Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

akkuteollisuus

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen kalasääksin pesäpuun Lapissa. Pesä olisi estänyt viiden tuulivoimalan rakentamisen alueelle. Voimaloista ainakin kaksi tulisi epäillyn tai hänen lähisukulaisensa maille. Keskusta ajaa Suomen kunnissa voimakkaasti tuulivoimaa välittämättä tuulivoimaloiden haittavaikutuksista luonnolle ja ihmisille.

Lapin piirin kansanedustaja Kaisa Juuso ei hyväksy tällaista villin lännen meininkiä.
&#8211; On virhesatsaus rakentaa maatuulivoimaloita. Metsää kaatuu, tiet tehdään, sähkön hinta vaihtelee. Kunnat kuvittelevat rikastuvansa. Lapin liitto vasta kartoittaa tuulivoimalle sopivia alueita, silti monen kunnan alueelle on jo vireillä isoja hankkeita, Tornioonkin suunnitellaan yli 130 voimalaa. Torniossa väitetään, että alueelle tulee vety- ja akkuteollisuutta, jos on tarjolla tuulivoimaa. Tuulivoimayhtiöiden vedätys on melkoinen, hän sanoo.
Keskustalainen ”aavistushakkuu”
Kunnanhallituksen keskustalaisen puheenjohtajan isän epäillään kaataneen maallaan sijaitsevan sääksen pesäpuun suunnitellulla tuulivoima-alueella. Tapahtuneen huomasi 80-luvun lopulta saakka kalasääksen pesiä Helsingin yliopistolle tarkastanut Matti Suopajärvi.
&#8211; Täällä ei kovin paljon sääksen pesiä ole. Olin liikkeellä sielläpäin, ja puuta ei näkynyt. Menin katsomaan, oliko myrsky sen kaatanut, ei ollut. Moottorisahalla oli vedetty poikki. Viime ja edellisvuonna pesä oli lintujen käytössä, kertoo Suopajärvi.
Hänen mukaansa todennäköisin kaataja oli maanomistaja. Yhtiöiden pitää tehdä hakkuusuunnitelma, ja pesäpuu oli tiedossa Metsäkeskuksen ja Ely-keskuksen rekisterissä. Yhtiö ei olisi sitä hakannut.
&#8211; Jos käytetään kahden kilometrin suojaetäisyyttä ja piirretään ympyrä, niin sen ympyrän sisään on hankkeessa suunniteltu viisi voimalaa. Kaksi niistä olisi tullut hyvin lähelle, yksi ilmeisesti tämän maanomistajan palstalle ja toinen hänen tai hänen poikansa maille.
Suopajärvi on tehnyt pesäpuun kaadosta rikosilmoituksen.
Ympäristövaikutusarviota eli YVA:ta ei ole alueella vielä edes tehty.
&#8211; Hanke on vasta varhaisessa vaiheessa. Taisi tämä olla sellainen ”aavistushakkuu”, arvioi Suopajärvi.
Kuviteltua rikastumista
Kansanedustaja Kaisa Juuso ihmettelee tuulivoimarakentamisen kiirettä ja etenemisjärjestystä.
&#8211; Monen kunnan alueella on vireillä isoja tuulivoimahankkeita, vaikka Lapin liitto vasta kartoittaa sopivia alueita. Tuulivoimatoimijat tekevät ensin sopimukset maanomistajien kanssa ja tuovat sitten vasta asian kuntaan. Outoa on se, että eikö esimerkiksi Tornio voi itse miettiä, mihin tuulivoima-alue sopii ja sitten pyytää tarjouksia?
Suomessa kuntien valtuustot hyväksyvät helposti tuulivoimaloiden osayleiskaavat.
&#8211; Kunnat hakevat kiinteisöverotuloja, mutta unohtavat, että kun valtionosuuksia määritellään, otetaan huomioon kunnan verotulopohja. Jos verotulopohja kasvaa, tuulivoimaloiden kiinteistöverot vähentävätkin kuntien valtionosuuksia. Kunnat kuvittelevat rikastuvansa.
Eläimet reservaattiin
Matti Suopajärveä harmittaa sääksen pesäpuun kaato, mutta enemmän häntä huolettaa metsäalueiden rakentaminen, tuulivoimaloiden siivistä maastoon irtoavat mikromuovit ja eläinten elintilan rajoittaminen.
&#8211; Hillitön rakentaminen johtaa siihen, että tulee olemaan perskuleen kauheasti myllyjä. Pakotetaan sääksi pysymään kahden kilometrin säteellä pienessä reservaatissa. Ei ole tutkimuksia metsien pirstoamisesta, teiden rakentamisesta ja siitä, mitä se kaikki merkitsee koko pesivälle linnustolle viiden, kymmenen tai 30 vuoden kuluessa. Ei ole tutkimuksia myöskään kuulolla saalistavista linnuista, kuten pöllöistä. Tuulivoimalat kaventavat koko ekosysteemin toimintaa. Suurempia vaikutuksia luontoon on liian vähän tutkituttu.
Suopajärvi paheksuu myös sitä, että vaikka sähkön tarve on isointa Etelä-Suomessa, sinne ei tuulivoimaloita haluta.
&#8211; Tornion pohjoisraja on suunniteltu ihan täyteen myllyjä. Ja niiden pohjoispuolelle suunnitellaan kaivosta.
Myös muualla Suomessa petolintujen on ruvennut käymään huonosti, kun tuulivoiman suunnittelu alkaa. Pohjanmaalla merikotkan pesiä on hävitetty ja maakotkien pesien hävittämisestä on epäilyjä. Hävitykset tehdään salassa, joten näyttöä on vaikea saada. Pohjanmaalla merikotkia on myös hiljattain ammuttu.
&nbsp;

