Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Äärivasemmistolainen Antifa ja maahanmuuttajanuoret kaappasivat Saksassa koululaisprotestin

Nieminen tyrmää huumeiden käyttöhuoneet: ”Emme saa hyväksyä nuorten huumekuolemia normaaliksi osaksi suomalaista arkea”

Teollisuus tarvitsee 140 000 uutta osaajaa – Strandman haluaa kädentaidot takaisin peruskouluun

USA:n vaaleissa ennustetaan demokraattien voittoa – jälkipyykkiä tulee varmasti

Opposition puheet ja teot ristiriidassa – Peltokangas: ”Politiikallanne kansalaisten arjen kustannukset kasvaisivat”

Kappalainen kritisoi kirkon toimintaa: ”Kirkon pitäisi olla poliittisesti neutraali”

Perussuomalaiset hakee 600 miljoonaa pankeilta, datakeskuksilta ja säätiöiltä – työn verotus ei nouse

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

julkiset resurssit

Kansanedustaja Kaisa Garedew on jättänyt toimenpidealoitteen transsukupuolisten henkilöiden sukupuolenkorjausleikkausten siirtämiseksi yksityisen terveydenhoidon piiriin.

Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä kohdistaa leikkauksia julkisella puolella tehtävään esteettiseen kirurgiaan. Kaisa Garedew pitää kohtuullisena, että esimerkiksi rintasyövän tai palovammojen vuoksi tehtävät esteettiset operaatiot pystytään edelleen säilyttämään julkisen terveydenhuollon piirissä.
&#8211; Kun jostakin on leikattava tälläkin saralla, tulisi sen kohdistua ei-välttämättömiin operaatioihin, joilla jollain tavoin muokataan terveen ihmisen kehoa, Garedew toteaa.
Sotemenot paisuvat jatkuvasti
Pääministeri Orpon hallitus on tehnyt yhdeksän miljardin euron edestä sopeutumistoimia, joilla Suomen velkasuhteen kasvu saadaan tasaantumaan ja hyvinvointivaltion välttämättömät palvelut säilytettyä. Sotemenot paisuvat jatkuvasti niin väestön ikääntymisestä kuin tehottomista ratkaisuistakin johtuen.
Transsukupuolisten hoito on keskitetty Helsingin ja Tampereen yliopistollisiin sairaaloihin. Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) sukupuolen korjausprosessin yhteenlasketut kustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa. Vuosittaiset kokonaiskustannukset Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) aikuispsykiatrisen transpoliklinikan osalta ovat olleet noin 1,5 miljoonaa euroa.
Resurssit suunnattava keskeisiin toimiin
Toimenpidealoitteessa todetaan Suomen taloustilanteen olevan erittäin vakava ja sote-järjestelmän kuormittunut.
&#8211; Sukupuolen vaihtamiseen liittyvät operaatiot eivät ole välttämättömiä terveydellisiä toimenpiteitä, eikä niiden säilyttäminen julkisena palveluna olisi eettisesti oikein, Garedew perustelee.
&#8211; Julkisen terveydenhuollon rajalliset resurssit tulee suunnata ihmisten terveyden ja hengen kannalta keskeisiin toimiin.

Garedew: Sukupuolenkorjausleikkaukset siirrettävä yksityisen terveydenhuollon piiriin

Perussuomalaiset ovat vaatineet useissa valtuustoissa, että maahanmuuton kustannukset nostetaan tapetille. Kunnat ja kaupungit eivät ole kuitenkaan halunneet selvittää maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia vedoten laskennan vaikeuteen ja resurssien puutteeseen. Näin myös Jyväskylässä.
 
