Neljäs lisätalousarvio on kooltaan ilmeisesti Suomen ennätys. Se lisää pelkästään tämän vuoden menoja neljä miljardia euroa. Vuoden lainanottotarve kasvaa 5,3 miljardilla eurolla. Ja tämä siis kolmen ennätyksellisen suuren lisätalousarvion perään.
Korona aiheutti maailmantalouden täyspysähdyksen. Ensimmäisen mällin ketjukolariin, joka jatkuu vielä pitkään shokin edetessä arvoketjuissa taaksepäin. Romujen määrää tai laskun loppusummaa ei tiedä vielä kukaan.
– Yrityksien ja työpaikkojen pelastaminen kolaripaikalla ja ihmisten toimeentulon turvaaminen maksaa paljon, mutta vaihtoehtoa ei ole. On myös tärkeää, että talous saa poikkeustilan joskus loppuessa hyvän startin. Hallitus on tältä osin yrittänyt parhaansa, vaikka mahdollinen onnistuminen nähdäänkin vasta viiveellä, sanoo perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Lulu Ranne.
Tämä on vasta ketjukolarin ensimmäinen vaihe
Hallitus on toteuttanut pitkälti virkakoneiston ja etujärjestöjen ehdottaman elvytyspaketin. Kuntiakin autetaan talousahdingossa. Yritysten todellisiin tarpeisiin vastaavat tuet tulevat kuitenkin vasta nyt, kolme kuukautta myöhässä.
– Tärkeää olisi ymmärtää, että tämä ketjukolari ei ole ohi. Autamme nyt vasta ensimmäisiä uhreja, mutta takaa on tulossa vauhdilla uusia yrityksiä. Rytinä jatkuu loppuvuoden ja vielä ensi tilikaudella, vaikka toista tartunta-aaltoa ei tulisikaan ja kortit vinkuisivat terasseilla ja kaupoissa.
Ideologiapolitiikkaa koronan varjolla
Lisätalousarvion kerrotaan koostuvan neljästä lähes yhtä suuresta osiosta: yritykset, investoinnit, kuntatalous ja viimeisenä innovaatio- ja hyvinvointi. Perussuomalaisten tulkinnan mukaan budjetti koostuu todellisuudessa kolmesta korista: talouden elvytyksestä, sosiaalipolitiikasta ja ideologiasta.
– Sosiaalipolitiikka tukee kulutusta, mutta on myös ideologiaa. Pysyvien menojen lisääminen ei olekaan elvytystä, vaan julkisen talouden paisuttamista ja kestävyysvajeen ja tulevan sopeutustarpeen pahentamista.
– Puhdasta ideologiaa edustavat satojen miljoonien satsaukset ilmastojohtajuuden tavoitteluun. Tämä ei ole järkevää, sillä yritykset kyllä tuottavat ne ratkaisut, joihin markkinoilla on vetoa ja varaa, perussuomalaiset varoittavat.
– Akuutti kriisi on kaikkea muuta kuin ohi. Suuryritykset maailmalla ja meillä sopeuttavat viiveellä, lomautukset ovat muuttumassa irtisanomisiksi. Finanssipolitiikan ruutia ei pidä nyt polttaa ideologisiin ja kestävyysvajetta pahentaviin kohteisiin, vaan varautua sekä yritysten että kuntatalouden akuutin kriisin pahenemiseen ja hoitoon.
Velkaa otetaan kaksin käsin
Lisätalousarvio on perussuomalaisten mielestä roiskittu todella suurilla pensseleillä.
– Jokaisella hallituspuolueella on ollut oma suti. Vuosi sitten esitelty hallitusohjelma ylisuurine tulevaisuusinvestointeineen ja ilmastojohtajuuksineen on päätetty tuplata. Tupla tai kuitti! Ei tämmöistä tilaisuutta enää tule. Euroopan unioni siunaa, että ottakaa velkaa, elvyttäkää. Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että kehykset eivät ole käytössä.
– Nyt tai ei koskaan, velkaa kaksin käsin. Kutsutaan kaikkea, mitä keksimme ja kehtaamme budjettiin laittaa, elvytykseksi, investoinniksi tai tulevaisuudeksi, Ranne ihmettelee.
”Hallituksen pahin virhe tähän saakka”
Etlan Aki Kangasharju kutsuu lisätalousarviota ”hallituksen pahimmaksi virheeksi tähän saakka”.
– On helppo arvata, että luvan kanssa te elvyttelette ensi vuonnakin, ja sitten alkaakin jo vaalit lähestyä. Te tulette jättämään seuraavalle hallitukselle velat, ja niiden vastineena vähän korkeammat toimeentulotukimenot, ministerien erityisavustajien karenssiajan palkat ja taseet täynnä ilmastorahastoa ja Suomen akatemian tutkimuksia, joista ehkä on tullut jotain – tai sitten ei.
– Perussuomalaiset kiittävät, että koronan takia hallitus on tehnyt ratkaisuja, jotka toivottavasti auttavat talouttamme pääsemään tämän kriisin yli. Me moitimme, että koronan varjolla te olette tuplanneet panokset. Maahanmuutosta eurokriisiin, pysyvien menojen kasvattamisesta velanottoon. Te sitten vasta osaatte, Ranne sanoo hallitukselle.
SUOMEN UUTISET