Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa on nyt kaikin keinoin pyrittävä turvaamaan vientiteollisuuden toimintaympäristö. Tällöin energian ja kuljettamisen kustannusten on oltava sillä tasolla, jolla yrittäminen pysyy kannattavana. – Se tarkoittaa realistista ja maltillista ilmastopolitiikkaa, eikä suinkaan maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, Halla-aho sanoi MTV:n Uutisaamussa.

Valtio ottaa tänä vuonna 19 miljardia euroa velkaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho muistutti tänään MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa, että velkaantuminen on omiaan hidastamaan talouskasvua.

– Vaikka en ole taloustieteilijä, lähtisin siitä, että velkaantumista tulee välttää, koska velka on valtiolle huono asia, Halla-aho sanoi.

Hän jatkoi, että koronakriisi on jo nyt vahingoittanut paitsi taloutta myös poliittista päätöksentekoa.

– Siinä mielessä, että koska kaikki ymmärtävät, että nyt akuutissa tilanteessa velkaantuminen on väistämätöntä, niin samalla Suomen hallituksessa ne tahot, joilla on kovat kulutushalut, näkevät, että piikki on nyt auki ja nyt voidaan lähteä mälläämään velkarahalla.

Vasemmiston mielestä velkoja ei tarvitse maksaa

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki väitti viime viikolla Kansan Uutisten haastattelussa, että valtion ei tarvitsisi maksaa lainojaan pois, koska vanhojen lainojen päälle voi ottaa uutta lainaa.

Halla-aho sanoikin, että vasemmistossa on keksitty oma todellisuus.

– Tällä logiikalla me voisimme lopettaa verojen keräämisen ja rahoittaa koko hyvinvointijärjestelmän velaksi.

Uutisaamussa vieraana myös ollut valtiovarainministeri Matti Vanhanen kiisti, että koronan varjolla otettaisiin harkitsemattomasti koronan hoitoon liittymätöntä velkaa.

– Sillä (velaksi otettavalla 19 miljardilla) ylläpidetään yhteiskunnan toimintaa, kuten terveydenhuoltoa ja kouluja, paljon myös yritysten toimintaa ja samalla työpaikkoja, Vanhanen esitti.

Otetaanko velkaa juoksevien kulujen rahoittamiseen?

Halla-aho kuitenkin totesi, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronasta.

– Suomella on jo aiemmin ollut suuria vaikeuksia työn tuottavuudessa ja talouskasvun ylläpitämisessä. Me emme ole vuosikausiin eläneet suu säkkiä myöten. Nyt näyttää siltä, että velkaa otetaan juoksevien kulujen rahoittamiseen. Tällä tavoin siirretään poliittisesti epämukavia ratkaisuja tulevaisuuteen, jolloin ne ongelmat pahenevat entisestään.

Epämukavuudella Halla-aho viittasi siihen, että valtio käyttää enemmän kuin sillä on tuloja.

– Tätä on pyritty varsinkin kokoomuksessa ratkaisemaan sosiaaliturvaa leikkaamalla, jolla työn tekemisestä saadaan kannattavampaa. Tavoite on sinänsä hyvä: työn tekemisen pitäisi olla Suomessa kannattavampaa, koska se on ainoa tapa pitää julkinen talous tasapainossa.

Halla-aho kuitenkin myönsi, että toisaalta sosiaaliturvan leikkaukset voivat johtaa osin mahdottomiin tilanteisiin

– Siksi ennen kaikkea pitäisi pyrkiä siihen, että työstä pystytään maksamaan sellaista palkkaa, että työtä kannattaa ottaa vastaan. Silloin puhutaan yritysten toimintamahdollisuuksista ja ansiotuloverotuksesta.

Valtiolla oltava tuloja sen verran kuin käytetään

Halla-aho totesi, että sosiaaliturvaan on ylipäätään vaikea kajota neljän vuoden vaalisyklin vuoksi.

– On selvää, että toimiva sosiaaliturvajärjestelmä on ihmisille tärkeä. Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava talouden realiteetit: Valtiolla on oltava tuloja vähintään yhtä paljon kuin valtio käyttää. Muuten erotus joudutaan kattamaan lainaamalla rahaa ja se ei ole hyvä asia.

Vanhasen mukaan koronakriisistä toipumiseen menee kymmenisen vuotta, jona aikana ei olisi olemassa äkkiratkaisuja tasapainottaa menoja ja tuloja. Vanhanen sanoi, että kriisin pääratkaisu liittyy ensisijaisesti työllisyyteen ja yrittämiseen ja sitä kautta verokertymän kasvuun.

Halla-aho oli samoilla linjoilla.

– Tuottavaa työtä ja yrittämistä pitää kaikin tavoin lisätä Suomessa, koska vain työn tekemisellä voidaan puuttua rakenteellisiin ongelmiin. Tosin on huomattava, että mitä ankarammin työtä ja yrittämistä verotetaan, sitä vähemmän kannattavaa ne ovat. Tällöin verotulot pitkällä aikavälillä putoavat eivätkä kasva.

Ihmisillä on oltava varaa käyttää palveluja

Vanhanen ja Halla-aho pohtivat keinoja edistää työllisyyttä. Halla-aho muistutti, että koska Suomi elää viennistä, olennaista on kaikin keinoin pyrkiä turvaamaan kotimaan vientiteollisuuden toimintaympäristö.

– Se tarkoittaa esimerkiksi realistista ja maltillista ilmastopolitiikkaa, eikä suinkaan maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa.

Halla-aho jatkoi, että energian ja kuljettamisen kustannusten on oltava sillä tasolla, jolla yrittäminen pysyy kannattavana.

– Vastaavasti palvelualojen yritysten toimintaedellytykset riippuvat siitä, onko ihmisillä mahdollisuus käyttää palveluja. Se taas riippuu siitä, miten paljon ihmisillä jää palkasta käteen. Tässäkin avainasemassa on paitsi ansiotulojen verottaminen, myös liikkumisen ja asumisen hinta. Ne ovat suurelta osin verotukseen ja erilaisiin maksuihin liittyviä poliittisia päätöksiä.

Vanhanen jatkoi, että töihin patistamiseen liittyvät ratkaisut yleensä koetaan ikäviksi, kun kyse on työvoiman tarjonnan lisäämisestä.

Ulkomainen halpatyövoima ylläpitää kotimaista työttömyyttä

Halla-aho totesi, että työvoiman tarjonnan lisäämisen ongelmana on yritysten korkea kustannustaso yhdistettynä suomalaisille sopimattomaan valuuttaan, euroon.

– Kun valuutta ei jousta tarpeen mukaan, niin palkat sitten joustavat. Ja kun suomalaisia ei saada töihin palkalla, joka ei voi kilpailla sosiaaliturvan kanssa, tilalle tuodaan halpatyövoimaa ulkomailta, joka taas lopulta tulee julkiselle taloudelle kalliiksi. Se myös ylläpitää kotimaista työttömyyttä.

Halla-aho nosti esille julkisen talouden menopuolen priorisoinnin tarpeet.

– Kun Suomi oli talousahdingossa jo ennen korona-aikaa, niin voidaan kysyä, kuinka monta sataa miljoonaa vuodessa meillä on varaa kipata sellaisiin menokohteisiin, jotka eivät liity mitenkään suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Halla-aho mainitsi esimerkkejä ylimääräisistä menoista.

– Haittamaahanmuutto, kehitysapu sekä nyt espanjalaisten perustulon rahoittaminen, mitä muun muassa EU:n niin sanotut elvytystoimetkin tarkoittavat.

SUOMEN UUTISET