Halla-ahon esittämä leikkauskohde hiljensi studion Ylellä – suomalaisille haitallisista ja toissijaisista menoista ei haluta edes puhua

SDP ja keskusta preferoivat velkaantumista, kiristyvää verotusta ja kuntakokeiluja. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho opetti eilen Ylen A-Talkissa hallituspuolueille, että epämääräisten kokeilujen sijaan olisi syytä puuttua niihin syihin, joiden vuoksi yritysten ei tällä hetkellä kannata työllistää. – Kun verotuksellisilla toimilla edistetään sitä, että yritykset menestyvät, niiden kannattaa työllistää ja työntekijän kannattaa ottaa työtä vastaan. Kun ihminen on työllistynyt, hän ei tarvitse tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan verottamalla.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta on moitittu siitä, ettei se kykene tekemään tarvittavia uudistuksia työllisyyden parantamiseksi. Aihioita uudistuksista ei saatu puristettua ulos äskettäin päättyneessä kehysriihiveivauksessakaan.

SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman esitti eilen Ylen A-Talkissa polveilevia perusteluja, joilla hän pyrki osoittamaan, miksi maaliskuussa aloitettu työllisyyden kuntakokeilu olisikin täsmäratkaisu paisuvaan työttömyystilanteeseen.

Työllisyyden kuntakokeilussa osa työnhakijoista siirretään TE-toimistojen piiristä kuntien asiakkaiksi, tarkoituksena selvittää voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä palvelut kuntien kautta.

– Pidän sitä merkittävänä keinona. Nyt siirretään pysyvästi kunnille vastuu työllisyyden hoidosta ja samalla muutetaan kannustimet niin, että kuntaa palkitaan siitä, kun aidosti työllistyy avoimille työmarkkinoille, niin eikö se ole kehitystä, joka vie pois tukityöllistämisestä, Lindtman esitti.

Keskustan Antti Kurvinen komppasi Lindtmania ja kuvasi ”kovimmaksi toimenpiteeksi” pitkällä aikavälillä sitä, että työttömyyden hoito siirtyy kunnille.

Työpaikkoja ei synny papereita pyörittämällä

Kuntakokeiluja on järjestetty ennenkin, eikä ole olemassa näyttöä, että kokeiluilla olisi saavutettu merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesikin, että Suomeen ei synny uusia työpaikkoja papereja pyörittämällä saati sillä, että paperin pyörittämisen lokaatiota vaihdellaan.

– Tälle keinolle (kuntakokeilulle) on vaikea arvioida mitään työllisyysvaikutuksia. Tutkimusperäisesti mitään merkittäviä vaikutuksia ei ole. Hallituksen oletukset työllisyyden kehityksestä ovat pikemminkin kuvitteellisia kuin realistisiin malleihin perustuvia.

– Suomeen syntyy julkisen talouden kestävyyden kannalta merkityksellistä työllisyyttä vain sillä, että yritykset pystyvät kilpailemaan ja niillä on toimintaedellytykset täällä. Toisaalta myös työn tekemisen on oltava kannattavaa. Tähän olennaisesti vaikuttaa kokonaisverotaakka, sekä suorat että epäsuorat verot, Halla-aho sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja totesi, että palkankorotuskierre heikentää yritysten kilpailukykyä. Kansalaisten reaalisia ansioita, eli käteen jääviä tuloja pitää silti voida kasvattaa.

– Tämä voidaan toteuttaa sillä, että kevennetään yritysten ja palkansaajien verotusta sekä liikkumisen ja asumisen kannalta olennaisia veroja, Halla-aho sanoi.

Kurviselta jääneet läksyt lukematta

Kurviselle Halla-ahon esittämät veronalennukset maistuvat happamalta. Kepuedustaja lausui itsestäänselvyyden eli sen, että verojen alentamisella julkisen talouden alijäämä kasvaa siinä tapauksessa, mikäli samaan aikaan menoja ei leikata.

– Pitäisi siis pystyä kertomaan, mistä leikataan, Kurvinen sanoi Halla-aholle, ikään kuin perussuomalaiset eivät olisi aiemmin osoittaneet leikkauskohteita.

Kurviselta näyttää jääneen lukematta esimerkiksi perussuomalaisten tuore kuntavaaliohjelma, jossa todetaan: kaikesta toissijaisesta, turhasta ja haitallisesta tulee leikata.

