Karmeista työttömyysluvuista huolimatta useat puolueet ja tahot vaativat työperäisen maahanmuuton dramaattista lisäämistä ”osaajien” saamiseksi Suomeen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti tänään tuumaustunnilla, että Suomeen saa jo nyt esteettä muuttaa töihin EU-alueelta. – EU on maailman parhaiten koulutettu sisämarkkina-alue. Miten on mahdollista, että osaajat pitää tuoda Suomeen Ukrainasta, Venäjältä, Filippiineiltä, Uzbekistanista ja Afrikasta?

Suomessa on, laskutavasta riippuen, liki puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla, monet työttöminä työnhakijoina tai työvoimapoliittisten palveluiden piirissä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo huomanneensa, että viime aikoina huuto työvoimapulasta on silti kiihtynyt entisestään.

– Keskuskauppakamari, EK, keskusta, demarit, kokoomus, RKP, vihreät ja media vaativat päät punaisena työperäisen maahanmuuton dramaattista lisäämistä. Vaaditaan jopa 60 000 työperäistä muuttajaa vuosittain. Vaaditaan työperusteisten oleskelulupien myöntämistä ihmisille, joilla ei edes ole työpaikkaa.

– Ennustin aiemmin, että maahanmuuton kasvattaminen on asia, josta todennäköisimmin löydetään yhteinen sävel myös hallituksen puoliväliriihessä, ja juuri näin näyttää käyvän. Maahanmuutto on mieluista sekä oikeistolle että vihervasemmistolle, joskin hyvin erilaisista syistä, Halla-aho sanoi tänään tuumaustunnilla.

Maahanmuuton lisäämistä perustellaan ”osaajapulalla”

Maahanmuuton lisäämistä usein perustellaan ”osaajapulalla”. Kuitenkin yleensä ehdotetut toimenpiteet, kuten saatavuusharkinnan purkaminen, liittyvät juurikin vähän koulutetun ja kouluttamattoman halpatyövoiman maahantuloon.

Halla-aho korostaa, että kannattaakin pohtia tarkkaan, kun kuulee puhetta osaajista.

– Suomeen saa jo nyt esteettä muuttaa töihin EU-alueelta. Miten voi olla niin, että puolen miljardin ihmisen sisämarkkina-alueelta ei muka löydy ”osaajia”? EU on maailman parhaiten koulutettu sisämarkkina-alue. Miten on mahdollista, että osaajat pitää tuoda Suomeen Ukrainasta, Venäjältä, Filippiineiltä, Uzbekistanista, Afrikasta?

Viime vuonna yli 20 000 uutta ensimmäistä oleskelulupaa

Maahanmuutto ei viime aikoina ole juuri ollut esillä mediassa tai poliitikkojen puheissa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että Maahanmuuttoviraston tilastoista selviää, että myös viime vuonna Suomi myönsi yli 20 000 ensimmäistä oleskelulupaa.

– Ero aiempiin vuosiin oli hyvin pieni. Lähes puolet oleskeluluvista, noin 10 000, myönnettiin perheenyhdistämisen perusteella. Suurimmat kansalaisuusryhmät perheperusteisissa oleskeluluvissa olivat Venäjä, Irak, Somalia ja Intia. Lähes yhtä paljon myönnettiin oleskelulupia työn perusteella. Näistä puolet, 5 000 kappaletta, oli niin sanottuja työntekijän oleskelulupia, eli niitä, joihin sovelletaan saatavuusharkintaa.

– Saatavuusharkinnan kautta Suomeen tulee pääasiassa siivoojia, rakennusmiehiä ja ravintolatyöntekijöitä. Niin sanottuja erityisasiantuntijoita tuli alle 900, ja näistä ylivoimaisesti suurin ryhmä olivat intialaiset, siis käytännössä koodarit.

Väärinkäytökset ja alipalkkaus yleistä

Se, että Suomeen ei muuta osaajia, ei johdu lupakäytäntöjen nihkeydestä kuten usein väitetään. Myönteisten päätösten osuus hakemuksista on lähes 100 prosenttia. Syy osaajien vähyyteen on se, että osaajat eivät pyri Suomeen.

– Voidaan kysyä, miksi pyrkisivätkään. Sen sijaan Suomeen tuodaan siivoojia, ravintolakokkeja ja tarjoilijoita sekä rakennusmiehiä, koska nämä tekevät työt halvalla. Heidän avullaan voidaan polkea palkkoja työmarkkinoilla.

– Rakennuslehden tuoreessa numerossa kerrotaan, että väärinkäytökset ja alipalkkaus ovat sääntö eivätkä poikkeus ulkomaalaisten valtaamilla aloilla. Rakennuksilla väärinkäytöksiä on 86 prosentissa tarkastetuista tapauksista, ravintola-alalla 65 prosentissa. On täyttä utopiaa kuvitella, että tämä ongelma pystyttäisiin ratkaisemaan valvonnalla, kun koko maahanmuutto perustuu siihen, että palkkojen ja työaikojen suhteen ei ole niin nuukaa, Halla-aho sanoo.

Päättäjien tehtävä suojella yhteiskunnan kokonaisetua

Ulkomaisesta halpatyövoimasta on tietysti aina hyötyä jollekin: rakentaminen, remontoiminen, siivouspalvelut ja ravintolat ovat edullisempia, kun palkkakustannukset laskevat. Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että päättäjien tehtävä on varjella yhteiskunnan kokonaisetua ja julkista taloutta.

– Ensinnäkin halpatyövoima syrjäyttää suomalaisia työntekijöitä ja ylläpitää työttömyyttä. Toiseksi halpatyöläiset eivät tule läheskään aina toimeen palkallaan, vaan sitä pitää täydentää tulonsiirroilla. Asumis- ja toimeentulotukimenot kasvavat jatkuvasti juuri maahanmuuton vuoksi.

– Kolmanneksi halpatyöläiset eivät pysy työmarkkinoilla. Vaikka he tulevat Suomeen työn perusteella, heidän työllisyysasteensa romahtaa muutaman vuoden maassaolon jälkeen väestön keskiarvon alapuolelle, Halla-aho muistuttaa.

Halpatyövoima tulee kalliiksi veronmaksajalle

Halla-aho painottaa, että heikkotasoinen maahanmuutto ei ole eikä edes voi olla ratkaisu julkisen talouden ongelmiin tai kestävyysvajeeseen.

– Heikkotasoisella maahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, mutta se heikentää, ei vahvista tulojen ja menojen tasapainoa. Halpatyövoima tulee kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle.

Perussuomalainen vaihtoehto on realistinen, vastuullinen ja vaikuttava. Perussuomalaiset esittää, että työn perässä Suomeen muuttaville tulee asettaa 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa. Lisäksi humanitaarinen maahanmuutto on lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille tulee asettaa lukukausimaksut, jotka vastaavat opetuksesta aiheutuvia kustannuksia ja joilla mahdollistetaan laadukas opetus.

Perheenyhdistämisessä on toteutettava kaikki ne kiristykset, jotka EU:n perheenyhdistämisdirektiivi mahdollistaa.

– Nämä uudistukset hyödyttävät julkista taloutta ja lisäksi lisäävät Suomen houkuttelevuutta oikeiden osaajien näkökulmasta, Halla-aho sanoo.

SUOMEN UUTISET