

Yle
SDP:ltä varovaista nyökkäilyä valtavalle EU-elpymisrahastolle – Halla-aho: ”Moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus, nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle”
Saksan ja Ranskan johtajat esittivät maanantaina valtavaa 500 miljardin elpymisrahastoa, josta EU jakaisi avustuksia koronan heikentämille EU-maille. Ehdotus on hyvin poikkeuksellinen, sillä kyse ei ole enää lainasta vaan avustuksista, joita ei tarvitsisi maksaa takaisin. Suomen linjana on aikaisemmin ollut tällaisten ehdotusten torjuminen, mutta hallitus lähettää ristiriitaisia signaaleja.
Kun rahastoehdotus tuli julkisuuteen, kommentoi sitä ensimmäisten joukossa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sdp.). Hänen mukaansa Suomen kanta elpymisrahastoon on ”rakentava ja avoin”. Kanta on hyvin eri sävyinen kuin Suomen ehdottoman kielteinen kanta aiempina vuosina.
Aiheesta keskusteltiin keskiviikon A-studiossa.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) piti Tuppuraisen lausuntoa kummallisena.
– Käytännössä kaikki muut pienet nettomaksajamaat – Itävalta, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi ovat sanoneet enemmän tai vähemmän jyrkän ”ei”:n näille suunnitelmille. Suomi sen sijaan suhtautuu näihin melko positiivisesti, Halla-aho kommentoi ja jatkoi:
– Tällaisilla tulonsiirto- ja yhteisvastuujärjestelmillä on moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus sekä siellä rahan saajapäässä että maksajapäässä. Saajapäässä ei tukien antaminen ei luo kannustetta tervehdyttää rakenteita – tästä Etelä-Euroopan jäsenmaat kärsivät. Tätä laskuahan me olemme maksaneet Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta nyt vuosikausia.
Halla-ahon mukaan elpymisrahasto nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle.
Ohjelmaa juontanut Katri Makkonen totesi, että myös Saksa on aikaisemmin ollut tässä asiassa hyvin tiukka, mutta että maan linja on nyt muuttumassa. Hän kysyi, eikö tämä kerro siitä, että nyt tarvitaan poikkeuksellisia keinoja. Halla-aho vastasi:
– Saksan tiukka linja on jossain määrin retoriikkaa. Se ei niinkään liity Saksan kansallisen edun puolustamiseen vaan pikemminkin halutaan muun Euroopan omaksuvan saksalaisen taloudenpitokulttuurin, mitä ei selvästikään ole tapahtumassa. Täytyy muistaa se, että Saksalla on hyvin paljon saatavia kriisimaista. Saksalla on erittäin voimakas oma intressi.
Kokoomuskansanedustaja Antti Häkkänen jatkoi:
– Saksa on jäämässä suurista maista nyt yksin tämän vastuullisen talouslinjan edustajana. Ongelma on se, että kun Suomi on perinteisesti ollut pohjoismaiden, Hollannin ja Itävallan kanssa Saksan mukana samassa porukassa ja tukenut kohtuullisen vastuullista taloudenhoitoa, kilpailukyvyn rakentamista maiden omavastuisuutta asioiden hoidosta. Nyt Suomen hallitus on lähtenyt ulos näistä ryhmistä.
Häkkänen pohti, onko Suomen hallituksella jonkinlainen piilossa oleva EU-linja. Jos tällainen on, se pitäisi keskustella yhdessä läpi, jotta saataisiin selko siitä, missä porukassa Suomi seisoo.
Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmyri Antti Kurvinen ei ollut havainnut samoja huolia. Hän vastasi:
– Häkkäsellä on jotain päiväunien painajaisia. Ennen tänne tuloa varmistin vielä valtionvarainministeri Katri Kulmunilta (kesk.), että Suomi tekee erittäin vahvaa yhteistyötä Saksan ja niin sanottujen hansamaiden, Baltian maiden ja ja pohjoismaiden kanssa. Hallituksen mielestä Suomi on uudistuslinjalla, kasvun linjalla. Jos näitä tukipaketteja pyöritellään EMV:n kautta, näitä SURE:ja, niin on selvää, että niiden ehdoksi pitää asettaa uudistusten toteuttaminen. Näitä tarvitaan Suomessakin, esim, soteuudistus ja paikallinen sopiminen.
Myös kansanedustaja Johannes Koskinen (sdp.) kommentoi asiaa:
– Vuosi sitten keskusteltiin, että EU tarvitsee lisärahoitusta ilmastopolitiikkaan, kasvupolitiikkaan, 5G-politiikkaan jne. Nyt paketti kääntää katseet – rahoitusta käytettäisiinkin pääsääntöisesti koronakustannuksiin. Sehän on virheellistä. Periaatteessa koronastakin päävastuu on jokaisella maalla, ja niillä on mahdollisuus ottaa velkaa kriisinhoitoon.
– Miksi tämä asia on niin auki? On mahdollista, että asiaan tulee muutoksia – enemmän lainapainotteisuutta.
Koskinen petasi omassa puheenvuorossaan monimutkaista ajatusta siitä, että kriisimaat maksaisivat elpymisrahastosta saamaansa tukia tulevilla koheesiorahastosaatavilla.
– Jos rahaston käyttötarkoitusta muutetaan kohti sitä, että parannetaan tulevan kasvun edellytyksiä koko Euroopassa, ja kohdistuu enemmän uusille alueille, ilmastopolitiikkaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on mahdollista, että nopeasti annettavista tuista sitä saava maa maksaisi tulevilla koheesiorahasto- tai muilla satavilla. Tämä tasaisi monivuotisen kauden.
Juontaja kysyi vierailta, pitäisikö EU:n olla solidaarinen ja näyttää yhtenäiseltä.
Halla-aho vastasi:
– EU on integraatiokierteessä. Erilaiset integraatioprojektit, joista epäonnistunein on varmaankin yhteisvaluutta euro, synnyttävät kriisejä tai annakin mahdollistavat kriisejä, joiden ratkaisemiseksi tarjotaan lisää integraatiota – kuten tässäkin tapauksessa. Perusteluna on aina se, ettei ole meidän etumme, että järjestelmä romahtaa. Ei tietenkään ole, mutta kysymys kuuluu, onko meidän syytä kuulua tällaiseen järjestelmään, jonka romahtamiseen meillä ei ole varaa, vaan meidän pitää sitoa itsemme maksamaan toisten velkoja.
Häkkänen arvioi Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvavan voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hän piti järkevänä yhteistoimintaa silloin kun tehdään yhteisiä suuria hankkeita, jotka eivät muuten toteutuisi, esimerkiksi infrastruktuurihankkeet ja yhteiset sisämarkkinat.
– Näitä pitää tukea, totta kai. Mutta siinä tilanteessa, joissa jäsenvaltion oma vastuu omista asioista – oman koulutusjärjestelmän, omien työmarkkinoiden ja yritystoiminnan kehittämisestä -ruvetaan siirtämään muiden maksettavaksi, niin siinä tehdään karhunpalvelus koko Euroopalle, Häkkänen huomautti.
Kurvisen mukaan tarvitaan jokaisen jäsenvaltion omaa vastuuta omasta taloudenpidosta. Mitään tällaista moraalikatoa ei saa tulla. Jokaisen jäsenmaan pitää vastata viime kädessä omasta talouspolitiikastaan.
Komission elpymisrahastoehdotus julkistettaneen ensi viikolla.
Katso A-studion lähetys Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Elpymisrahasto Katri Makkonen Johannes Koskinen Antti Kurvinen Antti Häkkänen Moraalikato Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Karlsruhen tuomarit: Tarkoituksenamme on vahvistaa Eurooppaa

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

”Ministeriaitiosta asti valehdellaan kansalle, että euro on Suomelle hyvä valuutta”

Vimmattu vääntö tukipaketeista – Koskenkylä: Suomen hallituksen ja eduskunnan otettava kantaa siihen, noudatetaanko EU:n perussopimuksia

Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen

Hallitus ja kokoomus langettivat suomalaisille yli kahden miljardin uudet takausvastuut europaketteihin
Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten tappamisella uhkaillut ehdolla eduskuntavaaleissa – vasemmistolainen väkivaltaretoriikka yleistynyt ja normalisoitunut
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.

SDP:n Heinäluomalta kuppi nurin islam-kritiikistä – Vigelius: ”Kyse on tilastollisista tosiasioista”
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.

Toimittaja Anu Partanen kiistää Yle-työsuhteen – osallistuu silti Jälkiviisaiden sisällön suunnitteluun palkkiota vastaan
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.

Kuljettajien koti-ikävään vetoava vaalimainos suututti bussikuskit – jäivät joukolla saikulle
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.

SDP aiheutti itse ongelmat, nyt esittää maahanmuuton kiristyksiä – ”Kun todellisuutta ja täysin tietoisten tekojen seurauksia ei enää pääse karkuun, alkaa tällainen veivaus”
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.

Euroopan outo kuolema – tietokirjaklassikko ennustaa eurooppalaisten jäävän vähemmistöksi omalla mantereellaan
Brittiläisen Douglas Murrayn kirja maalaa lohduttoman muotokuvan Euroopan mantereesta, joka suorittaa itsemurhaa maahanmuutolla. Ellei politiikan suunta muutu, nykynuoret tulevat viettämään eläkepäivänsä muukalaisina kotimaissaan.

Päivän pointti: Valtamedia väittää Ceutan laittomien rajanylittäjien olevan siirtolaisia tai paperittomia

Lehtinen: Vasemmistoliiton kansanedustaja vähättelee äärivasemmiston uhkaa – ”Vasemmisto tekee toiseksi eniten terrori-iskuja”
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.

Piisinen nauraa demarien takinkäännölle: ”Toverit vetivät lennosta maiharit jalkaansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.

Vigelius: Rikollisille ulkomaalaisille automaattinen karkotus ilman viranomaisten harkintaa
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esittää rikollisille ulkomaalaisille karkotusautomaattia esimerkkinä toimista, joilla maahanmuuttopolitiikkaa voitaisiin entisestään tiukentaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












