso A-studion lähetys Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Elpymisrahasto Katri Makkonen Johannes Koskinen Antti Kurvinen Antti Häkkänen Moraalikato Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Karlsruhen tuomarit: Tarkoituksenamme on vahvistaa Eurooppaa

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

”Ministeriaitiosta asti valehdellaan kansalle, että euro on Suomelle hyvä valuutta”

Vimmattu vääntö tukipaketeista – Koskenkylä: Suomen hallituksen ja eduskunnan otettava kantaa siihen, noudatetaanko EU:n perussopimuksia

Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen

Hallitus ja kokoomus langettivat suomalaisille yli kahden miljardin uudet takausvastuut europaketteihin
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajat riehuvat kaduilla – Seppänen: Ranskan tilanne on katastrofi
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.

Ranskan koululaisprotestit levisivät maahanmuuttajalähiöistä valtakunnalliseksi väkivallaksi – tuhansia otettu kiinni, satoja loukkaantunut
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.

Sateenkaarihypetys hiipuu – Helsinki Priden rahoitus sakkaa
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.

Trumpin Yhdysvalloissa maahanmuutto nettonegatiivista – väkivaltarikollisuus romahtanut, työllisyys nousee
Dosentti Markku Ruotsilan selvitys esittelee niitä toimenpiteitä, joilla Donald Trump on toisella kaudellaan suitsinut hallitsematonta maahanmuuttoa. Suomen Perustan julkaisema tuore raportti kuvaa ne konkreettiset keinot, joilla Trump on saavuttanut historiallisia tuloksia. Palettiin kuuluu kaikki karkotuksista paluumuuttoporkkanoihin.

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













