Matti Virén muistuttaa, että hallituksen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seuraukset tulevat kohdistumaan lähinnä pienituloiseen kansanosaan. – On melko lailla selvää, että ilmastopolitiikan rajulla kiristämisellä on negatiivisia työllisyysvaikutuksia.

Kehysriihiveivauksen jälkeen pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu edelleen työperäisen maahanmuuton – käytännössä EU-alueen ulkopuolisen halpatyövoiman tuonnin – voimakas edistäminen. Näin siitäkin huolimatta, että Suomessa on tällä hetkellä yli 600 000 ihmistä työtä vailla, joista täysin työttömiä yli 300 000. Työttömyys on kasvussa.

Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo kansanedustaja Ville Tavion vetämässä talousdebatissa ihmettelevänsä sitä, että talous- ja työllisyyspoliittinen keskustelu on Suomessa muuttunut kovin yksipuoliseksi.

– Keskustelussa unohtuu toistuvasti se, että maahanmuuttajien työllisyysaste on melkein parikymmentä prosenttia alempi kuin kantaväestöllä. Se ei kuitenkaan ole vielä varsinaisesti ongelma. Jos sitten katsotaan lukujen pinnan alle, niin voidaan myös havaita, että maahanmuuttajataustaisten ansiotaso on jopa 40 prosenttia alhaisempi kuin kantaväestöllä.

– Sehän merkitsee sitä, että kun samalla otetaan huomioon progressiivinen verotus, maahanmuuttajilta saatavat verokertymät ovat olennaisesti pienemmät kuin kantaväestöllä.

Miksi haalia maahanmuutosta nettohävikkiä?

Virén huomauttaa myös, että maahanmuuttajat tyypillisesti tarvitsevat – ja myös käyttävät – julkisia palveluja kantaväestöä enemmän.

– Edellä mainitut tosiasiat huomioon ottaen, en ymmärrä, miten tilanne voitaisiin ratkaista siten, että me lisäämme maahanmuutolla julkisen sektorin nettorahoitustaakkaa. Mitä hyötyä siitä oikein on? Virén kysyy.

Talousprofessorin mukaan Suomeen ei kannattaisi tuoda lisää maahanmuuttajia, joiden kuukausipalkka jää alle 3 000 euron, sillä muuten maahanmuutosta kertyy nettohävikkiä julkiselle sektorille.

– Tällä hetkellä julkinen sektori on vahvasti alijäämäinen, joten on vaikea ymmärtää, miksi ottaisimme tässä tilanteessa ”lisää takkiin”, ei kai se voi olla ratkaisu ongelmiin, Virén ihmettelee.

Markkinoiden pelisääntöjen sotkemisella on seurauksensa

Marinin hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsi on asettanut oman tavoitteensa huomattavasti maltillisemmin, eli vasta vuoteen 2045 ja Ranska jopa vuoteen 2050.

Valtioneuvosto on vain muutama viikko sitten teettänyt selvityksen ilmastotoimien vaikutuksesta työllisyyteen. Tutkimus on saattanut jäädä monelta huomaamatta, sillä media ei ole siitä innostunut. Syykin lienee selvä: selvityksessä todetaan, että Suomen muita EU-maita pidemmälle menevät ilmastotoimet vaikuttavat heikentävästi työllisyyteen.

Virén ei ole yllättynyt selvityksen tuloksista.

– On melko lailla selvää, että ilmastopolitiikan rajulla kiristämisellä on negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Markkinataloudessa on tietyt pelisäännöt, joiden varassa se toimii. Jos tehdään interventioita, muutetaan pelisääntöjä ja estetään jokin toiminta markkinoilla – esimerkiksi kielletään hiilen käyttö – niin tietenkin seuraukset ovat negatiivisia.