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarviosta. Vastalauseessa moititaan väärin ajoitettua suhdannepolitiikkaa. Vastalauseen yhteydessä perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta.

Akuutin koronakriisin jälkeisestä nousukaudesta huolimatta hallitus kasvattaa menoja vaarantaen maamme pitkän aikavälin velkakestävyyden ja edellytykset vastata seuraavaan taantumaan. 
&#8211; Kun talous lähtee maailmanlaajuisesti uudelleen käyntiin ja sen seurauksena inflaatio nousee, valtionlainojen korot voivat nousta. Tämä kaventaisi valtion taloudellista liikkumavaraa merkittävästi, kansanedustaja Ville Vähämäki linjaa.
Velkaa kasvatettu kahdessa vuodessa 40 miljardilla
Vastalauseessa moititaan puuttuvan menokurin ohella huoletonta suhtautumista velkaantumiseen.
&#8211; Hallitus otti viime vuonna velkaa 18,4 miljardia, ja tämän lisäbudjetin myötä kuluvan vuoden budjettivaje nousee 14,4 miljardiin. Lisäksi hallitus on ottanut EU-tukipaketin kautta vastuuta veronmaksajille 6,5 miljardia. Kahdessa vuodessa hallitus on siis kasvattanut velkaa 40 miljardilla, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi sanoo.
&#8211; Hyväksymme koronasta johtuvat menot välttämättöminä, mutta vastapainoksi olisi jo nyt tarvittu myös menoleikkauksia esimerkiksi maamme ulkopuolelle menevistä määrärahoista.
Olisi tarvittu talouden kasvua tukevia ratkaisuja
Tässä vaiheessa koronakriisiä olisi siis tarvittu jo talouden pitkäaikaista kasvua tukevia ratkaisuja eikä lyhytnäköistä määrärahojen kasvattamista hyvinvoinnin nimissä.
&#8211; Esimerkiksi akkuteollisuus yhdistettynä kaivosteollisuuteen sisältää mahdollisuuden maailmanluokkaa olevan keskittymän luomiseen maahamme. Metsäteollisuuteen rinnastettavan menestystarinan syntyminen loisi aitoa hyvinvointia ja työpaikkoja, ja ilmastokin kiittäisi, Vähämäki kannustaa.
&#8211; Työllisyystoimia oli luvattu jo hallitusohjelmassa, mutta hallituksen eväät ovat koko ajan jääneet luvatusta. Ilman kipeitäkin uudistuksia talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta, joten nyt ei ole oikea aika harrastaa kuurupiiloa, Kankaanniemi jatkaa.
Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa
Rakenteellisten uudistusten ja uutta kasvua ja liiketoimintaa synnyttävien pelinavausten sijaan hallitus on ollut kiinnostuneempi kokonaisten toimialojen vaikeuttamisesta.
&#8211; Hallituksen tavoite turpeen tuotannon puolittamisesta kuluvan vuosikymmenen aikana on tapahtumassa etuajassa. Sen sijaan, että hallitus jakaa turpeen tuottajille lopettamiskorvauksia, olisi voitu myöntää alan merkitys energiaomavaraisuudessa, kasvuturpeessa ja esimerkiksi akustiikkalevyissä. Ainutlaatuinen turvealamme omaa kilpailutekijöitä, joita muilla mailla ei ole. Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa, vaan vaalia, kansanedustaja Jari Koskela muistuttaa.
&#8211; Olemme lehdistä saaneet lukea, kuinka EU-komissio kaavailee Suomen metsien määrittelemisestä eräänlaiseksi eurooppalaiseksi yhteisomaisuudeksi. Etelä- ja Keski-Euroopalle kyllä kelpaa suomalaisten metsien suojelu ilmastotekona, mutta hallituksen ei pitäisi antaa tuumaakaan periksi ja vaarantaa vastuullisen metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiä, Kankaanniemi vaatii.

Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: “Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan sähköllä kulkevat ajoneuvot eivät ole lainkaan niin ekologisia kuin valtiot ja autoteollisuus mielellään antavat ymmärtää. Sähköautojen tuotanto ei ole ekologista, ja niiden akkuihin tarvittavia metalleja louhitaan erittäin epäeettisissä olosuhteissa.

Suomessa on meneillään tällä hetkellä todellinen akkubuumi, jonka kehitystä Suomen valtio tukee edistämällä kaivostoimintaa ja kotimaista akkutuotantoa. Suomen hallitus yrittää ohjata liikennettä sähköiseksi erilaisilla kannustimilla.
Täysin puhdasta energiaa ei ole olemassakaan
Hallituksen näkemyksen mukaan perinteisille fossiilisilla polttoaineilla kulkeville autoille hyvä vaihtoehto ovat muun muassa sähköllä kulkevat ajoneuvot. Myös autoteollisuus mainostaa sähköautoja mielellään ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, sillä tavallisiin bensakäyttöisiin autoihin verrattuna sähköautoilla ajaminen synnyttää vain vähän hiilidioksidipäästöjä.
&#8211; Näyttää siltä, että vihreän energian varjopuolet sivuutetaan, sillä niihin liittyy teollisia ja poliittisia haasteita. Ihmisille uskotellaan, että jos kaikki ajavat sähköautolla, kaikki hiilidioksidin aiheuttamat ongelmat on ratkaistu kerralla. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä täysin puhdasta energiaa ei ole olemassakaan. Saastutamme aina, kun tuotamme jotain, aloittaa kansanedustaja Ari Koponen.
&#8211; Vihreät puhuvat jatkuvasti siitä, miten ilmasto on yhteinen, mutta unohtavat sen totaalisesti akkutuotannossa. Sähköautojen tuotanto ei ole ekologista ja akkuihin tarvittavia metalleja tuotetaan erittäin epäeettisissä olosuhteissa, missä ei kunnioiteta ihmis- eikä lasten oikeuksia. Tämä puoli sähköautoista pitäisi pystyä myös sanomaan ääneen ja keskustelemaan siitä.
Ympäristöongelmia ja ihmisoikeusloukkauksia
Vaikka sähköautoja markkinoidaan ekologisina ja vähäpäästöisinä, sähköautojen valmistamisesta syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi akkujen valmistamiseen tarvitaan monia metalleja ja mineraaleja. Yhtä sähköautoa varten tarvitaan muun muassa 12 kiloa kobolttia, seitsemän kiloa litiumia ja 36 kiloa nikkeliä. Näiden metallien ja mineraalien kaivaminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta.
