Ilmainen raha kelpaa Somalialle, joka kieltäytyy ottamasta vastaan omia kansalaisiaan – kolmessa vuodessa Suomen veronmaksajilta yli 25 miljoonaa euroa Somalian kehitysyhteistyöhankkeisiin

Suomen veronmaksajien kustantamien kehitysapurahojen yksi merkittävimmistä edunsaajista on Somalia, jota tuetaan ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön varojen kautta. Somalia on yksi Suomen kehitysyhteistyön kahdenvälisistä kumppanimaista.

Suomen tuen Somalialle sanotaan olevan kokonaisvaltaista. Kehitysyhteistyön kautta Suomi osallistuu Somalian jälleenrakennukseen poliittisen dialogin, kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan sekä humanitaarisen avun keinoin. Suomen suunniteltu kahdenvälinen tuki Somalialle on 25,7 miljoonaa euroa vuosina 2017-2020.

Kehitysapuna tapahtuva rahanjako on sekavaa ja fragmentoitunutta. Kokonaiskuvan muodostaminen rahojen kulkureitistä ja lopputuloksesta on haasteellista. Usein varojen vastaanottajina ovat kansalaisjärjestöt, jotka käyttävät rahoja yleishyödyllisiksi katsomiinsa hankkeisiin.

Veronmaksajien rahoja sujahtaa kaukomaille lottovoiton verran joka ainoa päivä. Tänä vuonna valtio käyttää kehitysapuun yhteensä 1 030 euroa. Kaikkiaan kehitysapukohteisiin hupenee veronmaksajien rahoja noin 2,8 miljoonaa euroa vuoden jokaisena päivänä.

Varoja myös Somalian maahanmuuttovirastolle

Syyskuussa ulkoministeriön hallinnoimia kehitysyhteistyövaroja livahti 76 000 euroa kehitysyhteistyön hallintokuluihin. Elokuussa samaan tarkoitukseen, eli Somalian hallintokuluihin meni suunnitteluvaroina 110 000 euroa.

Ulkoministeriö kertoo, että suunnittelumäärärahoja käytetään Somaliassa tehtävän kehitysyhteistyön suunnitteluun, valmisteluun, seurantaan, monitorointiin ja arviointiin, kehitysyhteistyötoimintaan liittyviin koulutuksiin, Somalian apukoordinaatiokokouksiin osallistumiseen sekä tuloksellisuuden parantamiseen.

Kehitysyhteistyövaroja menee milloin mihinkin tarkoituksiin. Mainittakoon, että viime vuoden puolella suomalainen veronmaksaja pääsi osallistumaan Somalian maahanmuuttoviraston institutionaalisen kapasiteetin vahvistamiseen, johon viime joulukuussa kohdistettiin ulkoministeriön päätöksellä miljoona euroa.

Takavuosina Somaliaan on kanavoitu varoja myös muun muassa Somalian maahanmuuttoviraston rakennushankkeeseen.

Marinin hallitus nosti kehitysapuvaroja

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama Suomen hallitus jopa nosti Suomen kehitysyhteistyön rahoitusta tälle vuodelle 300 miljoonaa euroa. Veronmaksajien rahaa voi kipata loputtomasti maailmalle ilman, että kukaan kysyy, mitä rahalla konkreettisesti on saatu aikaan.

Kehitysapuvarojen hyötyjinä ovatkin erityisesti kansalaisjärjestöt, jotka toteuttavat aktiivisesti kehitysyhteistyöhankkeita Somaliassa ja joiden järjestöjen työntekijöiden palkkoja maksetaan kehitysapuvaroilla.

Siihen nähden, kuinka paljon Suomi jatkuvasti kippaa veronmaksajien rahoja Somaliaan ja muille kaukomaille, rahojen vastaanottajavaltiot suhtautuvat nihkeästi omien kansalaistensa vastaanottamiseen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii, että Suomi katkaisee kehitysavun Somalialle välittömästi, jos maa ei suostu tekemään palautussopimusta. Somalian viranomaiset ovat vuodesta toiseen kieltäytyneet tekemästä palautussopimusta Suomen kanssa. Palautussopimusta pidetään laittomasti maassa olevien pakkopalautusten edellytyksenä.