Helsingin pormestariksi pyrkivä Juhana Vartiainen ei usko maahanmuuton aiheuttavan ongelmia pääkaupungissa, tahtoo myös pormestarille tuhdin tilipussin – Halla-aho: ”Absurdia”

Helsingin pormestariksi pyrkivä Juhana Vartiainen (kok) ei usko maahanmuuton ongelmiin tai tilastoihin, joiden mukaan pääkaupunkiseudun toimeentulotukiasiakkaista yli puolet on ulkomaalaisia.

Helsingin pormestariehdokkaat Nasima Razmyar (sd), Anni Sinnemäki (vihr), Juhana Vartiainen (kok) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho kohtasivat eilen Ilta-Sanomien järjestämässä Vaalimessut-verkkolähetyksessä.

Lähetyksessä keskusteltiin Helsingin pormestarin palkkatasosta, joka on noin 16 000 euroa kuukaudessa. Tienestit ovat siis suunnilleen samaa tasoa kuin Suomen pääministerillä.

Täysin kohtuuttomia palkkoja

Halla-aho huomautti, että jo vuonna 2012 Helsingissä kaupunginjohtaja tienasi enemmän kuin Lontoon tai New Yorkin pormestari. Halla-ahon mielestä tämä on absurdia.

– Suomessa kunnanjohtajien ja pormestarien palkat, pienemmilläkin paikkakunnilla, ovat täysin kohtuuttomia ja järjettömiä. Tästä seuraa kilpavarustelua, ja jokainen voi perustella omia palkankorotustoiveitaan sillä, että jollain vielä hikisemmällä paikkakunnalla on vielä korkeammat palkat. Helsingin taso asettaa esimerkin pienemmille kaupungeille, Halla-aho sanoi.

Kokoomuksen pormestariehdokas Vartiainen ei ollut Halla-ahon linjoilla. Vartiaisen mielestä pormestarille kuuluu maksaa tuhti tilipussi.

– Palkkaluokka on aivan oikea. Minusta demokratian hengessä ja siksi, että demokratian johtopaikoille saataisiin pätevää ja osaavaa väkeä, tällaisten palkkojen pitää olla korkeita. Totta puhuen, omasta puolestani pääministerin palkkio voisi olla Suomessa korkeampikin.

Maahanmuutto on ongelmien kokonaisuus

Pormestariehdokkailta kysyttiin, mikä on Helsingin suurin yksittäinen ongelma, johon olisi syytä puuttua heti. Razmyar nosti esille nuorten syrjäytymisen. Sinnemäen mukaan kiireellisintä on pandemiasta toipuminen, ja erityisesti nuoriin rajoituksista koituneiden ongelmien ratkaiseminen. Vartiaisen mukaan suurin ongelma on pahoinvointi, jota pandemia on kärjistänyt.

Halla-ahon mukaan Helsingin suurin yksittäinen ongelma on maahanmuutto.

– Se ei tosin ole yksittäinen ongelma vaan kokonaisuus. Seksuaalirikollisuus ja vakava väkivaltarikollisuus ovat lisääntyneet. Molemmat ovat kasvavassa määrin maahanmuutto-ongelmia.

Halla-aho arvioi, että väkivalta ja jengeihin osallistuminen saattavat tarjota onnistumisen tunteita ihmiselle, joka on epäonnistunut elämässään tai muuten ajautumassa sivuraiteelle.

– Kuten olemme poliisilta ja monilta viranomaisilta kuulleet, vakavat väkivallantekijät ja jengiytyjät ovat voittopuolisesti maahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-Idästä. Tällaiset jengit myös vetävät mukaansa kantaväestöön kuuluvia nuoria, joille ei ehkä muuten olisi tällaisia viiteryhmiä tarjolla.

Razmyar kiistää slummiutumisen

Pormestariehdokkailta kysyttiin myös, onko Helsinkiin muodostumassa slummeja. Razmyarin mukaan ei, vaikka eriarvoisuus onkin kasvamassa.

Halla-ahon mukaan kannattaa lähteä siitä ajatuksesta, että yhteiskunta ja slummi koostuvat ihmisistä.

– Asuinalueesta ei tee slummia väärä sijainti vaan se, että siellä alueella asuu slummiutujia, eli ihmisiä, jotka elävät valtavirtayhteiskunnan ulkopuolella. Ensimmäinen ongelma slummiutumisesta keskustelussa on se, että ongelma kiistetään.

– Suomessa tilanne on toki tällä hetkellä parempi kuin Ruotsissa siitä syystä, että heikosti integroituvia maahanmuuttajia on Suomessa vähemmän kuin Ruotsissa. Tosin 10-20 vuoden kuluttua me olemme siinä pisteessä missä Ruotsi on nyt, Halla-aho varoitti.

Vartiainen haluaa ponnistella

Vartiaisen mielestä mitään maahanmuutto-ongelmaa ei ole, sillä Vartiainen ei usko ongelmien olemassaoloon.

– En usko Halla-ahon tässä maalaamiin kauhukuviin. Asuinalueiden erilaistumisen ongelma on sellainen ilmiö, jota kaikki kaupungit aina ratkovat, eikä tässä olla menossa synkkään suuntaan. Helsinki on tähän mennessä onnistunut kohtuullisen hyvin.

Vartiaisen mukaan ponnisteluja kannattaa silti jatkaa.

– Voidaan esimerkiksi antaa lisää voimavaroja sellaisille kouluille, jotka toimivat ongelma-alueilla. Peli ei ole menetetty.

Autoilun vaikeuttaminen vie asiakkaat

Tänä päivänä Helsingin eräs keskeinen ongelma on kaupunkikeskustan näivettyminen, minkä seurauksena esimerkiksi kivijalkakaupat yksi toisensa jälkeen lopettavat. Näivettyminen liittyy vahvasti keskustan heikkoon saavutettavuuteen autolla. Tunnetusti yksityisautoilusta on tehty Helsingissä erittäin vaikeaa.

Halla-aho liikkuu Helsingissä enimmäkseen kävellen tai polkupyörällä, mutta perussuomalaisten johtaja tunnistaa hyvin autoilijoiden ongelmat.

– Tunnen henkilökohtaisesti monia kivijalkakauppiaita tai entisiä kivijalkakauppiaita, jotka ovat vieneet liiketoimintansa kehäteiden varrelle ihan siitä syystä, että ensinnäkin kiinteistötilan vuokra on monelle liian korkea ja toisaalta asiakkaat eivät pääse autolla liikkeen eteen. Se on edelleen elintärkeää monelle yritykselle.

Ei tarvetta ruuhkamaksuille

Hallitus on säätämässä lakia, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen ottamisen käyttöön. Pormestariehdokkaista Vartiainen ja Razmyar eivät kannata ruuhkamaksuja. Vartiaisen mukaan ei ole näyttöä siitä, että ne toimisivat Helsingissä. Sinnemäki pitäisi ruuhkamaksut keinovalikoimassa.

Halla-ahon mukaan ruuhkamaksuille ei ole Helsingissä tarvetta.

– Mielestäni on kohtuutonta, että pieni- ja keskituloiset ihmiset ajetaan asumisen hinnalla ulos kaupungista ja sitten heitä sakotetaan siitä, että he joutuvat käymään autolla kaupungissa töissä.