Jyväskylän seudun Perussuomalaiset järjestivät tiistai-iltana yhteistyössä ajatushautomo Suomen Perustan kanssa yleisötilaisuuden maahanmuuton kustannuksista.
Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen esitti jyväskyläisille hurjia tilastoja maahanmuuton aiheuttamasta kuntien rahoitusvajeesta.
– Suomen kunnille aiheutui vuonna 2020 yhteensä 644 miljoonan euron verotulojen rahoitusvaje maahanmuuton seurauksena. Esimerkiksi Jyväskylässä maahanmuuton aiheuttama rahoitusvaje oli tuolloin 12,5 miljoonaa, Salminen kertoi.
Jyväskylän pääkirjastossa pidettyyn tilaisuuteen saapui odotettu määrä yleisöä, joka esitti runsaasti kysymyksiä maahanmuutosta. Nimettömänä pysytellyt mies kauhisteli maahanmuuton kustannuksia.
– Meillä on liian löysäkätinen systeemi. Luvut ovat karmeita. Tilanne ei voi jatkua Suomessa, mies totesi.
Kestämätön tilanne
Suomen Perusta on tutkinut Tilastokeskuksen tietokantoihin perustuen maahanmuuton kustannuksia Suomessa. Laskelmien mukaan maahanmuuttajataustaiset maksavat Suomessa kunnallisveroja keskimäärin selvästi vähemmän kuin kantasuomalaiset.
Salmisen mukaan kuntien taloudet eivät kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat vain vähän kunnallisveroja.
– Maahanmuuttoa ei voi sanoa taloudellisesti menestystarinaksi. Maahanmuuttajat ja erityisesti Lähi-idästä tulleet pärjäävät hyvin heikosti verrattuna suomalaiseen kantaväestöön kuuluviin, Salminen sanoi.
Vuonna 2020 maahanmuuttajat saivat henkeä kohti enemmän toimeentulotukia ja työttömyysturvaetuuksia kuin kantaväestö 90 prosentissa Suomen kunnista.
– Maahanmuuttajat saavat keskimäärin enemmän sosiaalietuuksia kuin kantaväestö ja saatujen tukien kokonaissummat nousevat, kun tulee lisää maahanmuuttajia, Salminen selvitti.
Kansalaisille oikeaa tietoa
Perussuomalaiset ovat vaatineet aiemmin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa, että kaupungin pitäisi selvittää maahanmuuton vuosittaiset kustannukset veronmaksajille.
Kaupunki ei kuitenkaan halunnut selvittää maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia vedoten laskennan vaikeuteen ja resurssien puutteeseen.
– Kansalaisille haluttiin jakaa nyt faktatietoa mitä kustannuksia maahanmuutto aiheuttaa jyväskyläläisille sekä muiden kuntien asukkaille, Jyväskylän seudun Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Henri Sorvali perusteli yleisötilaisuuden järjestämistä.
Tulijoita riittää 
Tutkija Salmisen mielestä valtion tai kuntien talousongelmiin ei ole apua maahanmuutosta. Hän muistuttaa, että maahanmuuton kustannuksia voidaan vähentää.
– Pakolaiset eivät lopu tänne ottamalla, mutta Suomen resurssit loppuvat aiemmin. Yhden pakolaisen aiheuttamien kustannusten hinnalla voidaan auttaa todennäköisesti 50–100 ihmistä paikan päällä pakolaisleirillä, Salminen totesi Jyväskylässä.
Tilaisuuden videotallenne:
<iframe loading="lazy" title="Mitä maahanmuutto maksaa? Tutkija Samuli Salmisen esitelmä | Jyväskylä 26.3.2024" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ZQC_i7QWEUc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Maahanmuuton kustannukset hirvittävät veronmaksajia – ”Luvut ovat karmeita”

Poliisin voimankäyttö nousi otsikoihin Helsingin poliisin hajotettua Elokapina-liikkeen mielenosoituksen lauantaina Kaisaniemessä kaasusumutteen avulla. 
 

&#8211; Syynä mielenosoituksen hajottamiseen oli merkittävä haitta liikenteelle mielenosoittajien tukkiessa Kaisaniemenkadun liikenteen sekä poistumiskäskyjen noudattamatta jättäminen. Oikeus osoittaa mieltään on perusoikeus, mutta haitanteko ja niskurointi viranomaisten määräyksiä vastaan ei ole, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Merkittävää haittaa sivullisille
Poliisin on virkansa puolesta puututtava mielenosoitukseen silloin, kun siitä aiheutuu merkittävää haittaa sivullisille.
&#8211; Poliisi toimi tässä oikein. Paikalla olleet poliisipartiot sekä käskivät mielenosoittajia siirtymään että varoittivat sumutteen käytöstä etukäteen. Kun mielenosoittajat eivät noudattaneet poliisin käskytystä, he saavat syyttää vain itseään sumutteen käytöstä.
&#8211; Mieltään voi osoittaa myös haittaamatta sivullisten liikkumista. Tässä tapauksessa häiriöitä koitui etenkin joukkoliikenteelle, jonka olettaisi olevan ilmastoaktivistien suosiossa, Antikainen ihmettelee.
Viivytti poliisin hälytystehtäviä
Haitanteko työllisti suuren osan Helsingin poliisipartioista. Tilanteessa otettiin kiinni 51 henkilöä, jotka vapautettiin myöhemmin lauantai-iltana. Sakkoja kirjoitettiin 53 henkilölle. Tapahtumassa oli osallisena 24 poliisipartiota, mikä poliisin tiedotteen mukaan haittasi muiden virkatehtävien hoitamista.
&#8211; Poliisille jäi hälytystehtäviä jonoon, koska aktivistit eivät kehotuksista huolimatta siirtyneet muualle häiritsemästä liikennettä. Sivummalle siirretyt mielenosoittajat palasivat takaisin ajoradalle. Poliisilla ei ole loputtomasti aikaa ja resursseja siirtää uppiniskaisia aktivisteja pois liikenteen tieltä samalla, kun apua kaivataan toisaalla.
&#8211; Jos käyttäytyy typerästi, siitä on seuraamuksia, eikä silloin uhriutuminen ole perusteltua. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, ja tässä kohtaa uhriutumisen sijasta aktivistit voisivat katsoa peiliin: miten meni, noin niin kuin omasta mielestä? Antikainen kiteyttää.

Antikainen: Poliisi toimi oikein, niskuroivat aktivistit väärin

Perussuomalaiset on selvityttänyt suomalaisten ajatuksia siitä, mistä tulisi leikata koronan vaativina säästötoimina. Kantar TNS:n toteuttaman tutkimuksen mukaan useat asiat, mitä hallitus nimenomaisesti haluaa lisää, ovatkin asioita, joista suomalaisten enemmistö olisi säästämässä. Suomalaisten selvä enemmistö ei ole valmis esimerkiksi antamaan euroakaan EU:n elvytysrahastolle eikä euron tukemiseen.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi Tuumaustunnilla, että tutkimustulosten perusteella suomalaisten ja hallituksen näkemykset eivät mene monessakaan kysymyksessä yhteen suuntaan.
&#8211; Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi hallituksen paljon esillä pitämä kysymys. Asiaa ei varsinkaan koronan aikana kuitenkaan pidetä kansan keskuudessa tarpeellisena. Vain 27 prosenttia hyväksyy hankkeen. 57 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että hanke pitäisi laittaa hyllylle, ja 16 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa, Grönroos sanoo.
Hyvinvoinnin edistäminen jäämässä puolitiehen
Hallitus on voimakkaasti linjannut kehitysavun nostamisen tärkeydestä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset olisivat taas erittäin halukkaita nimenomaan leikkaamaan kehitysavusta koronatoimena: jopa 56 prosenttia suomalaista leikkaisi kehitysavusta koronan kaltaisessa tiukassa taloudellisessa tilanteessa, ja vain vajaa kolmannes ei leikkaisi. 14 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa asiaan.
&#8211; Humanitaarisen maahanmuuton osalta tutkimustulos on siis samoilla linjoilla kuin Suomen Perustan Taloustutkimukselta viime vuonna tilaaman kyselyn tulos, jonka mukaan 56 prosenttia suomalaisista olisi valmis lopettamaan humanitaarisen maahanmuuton kokonaan ja keskittämään auttamiseen annettavat resurssit pakolaisleireille, Grönroos sanoo.
Puoluesihteeri toteaa, että suomalaiset ovat siis erittäin kriittisiä hallitukselle tärkeitä hankkeita kohtaan.
&#8211; Jos samaan aikaan hallituksen suomalaisille lupaamat, suomalaisten hyvinvointia edistävät asiat jäävät puolitiehen tai toteutuvat epämääräisessä tulevaisuudessa, niin on vaikeaa kuvitella, että kiitosta sataa kansan keskuudesta, kun koronan aiheuttama poikkeustila hälvenee.
Kansa selvästi päättäjiä kriittisempi
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus sekä niihin liittyvät lieveilmiöt ovat päivä päivältä isommassa roolissa yhteiskunnan tapahtumissa. Etenkin viime viikkoina asiaan liittyvät kysymykset ovat olleet taas entistä enemmän pinnalla.
Grönroos toteaa, että kuten tilastot osoittavat, niin enemmistö suomalaisista suhtautuu maahanmuuttoon hyvin kriittisesti ja hallituksen ajaman avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana on vain pieni, mutta äänekäs ja vaikutusvaltainen vähemmistö.
&#8211; Trendi on samanlainen kautta länsimaiden – kansa on päättäjiä huomattavasti kriittisempi maahanmuuttoa kohtaan.
&#8211; Maahanmuuton ongelmien näyttäytyessä päivä päivältä selvemmin, muuttuu toivon mukaan myös ihmisten äänestyskäyttäytyminen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset nousevat entistä olennaisemmiksi asioiksi, joiden pohjalta ihmiset tekevät äänestyspäätöksensä.
Huono maahanmuutto syö julkisia resursseja
Huono maahanmuutto syö julkisia resursseja sekä lisää turvattomuutta ja tuo yhteiskuntaan epävakautta. Viime ajat olemme nähneet useissa länsimaissa väkivaltaisten etnisten mellakoiden aallon.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla Tavio ja Grönroos: PS selvitti suomalaisten maksuhalukkuuden." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/xj5mLVEyrnM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Grönroos muistuttaa, että myös Suomessa on nähty huolestuttavia merkkejä siitä, että maahanmuuttajajoukot alkavat uhmaamaan poliisia, jonka tehtävä on suojella yleistä järjestystä ja ihmisten turvallisuutta.
&#8211; Avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan taustalla on erityisryhmien taloudellisten intressien lisäksi ideologinen monikulttuuriajattelu, jossa länsimaiden historian saatossa tekemiä vääryyksiä yritetään sovittaa suhtautumalla kritiikittömästi kaikkeen muualta tulevaan ja avaamalla rajoja mahdollisimman paljon kansainvälisille muuttovirroille.
&#8211; Avointen rajojen kannattajien tavoitteena ei ole maailman hädänalaisten tai vähäosaisten auttaminen vaan suomalaisen ja länsimaisen kulttuurin ajaminen alas muuttoliikkeiden avulla. Avointen rajojen kannattajalle suomalaisten hyvinvoinnilla tai edes tehokkaalla maailman hädänalaisten auttamisella ei ole väliä. Tämän sijaan heille on tärkeintä todistaa kuinka liberaaleja ja suvaitsevaisia ihmisiä he ovat.

Tutkimus paljastaa: Suomalaiset eivät halua maksaa hallituksen ideologisista lempihankkeista – avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana vain pieni vähemmistö

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>