Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Ministeri Lulu Ranne sai Pääesikunnan Huollon ansioristin työstään maanpuolustuksen logistiikan vahvistamiseksi ensimmäisenä ministerinä Suomessa

Antikainen: Avointen rajojen hinta – tuore katsaus paljastaa karut luvut

Suomi kasvaa työllä ja yrittämisellä, ei sosialismilla – Aittakumpu: ”Emme tarjoa kansalle velkarahaa ja pikavippejä”

Suomalaistaustaisia enää alle viisi miljoonaa – Grönroos: ”Laitetaan maahanmuutto loppumaan, ennen kuin maahanmuutto tekee lopun Suomesta”

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Poliisikansanedustajat huolissaan operatiivisen poliisin tilanteesta: Kasvavien poliisiresurssien tulee kohdentua paremmin arjen turvallisuuden parantamiseen

Tavio pitää kallista ja haitallista maahanmuuttopolitiikkaa Suomen huonon taloustilanteen suurimpana ongelmana: ”Meistä on tullut koko maailman sosiaalitoimisto”

Koskela: Enemmän oikeutta tuottajalle, enemmän voimaa ruokavientiin

Aittakumpu kysyy vapaaehtoisten oikeudesta pelastaa ihmishenkiä

Ranska hylkäsi Britannian ehdotuksen merivalvonnasta – laiton siirtolaistulva kasvussa taas kesäkuukausina

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Purra: Hallitus tekee enemmän kuin kukaan vuosikymmeniin – demarit vain vastustavat

haastattelututkimus

Joka viides ruotsalainen on sitä mieltä, että hänen asuinalueensa on muuttunut vaarallisemmaksi olla ja elää. Pelon tunne on kuitenkin syvemmällä, sillä jopa puolet kansalaisista pohtii muuttoa turvallisemmalle alueelle. Jos suunnitelmista tulee totta, Ruotsi on yhä suurempien yhteiskunnallisten haasteiden edessä.

Vuotuisessa Svenskarna&amp;Trygghet &#8211;<a href="https://www.mynewsdesk.com/se/verisure/pressreleases/tryggheten-har-minskat-i-sverige-varannan-har-oevervaegt-att-flytta-paa-grund-av-otrygghet-3260179">haastattelututkimuksessaan</a> turvallisuuspalveluita myyvä Verisure ja tutkimusyhtiö Kantar Sifo selvittävät muutoksia kansalaisten turvallisuuden tunteessa ja siihen liittyvissä tekijöissä. Tutkimukseen haastateltiin 4 200 henkilöä lokakuussa 2022.
&#8211; Ruotsalaisten turvattomuuden tunne omalla asuinalueellaan on lisääntynyt huolestuttavasti. Ymmärrettävänä syynä kehitykseen on vuosikausia jatkunut median uutisointi sekä yhteiskunnallinen kehitys. Kenenkään ei pitäisi tuntea itseään turvattomaksi kotonaan tai asuinalueellaan, mutta raportti osoittaa tämän valitettavan todeksi monille ruotsalaisille, sanoo Verisuren erityisasiantuntija Fredrik Ringborg.
Turvaton Tukholma
Tutkimuksen mukaan Ruotsin turvallisimmat asuinalueet asukkaiden mielestä sijaitsevat Jämtlandin, Hallandin ja Gotlannin lääneissä. Näillä alueilla jopa 79 prosenttia asukkaista tuntee olonsa turvalliseksi.
Pelon kanssa eletään eniten Tukholmassa, jossa vain 58 prosenttia asukkaista tuntee olonsa turvalliseksi kotikonnuillaan. Hyvin ei mene pääkaupungin eteläpuolella Itä-Göötanmaallakaan, siellä vastaava luku on 59 prosenttia.
Mahdollisena reaktiona yhteiskunnan kehityksen suuntaan jopa puolet haastatelluista on kuitenkin ajatellut muuttoa turvallisemmalle asuinalueelle.
Fyysinen koskemattomuus huolettaa
Joka kolmas Ruotsissa asuva pelkää joutuvansa hyökkäyksen tai uhkailujen kohteeksi lyödessään kotioven kiinni. Suurinta huoli on 18–29-vuotiaiden naisten kohdalla. Heistä peräti 59 prosenttia pelkää fyysisen koskemattomuutensa puolesta.
Omaistensa puolesta pelkää 40 prosenttia kansasta. Lähes joka toinen on huolissaan lapsistaan, kun nämä lampsivat kohti kotia pimeän tullen.
Kiintoisa yksityiskohta tutkimuksessa on se, että viidennes ruotsalaisista uskoo, että koirakaveri lisäisi turvallisuuden tunnetta sekä kotosalla että ulkotiloissa.
Kahtiajako korostuu
Lisääntynyt turvattomuuden tunne ajaa ihmisiä toimintaan ja tekemään asialle jotakin. Jos itse yhteiskunnalliseen kehityksen ei voi suoraan vaikuttaa, ainoaksi mahdollisuudeksi jää äänestää jaloillaan ja etsiytyä varallisuuden niin salliessa suojaisemmille seuduille.
Maan sisäinen muuttoliike ja kahtiajako ”hyviin” ja ”huonoihin” asuinalueisiin tuskin lisää kansalaisten yleistä hyvinvointia ja luottamusta yhteiskunnallisiin päätöksentekijöihin.
Polarisaation voi ennustaa jatkuvan ja segregaatio saanee lisää surullisia esimerkkejä tulevaisuuden Ruotsista.

