Joka viides ruotsalainen on sitä mieltä, että hänen asuinalueensa on muuttunut vaarallisemmaksi olla ja elää. Pelon tunne on kuitenkin syvemmällä, sillä jopa puolet kansalaisista pohtii muuttoa turvallisemmalle alueelle. Jos suunnitelmista tulee totta, Ruotsi on yhä suurempien yhteiskunnallisten haasteiden edessä.

Vuotuisessa Svenskarna&Trygghet –haastattelututkimuksessaan turvallisuuspalveluita myyvä Verisure ja tutkimusyhtiö Kantar Sifo selvittävät muutoksia kansalaisten turvallisuuden tunteessa ja siihen liittyvissä tekijöissä. Tutkimukseen haastateltiin 4 200 henkilöä lokakuussa 2022.

– Ruotsalaisten turvattomuuden tunne omalla asuinalueellaan on lisääntynyt huolestuttavasti. Ymmärrettävänä syynä kehitykseen on vuosikausia jatkunut median uutisointi sekä yhteiskunnallinen kehitys. Kenenkään ei pitäisi tuntea itseään turvattomaksi kotonaan tai asuinalueellaan, mutta raportti osoittaa tämän valitettavan todeksi monille ruotsalaisille, sanoo Verisuren erityisasiantuntija Fredrik Ringborg.

Turvaton Tukholma

Tutkimuksen mukaan Ruotsin turvallisimmat asuinalueet asukkaiden mielestä sijaitsevat Jämtlandin, Hallandin ja Gotlannin lääneissä. Näillä alueilla jopa 79 prosenttia asukkaista tuntee olonsa turvalliseksi.

Pelon kanssa eletään eniten Tukholmassa, jossa vain 58 prosenttia asukkaista tuntee olonsa turvalliseksi kotikonnuillaan. Hyvin ei mene pääkaupungin eteläpuolella Itä-Göötanmaallakaan, siellä vastaava luku on 59 prosenttia.

Mahdollisena reaktiona yhteiskunnan kehityksen suuntaan jopa puolet haastatelluista on kuitenkin ajatellut muuttoa turvallisemmalle asuinalueelle.

Fyysinen koskemattomuus huolettaa

Joka kolmas Ruotsissa asuva pelkää joutuvansa hyökkäyksen tai uhkailujen kohteeksi lyödessään kotioven kiinni. Suurinta huoli on 18–29-vuotiaiden naisten kohdalla. Heistä peräti 59 prosenttia pelkää fyysisen koskemattomuutensa puolesta.

Omaistensa puolesta pelkää 40 prosenttia kansasta. Lähes joka toinen on huolissaan lapsistaan, kun nämä lampsivat kohti kotia pimeän tullen.

Kiintoisa yksityiskohta tutkimuksessa on se, että viidennes ruotsalaisista uskoo, että koirakaveri lisäisi turvallisuuden tunnetta sekä kotosalla että ulkotiloissa.

Kahtiajako korostuu

Lisääntynyt turvattomuuden tunne ajaa ihmisiä toimintaan ja tekemään asialle jotakin. Jos itse yhteiskunnalliseen kehityksen ei voi suoraan vaikuttaa, ainoaksi mahdollisuudeksi jää äänestää jaloillaan ja etsiytyä varallisuuden niin salliessa suojaisemmille seuduille.

Maan sisäinen muuttoliike ja kahtiajako ”hyviin” ja ”huonoihin” asuinalueisiin tuskin lisää kansalaisten yleistä hyvinvointia ja luottamusta yhteiskunnallisiin päätöksentekijöihin.

Polarisaation voi ennustaa jatkuvan ja segregaatio saanee lisää surullisia esimerkkejä tulevaisuuden Ruotsista.

SUOMEN UUTISET