Perussuomalaiset on selvityttänyt suomalaisten ajatuksia siitä, mistä tulisi leikata koronan vaativina säästötoimina. Kantar TNS:n toteuttaman tutkimuksen mukaan useat asiat, mitä hallitus nimenomaisesti haluaa lisää, ovatkin asioita, joista suomalaisten enemmistö olisi säästämässä. Suomalaisten selvä enemmistö ei ole valmis esimerkiksi antamaan euroakaan EU:n elvytysrahastolle eikä euron tukemiseen.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi Tuumaustunnilla, että tutkimustulosten perusteella suomalaisten ja hallituksen näkemykset eivät mene monessakaan kysymyksessä yhteen suuntaan.

– Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi hallituksen paljon esillä pitämä kysymys. Asiaa ei varsinkaan koronan aikana kuitenkaan pidetä kansan keskuudessa tarpeellisena. Vain 27 prosenttia hyväksyy hankkeen. 57 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että hanke pitäisi laittaa hyllylle, ja 16 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa, Grönroos sanoo.

Hyvinvoinnin edistäminen jäämässä puolitiehen

Hallitus on voimakkaasti linjannut kehitysavun nostamisen tärkeydestä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset olisivat taas erittäin halukkaita nimenomaan leikkaamaan kehitysavusta koronatoimena: jopa 56 prosenttia suomalaista leikkaisi kehitysavusta koronan kaltaisessa tiukassa taloudellisessa tilanteessa, ja vain vajaa kolmannes ei leikkaisi. 14 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa asiaan.

– Humanitaarisen maahanmuuton osalta tutkimustulos on siis samoilla linjoilla kuin Suomen Perustan Taloustutkimukselta viime vuonna tilaaman kyselyn tulos, jonka mukaan 56 prosenttia suomalaisista olisi valmis lopettamaan humanitaarisen maahanmuuton kokonaan ja keskittämään auttamiseen annettavat resurssit pakolaisleireille, Grönroos sanoo.

Puoluesihteeri toteaa, että suomalaiset ovat siis erittäin kriittisiä hallitukselle tärkeitä hankkeita kohtaan.

– Jos samaan aikaan hallituksen suomalaisille lupaamat, suomalaisten hyvinvointia edistävät asiat jäävät puolitiehen tai toteutuvat epämääräisessä tulevaisuudessa, niin on vaikeaa kuvitella, että kiitosta sataa kansan keskuudesta, kun koronan aiheuttama poikkeustila hälvenee.

Kansa selvästi päättäjiä kriittisempi

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus sekä niihin liittyvät lieveilmiöt ovat päivä päivältä isommassa roolissa yhteiskunnan tapahtumissa. Etenkin viime viikkoina asiaan liittyvät kysymykset ovat olleet taas entistä enemmän pinnalla.

Grönroos toteaa, että kuten tilastot osoittavat, niin enemmistö suomalaisista suhtautuu maahanmuuttoon hyvin kriittisesti ja hallituksen ajaman avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana on vain pieni, mutta äänekäs ja vaikutusvaltainen vähemmistö.

– Trendi on samanlainen kautta länsimaiden – kansa on päättäjiä huomattavasti kriittisempi maahanmuuttoa kohtaan.

– Maahanmuuton ongelmien näyttäytyessä päivä päivältä selvemmin, muuttuu toivon mukaan myös ihmisten äänestyskäyttäytyminen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset nousevat entistä olennaisemmiksi asioiksi, joiden pohjalta ihmiset tekevät äänestyspäätöksensä.

Huono maahanmuutto syö julkisia resursseja

Huono maahanmuutto syö julkisia resursseja sekä lisää turvattomuutta ja tuo yhteiskuntaan epävakautta. Viime ajat olemme nähneet useissa länsimaissa väkivaltaisten etnisten mellakoiden aallon.

Grönroos muistuttaa, että myös Suomessa on nähty huolestuttavia merkkejä siitä, että maahanmuuttajajoukot alkavat uhmaamaan poliisia, jonka tehtävä on suojella yleistä järjestystä ja ihmisten turvallisuutta.

– Avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan taustalla on erityisryhmien taloudellisten intressien lisäksi ideologinen monikulttuuriajattelu, jossa länsimaiden historian saatossa tekemiä vääryyksiä yritetään sovittaa suhtautumalla kritiikittömästi kaikkeen muualta tulevaan ja avaamalla rajoja mahdollisimman paljon kansainvälisille muuttovirroille.

– Avointen rajojen kannattajien tavoitteena ei ole maailman hädänalaisten tai vähäosaisten auttaminen vaan suomalaisen ja länsimaisen kulttuurin ajaminen alas muuttoliikkeiden avulla. Avointen rajojen kannattajalle suomalaisten hyvinvoinnilla tai edes tehokkaalla maailman hädänalaisten auttamisella ei ole väliä. Tämän sijaan heille on tärkeintä todistaa kuinka liberaaleja ja suvaitsevaisia ihmisiä he ovat.

SUOMEN UUTISET