

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja intoilee maahanmuuton kasvusta – vaikka moni tulija ei pysty elättämään itseään
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva ylistää Helsingin Uutisten kolumnissaan, kuinka maahanmuutto tekee hyvää kaupungille ja kuinka Helsinki edistää maahanmuuttajien kotoutumista muun muassa puoliso-ohjelmalla.
Kaduilla rötöstelevät katujengit ovat aiheuttaneet pelkoa ja närkästystä jo monta vuotta helsinkiläisten keskuudessa. Pääosin maahanmuuttajataustaisten jengien tekemät ryöstöt ja pahoinpitelyt alkavat olla arkipäivää, mutta ongelma ei tunnu huolestuttavan kaikkia kaupungin päättäjiä tai virkamiehiä. Sen enempää kuin maahanmuuton todelliset kustannukset.
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva hehkuttaa tuoreessa Helsingin Uutisten kolumnissaan, kuinka maahanmuutto on lisännyt ”kaupungin diversiteettiä, jolla voidaan katsoa olevan positiiviset vaikutukset elinvoimaan”.
– Jotta helsinkiläisten yritysten olisi mahdollista kasvaa, tarvitsevat ne monipuolisesti työvoimaa ulkomailta. Yritysten kasvu taas synnyttää hyvinvointia, joka hyödyttää kaikkia meitä helsinkiläisiä.
Väkiluku kasvaa ulkomaalaisilla
Elinkeinojohtaja kertoo ylpeänä, kuinka Helsinki kasvoi viime vuonna ennätyksellisesti yli 10 000 asukkaalla, joista yli 8 000 oli maahanmuuttajia. Ennusteen mukaan 2030-luvun loppupuolella vieraskielisten osuus ylittäisi jo 25 prosenttia.
Rinkinevan ilon muuttovoitosta ymmärtää, sillä vielä vuonna 2021 Helsinki oli koko maan muuttotappiollisin kaupunki (4 210 henkilöä). Suurin osa pois muuttaneista – yli 3 300 – oli kotimaisia kieliä puhuvia veronmaksajia. Varsinkin työssäkäyviä lapsiperheitä lähti pois ja tilalle muutti pääasiassa vieraskielistä väestöä ulkomailta. Ja trendi sen kun jatkuu.
Tämä ei kuitenkaan huoleta elinkeinojohtajaa, joka iloitsee siitä, että ”Helsingistä onkin tulossa entistä kansainvälisempi kaupunki, joka työvoiman lisäksi tulee saamaan maailmalta tärkeitä vaikutteita kulttuuri- ja elinkeinoelämään”.
”Arjen kohtaamisia, uusia ystävyyksiä”
Ilon aiheena ovat myös Helsingin kaupungin tekemät kansainväliset rekrytoinnit, joita aiotaan jatkaa.
– Kun Helsinki kansainvälistyy, on tärkeää, että uudet kaupunkilaiset toivotetaan tervetulleiksi osaksi yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Helsingin kaupunki edistää monin keinoin uusien asukkaiden kotoutumista muun muassa puoliso-ohjelmalla.
– Mutta kotoutuminen on niin paljon muutakin. Pienilläkin arjen kohtaamisilla voi olla iso merkitys uusien helsinkiläisten viihtyvyyteen. Kaupunkilaisten jokapäiväinen kanssakäyminen synnyttää uusia mahdollisuuksia – ja parhaassa tapauksessa myös uusia ystävyyksiä, elinkeinojohtaja innostuu.
Huippuosaajista ei ole tunkua
Moni saattaa olla elinkeinojohtajan kanssa eri mieltä, kuten Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos, joka kirjoitti eilen työperäisen maahanmuuton ongelmista.
– Totuus on se, että harva työssäkäyvistäkään maahanmuuttajista tulee palkallaan toimeen, sillä työperäinen maahanmuutto suuntautuu valtaosaltaan matalapalkka-aloille. Maahanmuuttoviraston vuosittain julkaistavat tilastot kertovat, että erityisasiantuntijoiksi ei ole maahanmuuttajien joukossa tunkua ja valtaosa tulijoista suuntautuu ammatteihin kuten siivoojiksi, ravintolatyöntekijöiksi ja sairaanhoitajiksi.
Lisäksi tulonsiirtoja nauttii melkoinen joukko työttömiä maahanmuuttajia. Kelan viime elokuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 vieraskielisiä työttömyysetuuksien saajia oli 81 000, mikä oli neljännes kaikista työttömyysetuuksien saajista. Samana vuonna vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli noin yhdeksän prosenttia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Marja-Leena Rinkineva Helsingin Uutiset katujengit muuttotappio ulkomaalainen työvoima matalapalkka-alat väestönkehitys tulonsiirrot Helsingin kaupunki Kela Suomen Perusta Simo Grönroos työttömyys maahanmuutto lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rydman: Helsingin kouluissa on käynnissä tuhoisa kehitys – maahanmuutolla massiiviset kielteiset vaikutukset

Pääkaupunkiseutu ajautumassa kaaokseen maahanmuuton takia: ”Suomessa on nyt viimeiset hetket ryhtyä muuttamaan suuntaa”

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Vieraskielisten virta pääkaupunkiseudulle jatkuu – kanta-asukkaat muuttavat muualle

Kela: 26 prosenttia työttömyysetuuksien saajista vieraskielisiä

Ulkomaalaisia opiskelijoita haalinut ammattiopisto joutui opetushallituksen suurennuslasin alle – erityisesti venäläiset opiskelijat kiinnostivat Jedua

Perussuomalaiset vastustavat Helsingin kaupungin tiivistämispolitiikkaa – kaupungin kehittämisessä ei sovi unohtaa nykyisiä asukkaita eikä lähiluontoa

Ronkainen: Työperäinen maahanmuutto ei saa rasittaa Suomen julkista taloutta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.