Purra: Vihreän elvytyksen sijaan pitäisi puhua vihreästä tainnutuksesta – ”Päätökset kohdistuvat palkansaajien rahapussiin siten, että asumisen, autoilun ja lämmityksen kustannukset kohoavat”

Kansanedustajat Atte Harjanne (vihr) ja perussuomalaisten Riikka Purra väittelivät keskiviikkona aamupäivällä Aalto-yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämässä debatissa vihreästä elvytyksestä. Purran mukaan vihreä elvytys muuttuu tosiasiassa tainnutukseksi, jos kunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla kurjistetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja kuluttamiseen on käytössä yhä vähemmän rahaa.

Vihreä elvytys viittaa politiikkatoimiin, jotka vahvistavat kokonaiskysyntää ja samalla vähentävät päästöjä joko suoraan tai epäsuorasti. EU-johtajien heinäkuussa sopimassa 750 miljardin elvytyspaketissa vihreää elvytystä korostetaan huomattavasti.

Atte Harjanteen mukaan vihreä elvytys olisi erityisen tärkeää, koska koronakriisin taustalla on edelleen ilmastonmuutos, jonka ratkaiseminen edellyttää muun muassa investointeja puhtaaseen energiantuotantoon ja kestävään liikenneinfrastruktuuriin.

Elvytyksen pääfokus yksityistalouksiin

Riikka Purra totesi, että vihreä-etuliite ei suinkaan automaattisesti tarkoita, että kyseinen elvytystapa olisi suositeltavaa.

– Meidän pitää tarkastella elvytystä, joka on samalla järkevää ja kestävää nimenomaan siitä näkökulmasta, että se tarjoaa elinkeinoelämälle mahdollisuuden nostaa tuottavuutta ja kilpailukykyä siten, että tästä taloudellisesta tilanteesta päästään järkevällä tavalla eteenpäin. Elvytyksen pääfokus tulisikin olla yksityistaloudellisessa toiminnassa, ja siihen rinnalle voidaan ottaa sitten muuta, Purra sanoi.

Hän ihmetteli myös sitä, että hallituksessa, jonka puolueiden kannatukset liikkuvat nyt eri suuntiin, kaikkea normaalia toimintaa ja agendaa on yhtäkkiä ryhdytty kutsumaan elvytykseksi.

Purran mukaan joissakin tilanteissa vihreän elvytyksen sijaan pitäisikin puhua vihreästä tainnutuksesta.

– Vihreästä tainnutuksesta on kyse, kun esimerkiksi kunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla halutaan kurjistaa tiettyjen yritysten toimintaedellytyksiä. Sekään ei ole välttämättä aina elvyttävää, jos kuluttamiseen on yhä vähemmän rahaa tilanteessa, jossa päätökset kohdistuvat tavallisten palkansaajien rahapussiin siten, että elinkustannukset, kuten asuminen, autoilu ja lämmitys kohoavat.

Suomea hyödyttävä ilmastopolitiikka on järkevää

Purra totesi, että hän vastustaa vihreää tainnutuspolitiikkaa, mutta hän kannattaa mielellään vihreää elvytystä – sillä edellytyksellä että se on järkevää.

– Jos ajatellaan erikseen vaikka ilmastoelvytystä, niin se on järkevää niin kauan kuin se tukee suomalaista vähähiilisen teknologian vientiä ja suomalaista osaamista, jota voimme viedä Eurooppaan. Esimerkiksi niihin maihin, joissa hiilidioksiditonnien vähentäminen on paljon oleellisempaa.

Purra sanoi, että elvytyksessä on olennaista tarkastella sitä, mitä itse asiassa tehdään.

– Jos me teemme ilmastopolitiikkaa, joka edistää taloutta ja hyödyttää Suomea, ehkä jopa globaalisti, niin se on hyvä asia. Eri asia sitten on, jos me lähdemme mukaan imagopoliittiseen keimailuun.

Esimerkkinä imagopolitiikasta Purra nosti esille sen, että vihreät on esittänyt haluavansa tukea kävelyä.