Lähes 60 prosenttia maailman koboltista tulee tällä hetkellä Kongon demokraattisesta tasavallasta, jossa kaivoksissa kaivetaan metalleja erittäin vaarallisissa olosuhteissa. Merkittävä osa koboltista tulee epävirallisista kaivoksista, joissa käytetään lapsityövoimaa. Kaivosten nuorimmat työntekijät ovat vain 7-vuotiaita.
Uutisten mukaan kaivoksissa työskenteleviin lapsiin ja muihin työntekijöihin kohdistetaan raakaa väkivaltaa. Kobolttikaivokset on myös yhdistetty laajoihin ihmisoikeusloukkauksiin, korruptioon, aseellisiin ryhmiin ja verovälttelyyn.
Koboltin lisäksi myös litiumin tuotanto on hyvin kyseenalaista, sillä se kuluttaa valtavat määrät vettä jo ennestään kuivilla alueilla. Lisäksi akkuihin tarvitaan muun muassa grafiittia, josta kaksi kolmasosaa tulee Kiinasta, missä kaivaminen on saastuttanut juomavesiä ja peittänyt kyliä tummaan tomuun.
Saasteongelma pahenee entisestään
Chilessä kuparikaivosten lähettyvillä ihmisten yleisin kuolinsyy on keuhkosyöpä, kun muualla Chilessä kansalaiset kuolevat yleisimmin sydäntauteihin. Tämä on vain murto-osa metallien tuotannon aiheuttamista ympäristö- ja muista ongelmista.
&#8211; Öljyriippuvuuden tilalle on tullut uusi riippuvuus, nimittäin harvinaisten maametallien louhinta, mikä pahentaa saasteongelmaa koko ilmakehässä entisestään. Hallitusta ei kiinnosta, että laajoja alueita tuhoutuu maapallon toisella laidalla, sillä se on vastoin heidän poliittista agendaansa.
&#8211; On myös erittäin arveluttavaa, että hallitus ei nosta keskusteluun akkujen tuottamisesta aiheutuvia ympäristöön ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia ongelmia. Sähköautot ovat kaukana ekologisista, ja niiden akkujen metallit kaivetaan todella epäeettisissä ympäristöissä. Hallitus kyllä tietää tämän, mutta hiljenee asiasta täysin, Koponen tuhahtaa.
Kierrätys vielä lapsenkengissään
Sen lisäksi, että kobolttia, litiumia ja muita harvinaisia metalleja ja mineraaleja kaivetaan erittäin epäeettisissä ja epäekologisissa olosuhteissa, niitä ei myöskään kierrätetä. Esimerkiksi kaikesta kaivetusta litiumista saadaan vain noin prosentti talteen. Monen metallin kierrätys ei ole myöskään taloudellisesti kannattavaa, vaikka teknisesti se olisikin mahdollista.
&#8211; Jotta akkuteollisuus olisi edes hieman ekologisempaa, pitäisi panostaa siihen, että jo kaivetut metallit voidaan käyttää uudelleen. Uudistua pitää, mutta ei silmät kiinni, päättää Koponen.
&nbsp;

Sähköautojen tuotanto ei ole ekologista eikä eettisesti kestävää – Koponen: “Punavihreä hallitus sulkee silmänsä ihmis- ja lasten oikeuksien rikkomiselta sekä luonnonvarojen tuhoamiselta”