

Riikka Purra (ps.) ja Sanna Marin (sdp.). / YLE
Suomi maksaa EU-elpymisrahastoon 6,6 miljardia ja saa takaisin 3,2 miljardia – Purra: Kierrätämme omia rahojamme EU:n kautta
Pääministeri Sanna Marin vakuutti Ylen A-Studiossa, että 750 miljardin EU-elpymisväline jäisi kertaluontoiseksi ratkaisuksi. Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti, että uusia kriisejä on tulossa. – Valitettavasti valtioiden sitouttaminen yhteiseen velkaan sitoo valtioita toisiinsa myös negatiivisessa mielessä. Sitä vaikeampaa on enää tehdä itsenäisiä päätöksiä, eli koko ajan meidän oma suvereniteettimme kapenee.
EU-johtajat pääsivät alkuviikosta sopuun EU-jäsenvaltioiden 750 miljardin yhteisestä EU-elpymisvälineestä, josta osa on lainaa ja osa avustuksia. Pääministeri Sanna Marin totesi keskiviikkona Ylen A-Studiossa, että koska Suomi on useita muita EU-maita vauraampi maa, niin Suomen osana on olla nettomaksaja.
Suomen kokonaisvastuu elpymisvälineestä on yhteensä 13 miljardia euroa, josta osa on takausvastuita. Suomi maksaa elpymisrahastoon 6,6 miljardia euroa, ja saa takaisin 3,2 miljardia euroa. Marin sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että osa kaikesta EU-rahoituksesta on käytettävä ilmastotoimiin.
Finanssiliitto on liittovaltion esikartano
A-Studiossa Marinia haastoivat perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sekä kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen.
Purra totesi, että on melko kummallista puhua rahasta, jota Suomi saa EU:lta takaisin.
-Kyse on siis meidän omasta rahastamme, jota vain kierrätetään EU:n kautta. Laitetaanko sitä sitten tutkimukseen tai ilmastotoimiin – me voisimme tehdä sen itsekin. Ja jos meille EU:sta kerrotaan, mihin voimme investoida ja käyttää rahaa, niin sekin on hullunkurista, että meillä on ikään kuin keskusvaltio, joka kertoo, mihin yksittäisten valtioiden pitää investoida.
Purra myös huomautti Mykkäselle kokoomuksen vaihtelevasta EU-linjasta.
-Kokoomus on vuosikausia kannattanut erilaisia federalistisia toimia. Eihän sitä voi tehdä ilman, että Suomi osallistuu tulonsiirtounioniin. Kokoomus on ajanut kaikista ponnekkaimmin tällaista politiikkaa.
Purran mukaan EU on jo menossa liittovaltion suuntaan.
-Finanssiliitto on liittovaltion esikartano.
EU:n krooniset ongelmat eivät ole katoamassa
Mykkänen väitti, että ei kannata tulonsiirtounionia, mutta esitti että vahvaa Eurooppaa tarvitaan ja että EU-sisämarkkinat ovat tuoneet Suomelle vaurautta 25 vuoden aikana. Purra huomautti, että sisämarkkinat eivät edellytä liittovaltiota.
A-Studion juontaja kysyi Marinilta miten varmistetaan se, ettei EU:sta tule pysyvää tulonsiirtoautomaattia, jossa vaikeuksien tullessa liittovaltio ottaa yhteistä velkaa. Marin vastasi, että lähtökohtaisesti elpymisväline on suunniteltu ainutkertaiseksi menettelyksi.
-En voi ennustaa 50 vuoden päähän tulevaisuuteen, mutta tämän paketin osalta lähdemme siitä että se on kertaluontoinen.
Purra sanoi, että on vaikea nähdä, että elpymisväline jäisi kertaluontoiseksi.
-Koronapaketti voi sellaiseksi jäädä, mutta sitten tulee uusia tilanteita: Tulee mahdollisia eurokriisejä. Järjestelmän krooniset ongelmat kuten se, että siihen kuuluu hyvin erilaisia valtioita, pysyvät edelleen.
-Valitettavasti myös valtioiden sitouttaminen yhteiseen velkaan sitoo valtioita toisiinsa myös negatiivisessa mielessä. Sitä vaikeampaa on enää tehdä itsenäisiä päätöksiä, eli koko ajan meidän oma suvereniteettimme kapenee.
EU-maat voivat elvyttää myös itsenäisesti
Marin haastoi Purraa ja kysyi, mikä on perussuomalaisten vastaus kriisin hoitoon.
-Suomi on jo tehnyt paljon kansallista elvytystä. Se on mahdollista myös muille maille. Mikäli ne ovat hoitaneet oman taloutensa niin huonosti, että eivät enää saa lainaa markkinoilta, EVM:sta tai muualtakaan, niin se ei ole varsinaisesti Suomen ongelma, Purra totesi.
Katso keskustelu Yle Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen kommentoi Marinin piileskelyä: Ehkä pääministeri itsekin on ymmärtänyt, ettei neuvottelutulos ollut Suomen osalta kovinkaan onnistunut

Riikka Purran kolumni: Maksa, älä kysele – EU-politiikan epädemokraattisuudesta

Halla-aho: Edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai Brysseliä Suomessa?

Purra: Vihreän elvytyksen sijaan pitäisi puhua vihreästä tainnutuksesta – ”Päätökset kohdistuvat palkansaajien rahapussiin siten, että asumisen, autoilun ja lämmityksen kustannukset kohoavat”

Korot ovat laskeneet 40 vuoden ajan – onko se hyödyllistä?

PS-edustajat tyrmäävät Marinin ja demareiden haaveet 6-tuntisesta työpäivästä: ”Vähemmän työtunteja samalla palkalla? Elääköhän joku utopiassa?”

Tavion mielestä Suomessa tarvitaan aatteellinen ja taloudellinen ryhtiliike: ”Kuoliaaksi verottaminen ja valtiontalouden tuhoaminen on lopetettava ”

Halla-aho: EU-elpymispakettiin osallistuminen voidaan estää – ”Kansanedustajat on pantava valinnan eteen”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.