Perussuomalaisten leikkauskohteita ovat esimerkiksi haittamaahanmuuton kulut, tarpeettomat ökyinvestoinnit ja EU-tukipakettien kulut.

Veronkevennykset vahvistavat kansalaisten ostovoimaa ja samalla laajentavat yritysten mahdollisuuksia investoida ja työllistää yksityissektorille. Tämä ei kuitenkaan miellytä SDP:tä. Demariedustaja Lindtman väitti, että veronkevennyksien hintalappu olisi liian kallis julkiselle taloudelle.

– Tuloveron yleisellä kevennyksellä yhden työpaikan hintalapuksi julkiselle taloudelle tulisi lähes 170 000 euroa, Lindtman väitti.

Työttömyyden ylläpitäminen käy kalliiksi

Halla-aho opetti Lindtmanille ja Kurviselle, että julkisen talouden menot eivät ole vakio.

– Ikään kuin valtio ja kunnat tarvitsisivat aina samat verotulot. Oikeasti verotuloja tarvitaan erilaisten julkisten menojen hoitamiseen. Työttömyyden ylläpitäminen on tässä se, joka Suomessa maksaa. Kun erilaisilla verotuksellisilla toimilla voidaan edistää sitä, että yritykset menestyvät, niiden kannattaa työllistää ja työntekijän kannattaa ottaa työtä vastaan. Kun ihminen on työllistynyt, hän ei tarvitse tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan verottamalla.

Halla-aho painotti, että ei ole mitään syytä tavoitella sitä, että julkisen talouden tulopuoli olisi vuodesta toiseen samalla tasolla.

– Jos tulot laskevat, se voi olla myös hyvä merkki siitä, että julkisia menoja tarvitaan vähemmän, Halla-aho sanoi.

Lindtmanille ei edelleenkään kelvannut Halla-ahon ehdotus, että palkasta jäisi ihmisille enemmän käteen. Lindtmanin mukaan päivähoitomaksujen alentaminen olisi ”seitsemän kertaa tehokkaampi tapa puuttua kannustinloukkuihin”.

– Kannustinloukkujen purkaminen yleisillä veronkevennyksillä on niin kallis keino, että Suomella ei tässä tilanteessa ole siihen varaa, demariedustaja väitti.

Korona ei enää kelpaa tekosyyksi

Vaikka hallitus ei kehysriihessä kyennyt päättämään uudistuksista, joilla taloutta ja työllisyyttä vahvistetaan, vastapainoksi saatiin aikaiseksi päätöksiä joilla julkisiin menoihin tulee isoja lisäyksiä – velaksi tottakai.

Ensi vuonna valtion budjetin sovitut kehykset ylittyvät 900 miljoonalla eurolla ja vielä vaalivuonna 2023 jopa 500 miljoonalla eurolla. Hallituksen sanataiteilun mukaan kyseessä kuitenkin olisi ”asteittain laskeva menoura”.

Halla-aho sanoi, että korona ei enää kelpaa tekosyyksi holtittomalle taloudenpidolle.

– Kaikki ymmärtävät, että kehyksistä oli pakko poiketa viime vuonna. Suomen talous oli kuitenkin kroonisesti epätasapainossa jo ennen koronaa ja tulee sitä olemaan jatkossakin, yksikertaisesti vain siitä syystä, että meillä on liikaa julkisia menoja suhteessa tuloihin. Suomessa julkisten menojen osuus suhteessa bkt:hen on yksi EU-maiden suurimmista. Pidemmän päälle tilanne on kestämätön.

Halla-aho esitti menojen priorisoimista ja sellaisten menojen karsimista, jotka eivät kuulu suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi.

– Säädetään vaikka lailla, että kehitysapua voidaan maksaa vain ylijäämästä. Sillä saadaan 1 200 miljoonan euron säästö vuodessa. Sillä voidaan kuitata teidän kehysylityksenne seuraavalta vuodelta, Halla-aho sanoi.

Kurvinen ja Lindtman eivät kyenneet sanomaan sanaakaan Halla-ahon leikkausehdotukseen, ja esitys näytti olevan kiusallinen myös A-Studion juontajalle, joka nopeasti johdattelikin keskustelun ”ansiosidonnaisen jatkoreformien” etenemiseen.