Pääministeri Sanna Marin vakuutti Ylen A-Studiossa, että 750 miljardin EU-elpymisväline jäisi kertaluontoiseksi ratkaisuksi. Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti, että uusia kriisejä on tulossa. – Valitettavasti valtioiden sitouttaminen yhteiseen velkaan sitoo valtioita toisiinsa myös negatiivisessa mielessä. Sitä vaikeampaa on enää tehdä itsenäisiä päätöksiä, eli koko ajan meidän oma suvereniteettimme kapenee.

EU-johtajat pääsivät alkuviikosta sopuun EU-jäsenvaltioiden 750 miljardin yhteisestä EU-elpymisvälineestä, josta osa on lainaa ja osa avustuksia. Pääministeri Sanna Marin totesi keskiviikkona Ylen A-Studiossa, että koska Suomi on useita muita EU-maita vauraampi maa, niin Suomen osana on olla nettomaksaja.

Suomen kokonaisvastuu elpymisvälineestä on yhteensä 13 miljardia euroa, josta osa on takausvastuita. Suomi maksaa elpymisrahastoon 6,6 miljardia euroa, ja saa takaisin 3,2 miljardia euroa. Marin sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että osa kaikesta EU-rahoituksesta on käytettävä ilmastotoimiin.

Finanssiliitto on liittovaltion esikartano

A-Studiossa Marinia haastoivat perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sekä kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen.

Purra totesi, että on melko kummallista puhua rahasta, jota Suomi saa EU:lta takaisin.

-Kyse on siis meidän omasta rahastamme, jota vain kierrätetään EU:n kautta. Laitetaanko sitä sitten tutkimukseen tai ilmastotoimiin – me voisimme tehdä sen itsekin. Ja jos meille EU:sta kerrotaan, mihin voimme investoida ja käyttää rahaa, niin sekin on hullunkurista, että meillä on ikään kuin keskusvaltio, joka kertoo, mihin yksittäisten valtioiden pitää investoida.

Purra myös huomautti Mykkäselle kokoomuksen vaihtelevasta EU-linjasta.

-Kokoomus on vuosikausia kannattanut erilaisia federalistisia toimia. Eihän sitä voi tehdä ilman, että Suomi osallistuu tulonsiirtounioniin. Kokoomus on ajanut kaikista ponnekkaimmin tällaista politiikkaa.

Purran mukaan EU on jo menossa liittovaltion suuntaan.

-Finanssiliitto on liittovaltion esikartano.

EU:n krooniset ongelmat eivät ole katoamassa

Mykkänen väitti, että ei kannata tulonsiirtounionia, mutta esitti että vahvaa Eurooppaa tarvitaan ja että EU-sisämarkkinat ovat tuoneet Suomelle vaurautta 25 vuoden aikana. Purra huomautti, että sisämarkkinat eivät edellytä liittovaltiota.

A-Studion juontaja kysyi Marinilta miten varmistetaan se, ettei EU:sta tule pysyvää tulonsiirtoautomaattia, jossa vaikeuksien tullessa liittovaltio ottaa yhteistä velkaa. Marin vastasi, että lähtökohtaisesti elpymisväline on suunniteltu ainutkertaiseksi menettelyksi.

-En voi ennustaa 50 vuoden päähän tulevaisuuteen, mutta tämän paketin osalta lähdemme siitä että se on kertaluontoinen.

Purra sanoi, että on vaikea nähdä, että elpymisväline jäisi kertaluontoiseksi.

-Koronapaketti voi sellaiseksi jäädä, mutta sitten tulee uusia tilanteita: Tulee mahdollisia eurokriisejä. Järjestelmän krooniset ongelmat kuten se, että siihen kuuluu hyvin erilaisia valtioita, pysyvät edelleen.

-Valitettavasti myös valtioiden sitouttaminen yhteiseen velkaan sitoo valtioita toisiinsa myös negatiivisessa mielessä. Sitä vaikeampaa on enää tehdä itsenäisiä päätöksiä, eli koko ajan meidän oma suvereniteettimme kapenee.

EU-maat voivat elvyttää myös itsenäisesti

Marin haastoi Purraa ja kysyi, mikä on perussuomalaisten vastaus kriisin hoitoon.

-Suomi on jo tehnyt paljon kansallista elvytystä. Se on mahdollista myös muille maille. Mikäli ne ovat hoitaneet oman taloutensa niin huonosti, että eivät enää saa lainaa markkinoilta, EVM:sta tai muualtakaan, niin se ei ole varsinaisesti Suomen ongelma, Purra totesi.

Katso keskustelu Yle Areenasta >

SUOMEN UUTISET