– Useimmat meistä osaavat kävellä ilman erityistä tukemista. Imagopolitiikkaa on myös se, kun halutaan lisätä pyöräilyä normaalin rajan yli.

– Esimerkiksi oma kotikuntani Kirkkonummi haluaa vihreiden johdolla profiloitua erittäin pyöräilymyönteisenä kuntana, vaikka Kirkkonummella on jo nyt erittäin hyvät mahdollisuudet pyöräillä. Varsinkin lapset pyöräilevät paljon, ja muutenkin monet lyhyet matkat kunnan sisällä tehdään pyörällä.

Autolla ei ajella huvin vuoksi

Harjanne sanoi, että hänestä olisi turhauttavaa tehdä identiteettipolitiikkaa sillä, millä ihmiset liikkuvat.

Purra sanoi olevansa samaa mieltä, ja muistutti edustajakollegaansa, että yleensä ihmiset eivät ajele autolla huvin vuoksi.

– Autoa joudutaan käyttämään erityisesti siellä, missä ei ole mahdollisuuksia päästä mihinkään julkisella liikenteellä. Itse käytän paljon julkista liikennettä eikä se ole minulle ongelma. En kuitenkaan usko, että pyöräkaistojen lisäämisestä on apua kenellekään, vaan yksinkertaisesti pitäisi tehdä julkisesta liikenteestä houkuttelevampaa, Purra sanoi.

Harjanne pohti myös, mitkä ovat ihmisille kynnyksiä käyttää julkista liikennettä.

– Voidaan miettiä, miksi meillä ajetaan paljon lyhyitä automatkoja, joka on energiatehotonta ja yhteiskunnalle kallista. Voidaan miettiä, mitä asialle voidaan tehdä. Infran kehittäminen on yksi osa sitä, Harjanne sanoi.

Hän ei maininnut polttoaineiden hinnankorotuksia. Purra kuitenkin muistutti edustajakollegaansa, että polttoaineveroa nostettiin elokuun alussa.

– Bensan hintaa nostettiin juuri, ja se taisi olla vasta ensimmäinen kerta. Seuraava korotus osuukin sopivasti kuntavaalien jälkeen ja sittenkin tulee vielä kolmas kerta. Bensan hinnan korotukset, aivan kuten asumisen ja lämmittämisen kustannusten nouseminen kohdistuvat ihmisiin, jotka asuvat pientaloissa ja kulkevat autolla.

Pienituloisia ei saisi rasittaa lisäkustannuksilla

Harjanne esitti, että vihreä elvytys olisi samalla siirtymäpolitiikkaa.

– Oikeudenmukaiselle, hiilineutraalille yhteiskunnalle on edelleen tarvetta, eli sen pitää ohjata kaikkea päätöksentekoa. Toivoisin, että saataisiin rakentavampaa ajattelua siihen suuntaan, että mitkä ovat ne oikeat instrumentit saada tehtyä siirtymä oikeudenmukaisesti ja kestävästi, eikä nostettaisi lapasia pystyyn ja ryhdyttäisi hokemaan, kuinka mahdotonta ja sortavaa tämä on. Koska samalla herää kysymys: Mikä olisi vaihtoehto?

Purra sanoi haluavansa, että vihreät puhuisivat enemmänkin oikeudenmukaisuudesta.

– Oikeudenmukaisuus tarkoittaa tässä esimerkiksi sitä, että pienituloisille ei tulisi kohtuuttomia lisäkustannuksia, mutta samalla on kyse siitä, että verotus kiristyy, koska jonkun pitää maksaa kompensaatio. Meidän veroasteemme nousee vihreän elvytyspolitiikan seurauksena. Täytyy myös tarkastella, onko verotuksen kiristyminen hyvä asia.

Suomi kierrättää omia rahojaan EU:n kautta

Harjanteen mukaan koronaelvytys voi samalla edistää hiilineutraalia yhteiskuntaa.

– On kuitenkin mietittävä, mihin käytämme omaa ja EU-rahaa ja mitkä ovat selkeät vihreän infraelvytyksen painopisteet, mitä tehdään. Näihin tarvitaan selvät nuotit.

Purra huomautti, että Suomi ei tosiasiassa saa EU-rahaa.

– EU-rahasta puhuminen on virheellistä. Me vain kierrätämme EU:sta omaa rahaamme ja edelleen maksamme sinne reilusti enemmän kuin saamme takaisin. Totta kai nyt saamme sieltä jotain rahaa, jonka hallitus voi käyttää parhaaksi katsomallaan, toivottavasti järkevällä tavalla, Purra sanoi.

Hallitus ei ole luopunut lempihankkeistaan

Purra ihmettelee sitä, että koronasta huolimatta hallitus ei ole muuttanut hallitusohjelmaa eikä luopunut lempihankkeistaan, joita viedään eteenpäin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.

– Näen hyvin ongelmallisena sen, että hallitusohjelmassa ovat edelleen ne kaikki samat asiat, mitä siellä olivat jo ennen koronakriisiä.

Purra totesi myös, että pelkkä elvytys sinänsä ei takaa mitään – siitä riippumatta, minkä väriseksi elvytystä kutsutaan.

– Elvytys ei ole mitään, jos sitä ei yhdistetä kilpailukykyyn ja siihen, että yhteiskuntaa rakennetaan siihen suuntaan, että meidän kilpailukyky ja tuottavuus kasvavat, siellä ne Suomen vahvuudet ovat. Koska me emme voi kilpailla hinnalla, meidän on kilpailtava sillä, että olemme parempia kuin muut.

Purran mukaan elvytystoimet edellyttävät myös sopeuttamistoimia, kroonisten menokohteiden tarkastelua ja ennen kaikkea työllisyyteen puuttumista.

– Silloin kun nämä ovat rinnakkain, me todennäköisesti liikumme oikeaan suuntaan. Toistaiseksi vaan hallituksesta ei ole kuulunut mitään sellaista, mitä voisin itse pitää positiivisena lähestymistapana.

Suomalainen teollisuus on ekoteko

Harjanne totesi, että vaikka metsäteollisuus on Suomessa tärkeää, niin kaikki teollisuus joutuu lähitulevaisuudessa uusiutumaan, mikä johtaa muun muassa investointien arvioimiseen.

Purra muistutti, että globaalissa mittakaavassa suomalainen teollisuus on edelleen ekoteko.

– Ilmeisesti kaikki kannatamme hiilitulleja, perussuomalaiset toivat tämän esille jo ennen vaaleja. Lähtökohtamme ei ole vain hiilipäästöjen vähentäminen vaan samalla myös mahdollisuus houkutella teollisuutta takaisin Suomeen, koska se on paljon järkevämpää.

Purra nosti jo aiemmin Twitterissä esille uutisen, jonka mukaan suomalaisista katukivistä 95 prosenttia on valmistettu Kiinassa.

– Suomeen siis tuodaan Kiinasta kiviä, jotka tuotetaan siellä fossiilisilla polttoaineilla ja kuljetetaan tänne tuhansien kilometrien päähän. Vielä silloinkin se on edullisempaa kuin suomalainen kivi, vaikka suomalainen tuotanto on jopa 80 prosenttia puhtaampaa kuin kiinalainen. Meidän järjestelmässä on suuri ongelma, kun me sallimme tämän.

Perussuomalaisilta ripaus realismia vihreille

Harjanne väitti, että perussuomalaiset olisivat haluttomia purkamaan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Purra vastasi, ettei se pidä paikkaansa.

– Näin ei ole. Kannatan sähköautoilua ja kaasuautoilua, se on meidän tulevaisuutemme. Me perussuomalaiset annamme vain ripauksen realismia vihreiden linjaan.

– Fossiilisista polttoaineista riippuvuuden purkaminen pitää tehdä johdonmukaisesti ja järkevällä tavalla. On selvää, että etenemme kohti liikenteen sähköistymistä, me etenemme sitä kohti jo nyt markkinataloudessa ilman sitäkin, että kehitystä tarvitsisi erityisesti vauhdittaa. Puhumattakaan siitä, että siihen liitetään toimenpiteitä, jotka kohdistuvat palkansaajaan.