– Sellainen politiikka on lähes raivostuttavaa, jossa tehdään konkreettinen päätös, josta tiedetään, että päätöksen seurauksena satoja tai tuhansia ihmisiä jää työttömiksi ja ainoa lohdutus heille on, että he voisivat ehkä työllistyä uusien innovaatioiden avulla. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mitä ne innovaatiot voisivat olla ja mitkä ovat korvaavia elinkeinoja niiden tilalle, joita ilmastotoimien varjolla ajetaan alas, Viren ihmettelee.

Miljonäärillä on varaa olla edistyksellinen

Virén huomauttaa, että muutenkin valtaosa ilmastotoimista on vaikutuksiltaan regressiivisiä, eli vaikutukset kohdistuvat pitkälti pienituloisiin.

-Kun ilmastotoimien nimissä nostetaan esimerkiksi asumisen ja liikkumisen hintaa, niin onhan se selvää, että vaikutukset kohdistuvat erityisesti köyhimpiin ihmisiin. Ilmastotoimet eivät juurikaan vaikuta hyvin toimeentulevien ja turvattua elämää elävien ihmisten, kuten valtion virkamiesten arkeen.

Virenin mukaan miljonäärillä on aina varaa olla edistyksellinen, vaikka sitten ilmastoasioissa.

– Mutta jos ajatellaan syrjäseuduilla asuvia ihmisiä, niin kyllä ilmastotavoitteiden nimissä tehtävät toimet ”raapaisevat” konkreettisesti juuri heidän elämäänsä. Sitä ei vain ole laskettu, kuka eniten ”saa nokkiinsa” kunnianhimoisista ilmastotoimista.

Olisi rehellistä kertoa, miksi elvytyspakettia ajetaan läpi

Hallituksen koronaelvytyksen kärkihanke näyttää olevan elvyttää asiansa huonosti hoitaneiden eteläisen Euroopan veronkiertomaita, kuten Italiaa, EU-velkaelvytyksellä.

Lähteekö Suomen vienti vetämään, kun Italiaan lapioidaan rahaa EU-elvytyspaketin kautta? Virénin mielestä tilanne on absurdi.

– Elvytyspakettia kuvataan ”ainutkertaiseksi” ratkaisuksi. Kuitenkin samalla toistellaan, kuinka hyvä ratkaisu paketti on. Miksi sitä ainutkertaisuutta pitää korostaa, jos kuitenkin samaan aikaan kuulemme hokemia, kuinka hyvä paketti tämä oikein onkaan? Nämä tarinat pitäisi siirtää sivuun.

Virénin mukaan olisi rehellisempää vain kertoa, mistä syystä on nyt tehty poliittinen päätös edistää elvytyspakettia.

– Pitäisi siis suoraan kertoa, onko taustalla esimerkiksi painostusta hyväksyä paketti. Pitäisi myös myöntää, että elvytyspaketti on enemmänkin poliittinen ratkaisu, joka ei ole perusteltavissa taloudellisella hyödyllä, koska taloudellisesti ratkaisu ei ole hyvä.

Suomella ei ole varaa auttaa muita

Viren katsoo, että elvytyspaketin keskeinen piirre, tulonsiirrot, on jäänyt sivuseikaksi keskustelussa elvytyspaketista.

– Siis juuri se, mitä aikaisemmin ei ole EU-järjestelmässä ollut, eli nyt tehdään massiivisia tulonsiirtoja ja avustetaan tiettyjä maita, osin niiden epäonnistuneen talouden ja osin menetetyn kilpailukyvyn vuoksi.

Virenin mukaan skenaario on pelottava, koska Suomella ei ole taloudellisia reservejä ryhtyä auttamaan asiansa huonosti hoitaneita EU-maita.

– Suomen talous ei kasva, ja tiedossa on vain entistä suurempia julkisen sektorin menoja, esimerkiksi ikääntymisen seurauksena. Jatkossa EU-tulonsiirrot tulevat kasvamaan – ja kun me olemme kerran hyväksyneet tämän ajatuksen, niin onko enää olemassa tapaa joilla niistä voitaisiin luopua? Virén kysyy.

SUOMEN UUTISET