

PS ARKISTO
Viikon 18/2021 luetuin
Huhtikuu 2021 luetuin
Halla-ahon esittämä leikkauskohde hiljensi studion Ylellä – suomalaisille haitallisista ja toissijaisista menoista ei haluta edes puhua
SDP ja keskusta preferoivat velkaantumista, kiristyvää verotusta ja kuntakokeiluja. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho opetti eilen Ylen A-Talkissa hallituspuolueille, että epämääräisten kokeilujen sijaan olisi syytä puuttua niihin syihin, joiden vuoksi yritysten ei tällä hetkellä kannata työllistää. – Kun verotuksellisilla toimilla edistetään sitä, että yritykset menestyvät, niiden kannattaa työllistää ja työntekijän kannattaa ottaa työtä vastaan. Kun ihminen on työllistynyt, hän ei tarvitse tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan verottamalla.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta on moitittu siitä, ettei se kykene tekemään tarvittavia uudistuksia työllisyyden parantamiseksi. Aihioita uudistuksista ei saatu puristettua ulos äskettäin päättyneessä kehysriihiveivauksessakaan.
SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman esitti eilen Ylen A-Talkissa polveilevia perusteluja, joilla hän pyrki osoittamaan, miksi maaliskuussa aloitettu työllisyyden kuntakokeilu olisikin täsmäratkaisu paisuvaan työttömyystilanteeseen.
Työllisyyden kuntakokeilussa osa työnhakijoista siirretään TE-toimistojen piiristä kuntien asiakkaiksi, tarkoituksena selvittää voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä palvelut kuntien kautta.
– Pidän sitä merkittävänä keinona. Nyt siirretään pysyvästi kunnille vastuu työllisyyden hoidosta ja samalla muutetaan kannustimet niin, että kuntaa palkitaan siitä, kun aidosti työllistyy avoimille työmarkkinoille, niin eikö se ole kehitystä, joka vie pois tukityöllistämisestä, Lindtman esitti.
Keskustan Antti Kurvinen komppasi Lindtmania ja kuvasi ”kovimmaksi toimenpiteeksi” pitkällä aikavälillä sitä, että työttömyyden hoito siirtyy kunnille.
Työpaikkoja ei synny papereita pyörittämällä
Kuntakokeiluja on järjestetty ennenkin, eikä ole olemassa näyttöä, että kokeiluilla olisi saavutettu merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesikin, että Suomeen ei synny uusia työpaikkoja papereja pyörittämällä saati sillä, että paperin pyörittämisen lokaatiota vaihdellaan.
– Tälle keinolle (kuntakokeilulle) on vaikea arvioida mitään työllisyysvaikutuksia. Tutkimusperäisesti mitään merkittäviä vaikutuksia ei ole. Hallituksen oletukset työllisyyden kehityksestä ovat pikemminkin kuvitteellisia kuin realistisiin malleihin perustuvia.
– Suomeen syntyy julkisen talouden kestävyyden kannalta merkityksellistä työllisyyttä vain sillä, että yritykset pystyvät kilpailemaan ja niillä on toimintaedellytykset täällä. Toisaalta myös työn tekemisen on oltava kannattavaa. Tähän olennaisesti vaikuttaa kokonaisverotaakka, sekä suorat että epäsuorat verot, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja totesi, että palkankorotuskierre heikentää yritysten kilpailukykyä. Kansalaisten reaalisia ansioita, eli käteen jääviä tuloja pitää silti voida kasvattaa.
– Tämä voidaan toteuttaa sillä, että kevennetään yritysten ja palkansaajien verotusta sekä liikkumisen ja asumisen kannalta olennaisia veroja, Halla-aho sanoi.
Kurviselta jääneet läksyt lukematta
Kurviselle Halla-ahon esittämät veronalennukset maistuvat happamalta. Kepuedustaja lausui itsestäänselvyyden eli sen, että verojen alentamisella julkisen talouden alijäämä kasvaa siinä tapauksessa, mikäli samaan aikaan menoja ei leikata.
– Pitäisi siis pystyä kertomaan, mistä leikataan, Kurvinen sanoi Halla-aholle, ikään kuin perussuomalaiset eivät olisi aiemmin osoittaneet leikkauskohteita.
Kurviselta näyttää jääneen lukematta esimerkiksi perussuomalaisten tuore kuntavaaliohjelma, jossa todetaan: kaikesta toissijaisesta, turhasta ja haitallisesta tulee leikata.
Perussuomalaisten leikkauskohteita ovat esimerkiksi haittamaahanmuuton kulut, tarpeettomat ökyinvestoinnit ja EU-tukipakettien kulut.
Veronkevennykset vahvistavat kansalaisten ostovoimaa ja samalla laajentavat yritysten mahdollisuuksia investoida ja työllistää yksityissektorille. Tämä ei kuitenkaan miellytä SDP:tä. Demariedustaja Lindtman väitti, että veronkevennyksien hintalappu olisi liian kallis julkiselle taloudelle.