Puolet ruotsalaisista pohtii muuttoa turvallisemmalle asuinalueelle – kansakunnan kahtiajako kiihtymässä

Venäjän hyökkäystä paossa olevat ihmiset ovat sopeutuneet nopeasti uuteen yhteiskuntaan ja työllistyvät vikkelästi. Ero on suuri moneen muuhun pakolaisryhmään verrattuna. Toki taustalla on yhteinen eurooppalainen kulttuuriperinne sekä maahan tulleiden hyvä koulutus. Moni aikookin jäädä niille sijoilleen rakentamaan yhteistä hyvinvointia.

Valtioneuvoston kanslia (Regeringskansliet) tilasi keväällä ainutlaatuisen <a href="https://dtm.iom.int/reports/sweden-ukrainians-and-third-country-nationals-under-temporary-protection-needs-intentions">haastattelutatutkimuksen</a>, jonka avulla pyrittiin selvittämään Ruotsiin tilapäisen suojelun piiriin päätyneiden ukrainalaisten nykyinen tilanne ja toiveet heidän itsensä kertomana. Tutkimuksen suoritti Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.
Asenne ratkaisee kotiutumisessa
Haastattelututkimus tehtiin huhti-toukokuun aikana ja siihen osallistui 4 682 ukrainan kansalaista sekä 64 kolmannen maan kansalaista. Haastatellut edustavat 19 prosenttia koko maassa olevasta ukrainalaisesta pakolaispopulaatiosta. Kysely vietiin läpi puhelimitse tai verkon välityksellä.
Haastateltujen ukrainalaisten asennetta kuvaavat hyvin heidän esittämänsä keskeiset toiveet: kieltenopetusta kaipasi 51 prosenttia ja tukea työpaikan hankkimiseen tarvitsisi 43 prosenttia pakolaisista. Kyseiset ominaisuudet ovat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan keskeisiä tekijöitä uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa, jota integraatioksikin kutsutaan.
Ylikoulutus vaikeuttaa työllistymistä
Sotaa Ukrainassa pakenevista miehistä oli työelämässä 69 prosenttia, naisista töissä kävi joka toinen. Loput aktiivisten pakolaisten ryhmästä etsi töitä. Vain 12 prosenttia kaikista haastatelluista oli passiivisia. He olivat eläkeläisiä, opiskelijoita tai työttömiä, jotka eivät hakeneet töitä.
Ukrainalaisten jo muutenkin korkeaa työllistymisastetta on hidastanut se, että huomattava osa heistä on korkeasti koulutettuja. Heille on ollut tarjolla työtä, johon he ovat olleet ylikoulutettuja ja jossa he eivät voi hyödyntää täysipainoisesti osaamistaan.
80 prosenttia työtä etsivistä ilmoitti kielitaidottomuuden keskeiseksi työllistymisensä esteeksi. Englannin opetus koettiin sekin tarpeelliseksi, jotta korkeakoulututkinto vastaisi paremmin käytännön työelämän haasteisiin.
Harva haluaa takaisin kotimaahan
Ruotsi on ilmeisesti vastannut hyvin pakolaisten toiveita turvallisesta ja mahdollisuuksia tarjoavasta asuinpaikasta, sillä 72 prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo näkyvissä olevana aikana jäädä niille sijoilleen Ruotsissa. Muuttoa maan sisällä hautoo 8 prosenttia haastatelluista.
Vain 28 prosenttia pakolaisista haluaisi palata Ukrainaan sodan mahdollisesti joskus loppuessa ja 19 prosenttia ei halua missään nimessä palata. 18 prosenttia puolestaan ei voi palata ja epävarmoja aikeistaan on 35 prosenttia haastatelluista.

Yli puolet Ukrainan pakolaisista siirtynyt tukiluukulta palkkatöihin – harva suunnittelee enää paluuta kotimaahan

haastattelututkimus

Puolet ruotsalaisista pohtii muuttoa turvallisemmalle asuinalueelle – kansakunnan kahtiajako kiihtymässä

Yli puolet Ukrainan pakolaisista siirtynyt tukiluukulta palkkatöihin – harva suunnittelee enää paluuta kotimaahan

Uusimmat

Ministeri Lulu Ranne sai Pääesikunnan Huollon ansioristin työstään maanpuolustuksen logistiikan vahvistamiseksi ensimmäisenä ministerinä Suomessa

Antikainen: Avointen rajojen hinta – tuore katsaus paljastaa karut luvut

Suomi kasvaa työllä ja yrittämisellä, ei sosialismilla – Aittakumpu: ”Emme tarjoa kansalle velkarahaa ja pikavippejä”

Suomalaistaustaisia enää alle viisi miljoonaa – Grönroos: ”Laitetaan maahanmuutto loppumaan, ennen kuin maahanmuutto tekee lopun Suomesta”

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Poliisikansanedustajat huolissaan operatiivisen poliisin tilanteesta: Kasvavien poliisiresurssien tulee kohdentua paremmin arjen turvallisuuden parantamiseen

Tavio pitää kallista ja haitallista maahanmuuttopolitiikkaa Suomen huonon taloustilanteen suurimpana ongelmana: ”Meistä on tullut koko maailman sosiaalitoimisto”

Koskela: Enemmän oikeutta tuottajalle, enemmän voimaa ruokavientiin

Aittakumpu kysyy vapaaehtoisten oikeudesta pelastaa ihmishenkiä

Ranska hylkäsi Britannian ehdotuksen merivalvonnasta – laiton siirtolaistulva kasvussa taas kesäkuukausina

Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Purra: Hallitus tekee enemmän kuin kukaan vuosikymmeniin – demarit vain vastustavat

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026