Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja intoilee maahanmuuton kasvusta – vaikka moni tulija ei pysty elättämään itseään

Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva ylistää Helsingin Uutisten kolumnissaan, kuinka maahanmuutto tekee hyvää kaupungille ja kuinka Helsinki edistää maahanmuuttajien kotoutumista muun muassa puoliso-ohjelmalla.

Kaduilla rötöstelevät katujengit ovat aiheuttaneet pelkoa ja närkästystä jo monta vuotta helsinkiläisten keskuudessa. Pääosin maahanmuuttajataustaisten jengien tekemät ryöstöt ja pahoinpitelyt alkavat olla arkipäivää, mutta ongelma ei tunnu huolestuttavan kaikkia kaupungin päättäjiä tai virkamiehiä. Sen enempää kuin maahanmuuton todelliset kustannukset.

Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva hehkuttaa tuoreessa Helsingin Uutisten kolumnissaan, kuinka maahanmuutto on lisännyt ”kaupungin diversiteettiä, jolla voidaan katsoa olevan positiiviset vaikutukset elinvoimaan”.

– Jotta helsinkiläisten yritysten olisi mahdollista kasvaa, tarvitsevat ne monipuolisesti työvoimaa ulkomailta. Yritysten kasvu taas synnyttää hyvinvointia, joka hyödyttää kaikkia meitä helsinkiläisiä.

Väkiluku kasvaa ulkomaalaisilla

Elinkeinojohtaja kertoo ylpeänä, kuinka Helsinki kasvoi viime vuonna ennätyksellisesti yli 10 000 asukkaalla, joista yli 8 000 oli maahanmuuttajia. Ennusteen mukaan 2030-luvun loppupuolella vieraskielisten osuus ylittäisi jo 25 prosenttia.

Rinkinevan ilon muuttovoitosta ymmärtää, sillä vielä vuonna 2021 Helsinki oli koko maan muuttotappiollisin kaupunki (4 210 henkilöä). Suurin osa pois muuttaneista – yli 3 300 – oli kotimaisia kieliä puhuvia veronmaksajia. Varsinkin työssäkäyviä lapsiperheitä lähti pois ja tilalle muutti pääasiassa vieraskielistä väestöä ulkomailta. Ja trendi sen kun jatkuu.

Tämä ei kuitenkaan huoleta elinkeinojohtajaa, joka iloitsee siitä, että ”Helsingistä onkin tulossa entistä kansainvälisempi kaupunki, joka työvoiman lisäksi tulee saamaan maailmalta tärkeitä vaikutteita kulttuuri- ja elinkeinoelämään”.

”Arjen kohtaamisia, uusia ystävyyksiä”

Ilon aiheena ovat myös Helsingin kaupungin tekemät kansainväliset rekrytoinnit, joita aiotaan jatkaa.

– Kun Helsinki kansainvälistyy, on tärkeää, että uudet kaupunkilaiset toivotetaan tervetulleiksi osaksi yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Helsingin kaupunki edistää monin keinoin uusien asukkaiden kotoutumista muun muassa puoliso-ohjelmalla.

– Mutta kotoutuminen on niin paljon muutakin. Pienilläkin arjen kohtaamisilla voi olla iso merkitys uusien helsinkiläisten viihtyvyyteen. Kaupunkilaisten jokapäiväinen kanssakäyminen synnyttää uusia mahdollisuuksia – ja parhaassa tapauksessa myös uusia ystävyyksiä, elinkeinojohtaja innostuu.

Huippuosaajista ei ole tunkua

Moni saattaa olla elinkeinojohtajan kanssa eri mieltä, kuten Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos, joka kirjoitti eilen työperäisen maahanmuuton ongelmista.

– Totuus on se, että harva työssäkäyvistäkään maahanmuuttajista tulee palkallaan toimeen, sillä työperäinen maahanmuutto suuntautuu valtaosaltaan matalapalkka-aloille. Maahanmuuttoviraston vuosittain julkaistavat tilastot kertovat, että erityisasiantuntijoiksi ei ole maahanmuuttajien joukossa tunkua ja valtaosa tulijoista suuntautuu ammatteihin kuten siivoojiksi, ravintolatyöntekijöiksi ja sairaanhoitajiksi.

Lisäksi tulonsiirtoja nauttii melkoinen joukko työttömiä maahanmuuttajia. Kelan viime elokuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 vieraskielisiä työttömyysetuuksien saajia oli 81 000, mikä oli neljännes kaikista työttömyysetuuksien saajista. Samana vuonna vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli noin yhdeksän prosenttia.