– Tuloveron yleisellä kevennyksellä yhden työpaikan hintalapuksi julkiselle taloudelle tulisi lähes 170 000 euroa, Lindtman väitti.
Työttömyyden ylläpitäminen käy kalliiksi
Halla-aho opetti Lindtmanille ja Kurviselle, että julkisen talouden menot eivät ole vakio.
– Ikään kuin valtio ja kunnat tarvitsisivat aina samat verotulot. Oikeasti verotuloja tarvitaan erilaisten julkisten menojen hoitamiseen. Työttömyyden ylläpitäminen on tässä se, joka Suomessa maksaa. Kun erilaisilla verotuksellisilla toimilla voidaan edistää sitä, että yritykset menestyvät, niiden kannattaa työllistää ja työntekijän kannattaa ottaa työtä vastaan. Kun ihminen on työllistynyt, hän ei tarvitse tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan verottamalla.
Halla-aho painotti, että ei ole mitään syytä tavoitella sitä, että julkisen talouden tulopuoli olisi vuodesta toiseen samalla tasolla.
– Jos tulot laskevat, se voi olla myös hyvä merkki siitä, että julkisia menoja tarvitaan vähemmän, Halla-aho sanoi.
Lindtmanille ei edelleenkään kelvannut Halla-ahon ehdotus, että palkasta jäisi ihmisille enemmän käteen. Lindtmanin mukaan päivähoitomaksujen alentaminen olisi ”seitsemän kertaa tehokkaampi tapa puuttua kannustinloukkuihin”.
– Kannustinloukkujen purkaminen yleisillä veronkevennyksillä on niin kallis keino, että Suomella ei tässä tilanteessa ole siihen varaa, demariedustaja väitti.
Korona ei enää kelpaa tekosyyksi
Vaikka hallitus ei kehysriihessä kyennyt päättämään uudistuksista, joilla taloutta ja työllisyyttä vahvistetaan, vastapainoksi saatiin aikaiseksi päätöksiä joilla julkisiin menoihin tulee isoja lisäyksiä – velaksi tottakai.
Ensi vuonna valtion budjetin sovitut kehykset ylittyvät 900 miljoonalla eurolla ja vielä vaalivuonna 2023 jopa 500 miljoonalla eurolla. Hallituksen sanataiteilun mukaan kyseessä kuitenkin olisi ”asteittain laskeva menoura”.
Halla-aho sanoi, että korona ei enää kelpaa tekosyyksi holtittomalle taloudenpidolle.
– Kaikki ymmärtävät, että kehyksistä oli pakko poiketa viime vuonna. Suomen talous oli kuitenkin kroonisesti epätasapainossa jo ennen koronaa ja tulee sitä olemaan jatkossakin, yksikertaisesti vain siitä syystä, että meillä on liikaa julkisia menoja suhteessa tuloihin. Suomessa julkisten menojen osuus suhteessa bkt:hen on yksi EU-maiden suurimmista. Pidemmän päälle tilanne on kestämätön.
Halla-aho esitti menojen priorisoimista ja sellaisten menojen karsimista, jotka eivät kuulu suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi.
– Säädetään vaikka lailla, että kehitysapua voidaan maksaa vain ylijäämästä. Sillä saadaan 1 200 miljoonan euron säästö vuodessa. Sillä voidaan kuitata teidän kehysylityksenne seuraavalta vuodelta, Halla-aho sanoi.
Kurvinen ja Lindtman eivät kyenneet sanomaan sanaakaan Halla-ahon leikkausehdotukseen, ja esitys näytti olevan kiusallinen myös A-Studion juontajalle, joka nopeasti johdattelikin keskustelun ”ansiosidonnaisen jatkoreformien” etenemiseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kipailukyky yrittämiinen kuntakokeilut Antti Kurvinen verotulot julkiset menot veronkiristykset työpaikat veronmaksajat Antti Lindtman leikkaukset Kunnat Velkaantuminen perussuomalaiset SDP hallitus Jussi Halla-aho Keskusta kehitysapu työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja

Perussuomalaiset esittää veroalea elvytystoimena ja puoliväliriiheen – ”Hallitus haluaa tukea kilpailijamaita ennemmin kuin suomalaista yrittäjää ja työntekijää”

Tavion vappupuhe korosti itsenäisyyttä, työtä sekä kieltä ja kulttuuria: ”Tarvitsemme tervettä kansallista itsetuntoa, emmekä jatkuvaa nöyristelyä joka suuntaan”

Purra: Työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa

Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”

Suomi velkaantuu, Marinin hallitus lapioi kehitysapuun 3,4 miljoonaa euroa joka päivä – suomalaiset maksavat jopa Etiopian sääennustukset

Kehitysavun miljardikuluista ei vieläkään saa puhua Ylellä – juontaja lopetti heti keskustelun ja vaihtoi puheenaihetta, kun Halla-aho esitti kehitysapuleikkauksia
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Iranilaisjohtaja käynnisti varainkeruun Trumpin ja Netanjahun salamurhaa varten: ”Tätä tehdään Euroopassa 10–20 miljoonalla dollarilla”
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.
Uusimmat

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää