Ylellä vieraillut politiikan tutkija leimasi halpatyövoiman vastustamisen rasismiksi – Purra joutui heti korjaamaan vääriä käsityksiä

Ylellä keskusteltiin tänä aamuna perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja puheenjohtaja Jussi Halla-ahon eilisestä kuntavaalitentistä. Kuten usein ennenkin, myös tällä kertaa Yle pyrki taas hämmentämään ja esittämään kummallisia vihjauksia.

Yle aamussa aiheena oli tänään tulevat kuntavaalit ja perussuomalaiset. Perussuomalaisista paikalla oli 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra.

Purra totesi, että kuntatasolla politiikan tekeminen on hyvinkin erilaista kuin eduskunnassa. Purran mukaan ero näkyy selvästi esimerkiksi siinä, miten vanhat puolueet toimivat kuntapolitiikassa.

– Kuntapolitiikassa meno on huomattavasti perinteisempää kuin valtakunnan tasolla. Kokoomus ja keskusta myös ajavat kunnissa erilaista linjaa kuin valtakunnan politiikassa. Siitä seuraa, että myös perussuomalaisten yhteistyö muiden puolueiden kanssa on paljon yksinkertaisempaa.

– Kuntapolitiikassa ei ole niin monimutkaisia asioita kuin valtakunnan tasolla, esimerkiksi identiteettipolitikointia ei juurikaan ole. Asiat ovat maanläheisiä ja konkreettisia ja yhteistyökuviot ovat selkeitä, Purra sanoi.

Politiikan tutkijan rasismipuhe alkoi heti

Perinteiseen Yle-tyyliin paikalle oli kutsuttu vieraileva tähti hämmentäjäksi. Tällä kertaa homman hoiti politiikan tutkija Emilia Palonen, joka esitti vaikeaselkoisilla lauseilla omia käsityksiään ja tulkintojaan perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta sekä perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon eilisestä haastattelusta Ylellä.

Palonen otti kiinni Halla-ahon lausunnoista ja perussuomalaisten poliittisesta linjasta, jonka mukaan matalapalkka-aloille kohdistuva työperäinen maahanmuutto ei ole järkevää julkisen talouden kannalta, koska tulijat eivät tule toimeen palkallaan, eli he vastaanottavat enemmän tulonsiirtoja ja julkisesti rahoitettuja palveluja kuin maksavat veroja.

Palonen sai tilaisuuden esittää omia kuvitelmiaan ja käsityksiään siten, että samalla hänelle tarjoutui tilaisuus alleviivata omaa asennettaan.

– Tämä ajatus siitä, että EU:n kansalaiset ja muut, jotka tienaavat riittävästi ovat tervetulleita Suomeen. Mistä se kertoo, että rajataan ulkopuolelle muut ja nimetään ikään kuin uhkina? Tällainen valkoinen ylivalta on yksi rasismin muoto, joka tässä saattaisi nousta esiin, Palonen lausui.

Humanitaarisen maahanmuuton malli ei toimi

Purra – joka myös on taustaltaan ja koulutukseltaan politiikan tutkija – korjasi tutkijakollegansa käsityksiä perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja muutenkin perussuomalaisten linjasta.

– Eilen oli siis puhe työperäisestä maahanmuutosta ja siihen liittyen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Me emme määrittele ihmisiä ihonvärin perusteella, vaan kysymys siis oli sellaisen maahanmuuton edistämisestä, josta olisi hyötyä julkiselle taloudelle, siis että viivan allekin jäisi jotain.

Ylen juontaja kysyi Purralta myös perussuomalaisten kuntavaaliohjelman linjauksesta, jonka mukaan kuntien ei tule enää ottaa kiintiöpakolaisia.

– On totta, että kiintiöpakolaiset ovat ongelmattomampi ryhmä kuin yleensä turvapaikanhakijat. Kuitenkin on selvää, että koko humanitaarisen maahanmuuton malli ei ole toimiva: sitä käytetään väärin ja se maksaa paljon. Me olemme esittäneet reformia, jonka mukaan akuutin kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä voitaisiin auttaa jossain muualla.

– Toisaalta olemme nyt nähneet, että Tanskassa ajatellaan niin, kuten Suomessakin pitäisi ajatella, että kansainvälinen suojelu ei ole ikuista. Siinä vaiheessa, kun ihmiset voivat palata omiin maihinsa, näin pitää myös tapahtua. Esimerkiksi Syyriasta vuonna 2015 saapuneet, heistä ainakin osa voisi jo palata kotiseudulleen. Tämä on myös perussuomalaisten linja, Purra selvensi.

Ylen toimittaja kummasteli, miksi Suomea rakennetaan suomalaisille

Ylen toimittaja Ari Hakahuhta sai myös päivitellä Halla-ahon eilistä puheenvuoroa Ylen tentissä.

– Siinä tuli myös se, että Suomea rakennetaan suomalaisille ja kuntia kuntalaisille, eli hyvin selkeä me vastaan muut -asettelu, oli sitten kyse muista puolueista tai sitten muista maista tai tilanteista, eli Suomi ja kuntalaiset siinä korostuivat.

Riikka Purra vastasi Hakahuhdalle:

– Kenelle ihmeessä Suomea pitäisi rakentaa, jos ei suomalaisille – ja kuntia kuntalaisille?