Saksan ja Ranskan johtajat esittivät maanantaina valtavaa 500 miljardin elpymisrahastoa, josta EU jakaisi avustuksia koronan heikentämille EU-maille. Ehdotus on hyvin poikkeuksellinen, sillä kyse ei ole enää lainasta vaan avustuksista, joita ei tarvitsisi maksaa takaisin. Suomen linjana on aikaisemmin ollut tällaisten ehdotusten torjuminen, mutta hallitus lähettää ristiriitaisia signaaleja.

Kun rahastoehdotus tuli julkisuuteen, kommentoi sitä ensimmäisten joukossa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sdp.). Hänen mukaansa Suomen kanta elpymisrahastoon on ”rakentava ja avoin”. Kanta on hyvin eri sävyinen kuin Suomen ehdottoman kielteinen kanta aiempina vuosina.

Aiheesta keskusteltiin keskiviikon A-studiossa.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) piti Tuppuraisen lausuntoa kummallisena.

– Käytännössä kaikki muut pienet nettomaksajamaat – Itävalta, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi ovat sanoneet enemmän tai vähemmän jyrkän ”ei”:n näille suunnitelmille. Suomi sen sijaan suhtautuu näihin melko positiivisesti, Halla-aho kommentoi ja jatkoi:

– Tällaisilla tulonsiirto- ja yhteisvastuujärjestelmillä on moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus sekä siellä rahan saajapäässä että maksajapäässä. Saajapäässä ei tukien antaminen ei luo kannustetta tervehdyttää rakenteita – tästä Etelä-Euroopan jäsenmaat kärsivät. Tätä laskuahan me olemme maksaneet Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta nyt vuosikausia.

Halla-ahon mukaan elpymisrahasto nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle.

Ohjelmaa juontanut Katri Makkonen totesi, että myös Saksa on aikaisemmin ollut tässä asiassa hyvin tiukka, mutta että maan linja on nyt muuttumassa. Hän kysyi, eikö tämä kerro siitä, että nyt tarvitaan poikkeuksellisia keinoja. Halla-aho vastasi:

– Saksan tiukka linja on jossain määrin retoriikkaa. Se ei niinkään liity Saksan kansallisen edun puolustamiseen vaan pikemminkin halutaan muun Euroopan omaksuvan saksalaisen taloudenpitokulttuurin, mitä ei selvästikään ole tapahtumassa. Täytyy muistaa se, että Saksalla on hyvin paljon saatavia kriisimaista. Saksalla on erittäin voimakas oma intressi.

Kokoomuskansanedustaja Antti Häkkänen jatkoi:

Saksa on jäämässä suurista maista nyt yksin tämän vastuullisen talouslinjan edustajana. Ongelma on se, että kun Suomi on perinteisesti ollut pohjoismaiden, Hollannin ja Itävallan kanssa Saksan mukana samassa porukassa ja tukenut kohtuullisen vastuullista taloudenhoitoa, kilpailukyvyn rakentamista maiden omavastuisuutta asioiden hoidosta. Nyt Suomen hallitus on lähtenyt ulos näistä ryhmistä.

Häkkänen pohti, onko Suomen hallituksella jonkinlainen piilossa oleva EU-linja. Jos tällainen on, se pitäisi keskustella yhdessä läpi, jotta saataisiin selko siitä, missä porukassa Suomi seisoo.

Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmyri Antti Kurvinen ei ollut havainnut samoja huolia. Hän vastasi:

– Häkkäsellä on jotain päiväunien painajaisia. Ennen tänne tuloa varmistin vielä valtionvarainministeri Katri Kulmunilta (kesk.), että Suomi tekee erittäin vahvaa yhteistyötä Saksan ja niin sanottujen hansamaiden, Baltian maiden ja ja pohjoismaiden kanssa. Hallituksen mielestä Suomi on uudistuslinjalla, kasvun linjalla. Jos näitä tukipaketteja pyöritellään EMV:n kautta, näitä SURE:ja, niin on selvää, että niiden ehdoksi pitää asettaa uudistusten toteuttaminen. Näitä tarvitaan Suomessakin, esim, soteuudistus ja paikallinen sopiminen.

Myös kansanedustaja Johannes Koskinen (sdp.) kommentoi asiaa:

– Vuosi sitten keskusteltiin, että EU tarvitsee lisärahoitusta ilmastopolitiikkaan, kasvupolitiikkaan, 5G-politiikkaan jne. Nyt paketti kääntää katseet – rahoitusta käytettäisiinkin pääsääntöisesti koronakustannuksiin. Sehän on virheellistä. Periaatteessa koronastakin päävastuu on jokaisella maalla, ja niillä on mahdollisuus ottaa velkaa kriisinhoitoon.

– Miksi tämä asia on niin auki? On mahdollista, että asiaan tulee muutoksia – enemmän lainapainotteisuutta.

Koskinen petasi omassa puheenvuorossaan monimutkaista ajatusta siitä, että kriisimaat maksaisivat elpymisrahastosta saamaansa tukia tulevilla koheesiorahastosaatavilla.

– Jos rahaston käyttötarkoitusta muutetaan kohti sitä, että parannetaan tulevan kasvun edellytyksiä koko Euroopassa, ja kohdistuu enemmän uusille alueille, ilmastopolitiikkaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on mahdollista, että nopeasti annettavista tuista sitä saava maa maksaisi tulevilla koheesiorahasto- tai muilla satavilla. Tämä tasaisi monivuotisen kauden.

Juontaja kysyi vierailta, pitäisikö EU:n olla solidaarinen ja näyttää yhtenäiseltä.

Halla-aho vastasi:

– EU on integraatiokierteessä. Erilaiset integraatioprojektit, joista epäonnistunein on varmaankin yhteisvaluutta euro, synnyttävät kriisejä tai annakin mahdollistavat kriisejä, joiden ratkaisemiseksi tarjotaan lisää integraatiota – kuten tässäkin tapauksessa. Perusteluna on aina se, ettei ole meidän etumme, että järjestelmä romahtaa. Ei tietenkään ole, mutta kysymys kuuluu, onko meidän syytä kuulua tällaiseen järjestelmään, jonka romahtamiseen meillä ei ole varaa, vaan meidän pitää sitoa itsemme maksamaan toisten velkoja.

Häkkänen arvioi Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvavan voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hän piti järkevänä yhteistoimintaa silloin kun tehdään yhteisiä suuria hankkeita, jotka eivät muuten toteutuisi, esimerkiksi infrastruktuurihankkeet ja yhteiset sisämarkkinat.

– Näitä pitää tukea, totta kai. Mutta siinä tilanteessa, joissa jäsenvaltion oma vastuu omista asioista – oman koulutusjärjestelmän, omien työmarkkinoiden ja yritystoiminnan kehittämisestä -ruvetaan siirtämään muiden maksettavaksi, niin siinä tehdään karhunpalvelus koko Euroopalle, Häkkänen huomautti.

Kurvisen mukaan tarvitaan jokaisen jäsenvaltion omaa vastuuta omasta taloudenpidosta. Mitään tällaista moraalikatoa ei saa tulla. Jokaisen jäsenmaan pitää vastata viime kädessä omasta talouspolitiikastaan.

Komission elpymisrahastoehdotus julkistettaneen ensi viikolla.

Katso A-studion lähetys Areenasta >

SUOMEN UUTISET