Vieraskielisten määrä pääkaupunkiseudulla jatkoi vankkaa kasvuaan myös vuonna 2020. Metropolin valoihin tultiin erityisesti EU:n ulkopuolelta. Kotimaisia kieliä puhuvat sen sijaan karistivat pääkaupunkiseudun pölyt jaloistaan jopa ennätyksellistä vauhtia.

Tilastokeskuksen raportin mukaan vuonna 2020 pääkaupunkiseudulle muutti ulkomailta ja Suomesta 6 752 henkilöä enemmän kuin alueelta lähti pois. Kokonaisnettomuutto sisältää muuttovoiton muualta Suomesta ja ulkomailta. Vieraskielisten määrä lisääntyi Helsingissä ja kehyskunnissa 8 297 henkilöllä. Kotimaisten kielten taitajat taas äänestivät jaloillaan 1 545 henkilön voimin.

Maan sisäisessä muuttoliikkeessä pääkaupunkiseutu painui tappiolle. Espoon muuttotappio oli suurin 70 vuoteen ja Helsingissäkin pahin sitten vuoden 2005.

Muuttotappio johtui kotimaista kieltä puhuvista

Pääkaupunkiseudun maansisäinen muuttotappio johtui yksinomaan kotimaisia kieliä puhuvista. Kotimaankielisten nettomaassamuutto pääkaupunkiseudulle oli 2 129 muuttoa tappiollinen, kun vieraskielisissä vastaava luku oli Tilastokeskuksen mukaan 1 889 muuttoa ”voitollinen”.

Koko Suomen saama muuttovoitto koostui suurelta osin EU:n ulkopuolelta muuttaneista. Vuonna 2020 Suomi sai 13 730 henkilöä muuttovoittoa EU:n ulkopuolelta, edellisvuonna vastaava voitto oli yli 14 000. Muuttovoitto EU-maista kasvoi edellisvuoden vajaasta 2 000:sta 4 146 muuttajaan.

Kaikkialta maailmasta muutetaan jo kaikkialle Suomeen

Suomeen muutti 1 855 Venäjän kansalaista enemmän kuin täältä muutti pois. Irakin kansalaisten osalta luku oli 1 189 henkilöä plussan puolella. Kolmanneksi suurin maahanmuuton voitto tuli Suomen kansalaisista, etenkin Suomen kansalaisten suuren paluumuuton myötä.

Kansainvälisessä muuttoliikkeessä kaikki maakunnat saivat muuttovoittoa. Sen huomioon ottaminen vähentää maassamuutossa muuttotappiollisten maakuntien määrää jonkin verran. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli tappiollinen seitsemässä maakunnassa.

SUOMEN UUTISET