Hallitus on koronpandemian keskellä paisuttanut kehitysapumenoja. Tänä vuonna valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat on nostettu 1 245 miljoonaan euroon. Summasta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 757 miljoonaa euroa.


Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus kanavoi tehokkaasti suomalaisten veronmaksajien rahoja Suomen ulkopuolelle. Tällä viikolla eduskunnan määräenemmistö asettui hallituksen tueksi eduskunnan hyväksyessä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja sen kylkiäisenä 750 miljardin elvytyspaketin. Elvytyspaketista seuraa Suomelle vähintään 3 miljardin euron nettotappiot.

Perussuomalaiset äänestivät elvytyspakettia vastaan, mutta paketti meni läpi kokoomuksen eduskuntaryhmän asetuttua hallituksen tueksi.

Tänä vuonna valtion budjettitalouden alijäämäksi ennakoidaan noin 11,7 miljardia euroa ja valtionvelan arvioidaan nousevan noin 138 miljardiin euroon. Suomi siis elää velaksi. Tästä huolimatta Marinin hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä, että ensi vuonna valtiontalouden menokehys aiotaan ylittää yli 900 miljoonalla eurolla. Kasvavien menojen kattamiseksi suomalaisten verotus tulee kiristymään entisestään, jopa vuosikymmenien ajaksi.

Rahaa palaa järjestöjen kuluihin ja ilmastohankkeisiin

Koronaviruksen torjuminen on käynyt Suomelle kalliiksi. Siitä huolimatta hallitus kasvattaa holtittomasti Suomen ulkopuolelle suuntautuvia julkisia menoja. Yksi lisärahoituksen piiriin päässyt menokohde on kehitysapu.

Valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 1 245 miljoonaa euroa. Summasta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 757 miljoonaa euroa. Hallitus siis lapioi kehitysapuun 3,4 miljoonaa euroa vuoden jokaisena päivänä.

Kehitysapurahojen määrä on korona-aikana paisunut, sillä vielä viime vuonna kehitysyhteistyön määrärahat olivat 1 030 miljoonaa euroa. Viime vuonna kehitysyhteistyön rahoituksen suurimmat kohdemaat olivat Afganistan, Somalia, Myanmar, Etiopia ja Mosambik.

Tänä vuonna Pekka Haaviston (vihr) johtama ulkoministeriö on tammi-huhtikuussa hyväksynyt 21 rahoituspäätöstä – ja lisää on tulossa. Rahaa palaa enenevässä määrin YK:n alaisuudessa toimivien järjestöjen kuluihin sekä niihin kytkeytyviin ilmastohankkeisiin. Suomen Uutiset tarkasteli eräitä kevään aikana ulkoministeriössä päätettyjä kehitysyhteistyön rahoituskohteita.

Lisävahvistusta Etiopian ilmatieteen laitokselle

Maaliskuussa ulkoministeriö päätti rahoittaa sään ennustamista Etiopiassa. Kehitysapuvaroista myönnettiin 7 386 062 euron investointituki Etiopian ilmatieteenlaitoksen säähavaintoinfrastruktuurin ja ennustejärjestelmän kehittämiseen.

Tavoitteena on tukea Etiopian kapasiteettia varautumisessa ja sopeutumisessa sään ääri-ilmiöihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Hanke vahvistaa Etiopian ilmatieteen laitoksen (NMA) kapasiteettia varhaisvaroitusten ja muiden sääpalveluiden tarjoamisessa.

Erilaisissa kehitysyhteistyöprojekteissa toimivat järjestöt vastaanottavat vuodesta toiseen kehitysapuvaroja. Maaliskuussa ulkoministeriö rahoitti 100 000 euroa monenkeskisen kyt-vaikuttavuuden vahvistamiseen. Raha kohdennetaan Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden mukaiseen vaikuttamistoimintaan.

Tuen piirissä olevaa vaikuttamistoimintaa tehdään esimerkiksi YK:n operatiivisten järjestöjen ja muiden KEO-90:n vastuualueelle kuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja rahastojen kautta. Vaikuttamistoimintaa kerrotaan olevan konkreettisesti muun muassa neuvotteluprosesseihin vaikuttaminen.

YK:n maatalousrahastoon 15 miljoonaa

YK:n alaisuudessa toimii useita erilaisia rahastoja, ohjelmia ja erityisjärjestöjä. Yksi niistä on Maatalouden kansainvälinen kehittämisrahasto, jonka resurssien täydentämisestä sovitaan kolmen vuoden välein käytävissä lisärahoitusneuvotteluissa. Helmikuussa ulkoministeriö päätti, että Suomi osallistuu IFAD:n kahdenteentoista lisärahoitukseen 15 miljoonalla eurolla. IFAD myöntää eteenpäin rahoitusta lahjamuotoisesti, ja rahoituksesta ilmastohankkeisiin käytetään noin 40 prosenttia.

Kehitysapuvaroja menee myös suoraan YK:n järjestöjen toimintakuluihin jäsenmaksuina. Helmikuussa erääntyi maksettavaksi YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO), Suomen jäsenmaksu joka oli 481 374 euroa. UNIDOn tehtävänä on inklusiivisen ja kestävän teollisen kehityksen edistäminen kehitysmaissa. Suomi on ollut UNIDOn jäsen sen perustamisesta, eli vuodesta 1966 lähtien.

Hallitustenvälisen järjestön sihteeristölle 250 000 euroa

Maaliskuussa ulkoministeriö päätti 500 000 euron rahoituksesta investointitukeen kehitysmaille, joka on yksi monista Suomen kehityspoliittisista rahoitusinstrumenteista. Tavoitteena on tukea kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja, jotka ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia ja joissa hyödynnetään suomalaista osaamista ja teknologiaa.

Maaliskuussa tehtiin myös päätös kahden miljoonan euron rahoituksesta Enhanced Integrated Framework (EIF) -ohjelmaan, jonka tavoitteena on tukea LDC-maita hyötymään kansainvälisestä kaupasta kestävän talouskasvun edistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Pyrkimyksenä on tukea kehitysmaita hyötymään kansainvälisen kaupan mahdollisuuksista. Suomi on myös aiemmin tukenut EIF-ohjelmaa kymmenellä miljoonalla eurolla rahoituskaudella 2016-2020.

G7+ -hallitustenvälisen järjestön sihteeristö sai niin ikään maaliskuussa lisää rahaa ulkoministeriön päätöksellä. Sihteeristölle myönnettiin Suomen kehitysapurahoja yhteensä 250 000 euroa. Vuonna 2010 perustettu G7+ -järjestö -on konflikteista kärsineiden valtioiden hallitusten välinen järjestö, johon kuuluu 20 valtiota Aasiasta, Afrikasta, Karibialta ja Tyyneltä valtamereltä. Suomen tukea on tarkoitus käyttää erityisesti järjestön Fragile-to-Fragile-yhteistyön toimeenpanoon.

Innovaatiohubiin integroitavalle teknologialaboratoriolle 2,5 miljoonaa

Tiesitkö, että vuonna 2018 Suomeen perustettiin YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio (UNTIL)? Laboratorion toimintaa ollaan parhaillaan uudelleensuuntaamassa ja se tullaan integroimaan YK:n pääsihteerin alla toimivaan UN Global Pulseen, poikkitieteelliseen innovaatiohubiin joka toimii kehityksen, rauhan ja ihmisoikeuksien osa-alueilla YK-järjestelmän laajuisesti.

Ulkoministeriö päätti maaliskuussa 2 499 604 euron rahoituksesta SG Lab Futures Initiative -hankkeelle, joka tukee tätä prosessia ja vahvistaa Suomen laboratorion profiilia osana Global Pulsea. Hankkeessa kehitetään YK:n strategista ennakointitoimintaa.

Viimeisin ulkoministeriön julkistama rahoituspäätös on tehty huhtikuun lopussa. Se oli 160 000 euron määräraha, joka käytetään globaalikasvatuksen tukihankkeisiin ja kehitystietoisuuden edistämiseen. Tarkoituksena on, että pitkäjänteisen globaalikasvatuksen tuki luo pohjaa suomalaisten sitoutumiselle globaaliin vastuunkantoon. Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen.

Perussuomalaiset säästäisivät veronmaksajilta 1,2 miljardia

Perussuomalaisten tuoreessa kuntavaaliohjelmassa esitetään, että kaikesta toissijaisesta, turhasta ja haitallisesta tulee leikata. Sekä kunta- että valtakunnantason politiikassa perussuomalaiset haluaa asettaa julkiset menot tärkeysjärjestykseen, jolloin suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät menot ovat etusijalla.

Perussuomalaisten leikkauskohteita ovat esimerkiksi haittamaahanmuuton kulut, tarpeettomat ökyinvestoinnit ja EU-tukipakettien kulut. Perussuomalaiset korostaa, että koronalla ei voi enää perustella holtitonta taloudenpitoa, koska Suomen julkinen talous oli epätasapainossa jo ennen koronaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti huhtikuussa, että lailla säädettäisiin siitä, että kehitysapua voitaisiin maksaa vain ylijäämästä. Tällöin suorat säästöt veronmaksajille olisivat vuositasolla yli 1 200 miljoonaa euroa.

SUOMEN UUTISET