

Ranskan neljä kärkiehdokasta presidentiksi tiukkana maahanmuutolle – Pécresse: ”Toisen kotiin mennessä koputetaan oveen ja pyydetään lupaa”
Ranskan kevään presidentinvaalien toiselle kierrokselle on näillä näkymin tarjolla neljä ehdokasta. Neljän kärjellä on ainakin maahanmuutossa selkeä yhteneväinen ja selkeä linja. Vihervasemmisto on hajallaan vähintään kahdeksalla ehdokkaallaan.
Ranskan istuva presidentti Emmanuel Macron ei ole ilmoittanut lähtevänsä kisaan mukaan, mutta hänen oletetaan hakevan jatkokautta. Muut kärjessä olevat ehdokkaat ovat Kansallisen rintaman Marine Le Pen, toimittaja Éric Zemmour ja Tasavaltalaispuolueen Valérie Pécresse.
Kannatuskyselyjen mukaan Macron ei saisi ehdotonta enemmistöä ensimmäisessä vaalissa, jolloin kisa ratkeaa toisessa vaalissa. Siinä kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta ovat vastakkain. Kannatuskyselyjen mukaan joku mainituista kolmesta oikeistoehdokkaasta kisaisi Macronia vastaan.
Maahanmuutossa yhtenäinen näkemys
Kärkinelikon näkemys maahanmuutosta painottuu tehokkaaseen rajavalvontaan. Le Pen ja Zemmour ovat ilmaisseet tekevänsä tiukimmat linjaukset.
Macronin hallinto on pyrkinyt rajoittamaan maahanmuuttoa ja peräänkuuluttanut tiukempaa EU-rajavalvontaa. Macron haluaa tehokkaampaa taistelua ihmissalakuljettajia vastaan.
Tasavaltalaispuolue on entinen mahtipuolue. Puolueen ehdokas Pécresse puhui Kreikan vierailullaan EU:n ulkorajavalvonnan tärkeyden puolesta.
– Ei tämä ole lainkaan Euroopan linnake, mutta ei myöskään Euroopan supermarket, Pécresse painotti.
Euroopan linnakkeella tarkoitetaan tiukkoja rajamuureja muistuttaen keskiaikaisia linnoja.
”Eurooppaa ei ole ilman rajoja”
Pécressen mukaan rajakysymys on ehdoton vaatimus eurooppalaiselle voimalle.
– Eurooppa ei ole ilman rajoja, Pécresse napautti.
Hän vertasi Eurooppaa kotiin. Kun jonkun kodissa vieraillaan, koputetaan oveen ja pyydetään päästä sisälle.
– Meillä on vaaditut sisäänpääsyreitit niin meillä on silloin ovet. Eurooppalainen malli on, että kuljetaan ovista. Malli ei ole, että kaikki on avoinna kaikille.
Pécresse ylisti Kreikan rajavalvonnan toimia esimerkillisinä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Muslimiveljeskunta puuhastelee EU:n sisällä – aseina ”antirasismi” ja ”islamofobia”

Ranskan presidentti Macron ei aikaillut: Vetosi Saksan uuteen liittokansleri Scholziin EU:n yhteisvelan kasvattamisen puolesta

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: ”Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”

Energiakriisi rokottaa EU-maiden budjetteja – osa päättäjistä haluaisi helpotuksia päästökauppaan

Aikaisemmin ydinenergia yhdisti Eurooppaa, tänään se hajottaa – erityisen hankalaa on se, että Ranska ja Saksa ovat vastakkaisissa ryhmissä

Uusia pakolaisleirejä nousee kanaalin rannoille – Britannia ja Ranska ottavat yhteen Euroopan herruudesta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää