

LEHTIKUVA
Ranskan presidentti Macron ei aikaillut: Vetosi Saksan uuteen liittokansleri Scholziin EU:n yhteisvelan kasvattamisen puolesta
Ranskan presidentti Emmanuel Macron isännöi Saksan liittokansleri Olaf Scholzin vierailua vain kaksi päivää Scholzin valinnan jälkeen. Macron halusi taivuttaa EU:n talouskurisääntöjä ja lisätä unionin yhteisvelkaa. Scholz haluaa joustoa talouskuriin, mutta yhteisvelan lisääminen on vaikeampi askel, Politico uutisoi.
EU:n talouskurisääntöjen tulisi astua uudelleen voimaan ensi vuoden jälkeen. Säännöt hyllytettiin koronapandemian ajaksi.
Euroopan komissio vihjaa haluavansa höllentää velka- ja alijäämärajoja. Jäsenmailla saisi olla velkaa korkeintaan 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä budjettialijäämä saisi ylittää kolmea prosenttia.
Italia ja Kreikka raskaissa veloissa
Yli 60 prosentin velkoja tulisi lyhentää siten, että 20 vuoden päästä raja-arvo olisi saavutettu. Tehtävä on käytännössä mahdoton jo pahoin velkaantuneiden Italian ja Kreikan osalta.
Yksi vaihtoehto helpottaa raskaasti velkaisten maiden ahdinkoa on myöntää lisäaikaa velkavuorien sulattamiseen. Toinen vaihtoehto on nostaa velkarajaa. Kyseeseen voivat tulla molemmat keinot, joilla saadaan raskaasti velkaantuneiden EU-maiden velat näyttämään kohtuullisemmilta.
Talouskurista kurittomuuteen
Eteläisten jäsenmaiden viehätys yhteisvelkaan perustuu siihen, etteivät maat joutuisi vastaamaan jatkossa itse omista veloistaan, vaan heidän luotonsaantinsa voisi perustua säntillisemmin velkaan suhtautuvien maiden maineeseen.
Käytännössä eteläiset maat voisivat osin ”vinguttaa pohjoisten maiden luottokorttia”.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”

Suomi hävisi taas EU:ssa – Tavio: ”Keskusta petti metsänomistajat”

PS: Suomalaisten työllään maksamia verovaroja ei saa heittää EU:n loputtomiin tukikaivoihin

Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: ”Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”

Ranskan neljä kärkiehdokasta presidentiksi tiukkana maahanmuutolle – Pécresse: ”Toisen kotiin mennessä koputetaan oveen ja pyydetään lupaa”

Münchau: Euroopan integraatio epäonnistui – toiveajattelusta on syytä luopua

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta
Euroopan keskuspankki vie digieuroa kohti käyttöönottoa ilman kansalaisten mandaattia. Kriitikot – mukaan lukien neljätoista Euroopan suurpankkia – varoittavat seurantainfrastruktuurista, jota mikään laki ei pysty pysyvästi rajaamaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













